Professorilta ehdotus Suomen terrorismilakien muuttamiseksi: ”Huomattavasti järkevämpää kuin terroristijärjestön ”puhtaan” jäsenyyden kriminalisointi”
Suomessa keskustellaan parhaillaan terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoimisesta. Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö on arvioinut, että terroristijärjestöön kuulumisen ”tulisi olla rangaistavaa”.
Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin ehdottaa, että Suomi voisi kieltää Suomen kansalaisen tai muun asukkaan matkustaminen Suomesta kriisialueelle.
Ehdotus liittyy Suomessa parhaillaan käytävään keskusteluun terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoimisesta. Esimerkiksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö on arvioinut, että terroristijärjestöön kuulumisen ”tulisi olla rangaistavaa”.
Hallituspuolue keskustan eduskuntaryhmä linjasi joulun alla eduskunnassa, että ”tällä vaalikaudella on laadittava lainsäädäntö, jonka mukaan terroristijärjestöön kuuluminen, sen avustaminen tai ihmisten rekrytoiminen siihen, ovat rikoksia”. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) huomautti kuitenkin, että kuulumisen käsite on ongelmallinen ja on vaikea määritellä, miten kuuluminen osoitetaan.
Lue lisää:
Martin Scheinin sanookin, että jos ja kun uuden lainsäädännön tarvetta kuitenkin harkitaan, tulisi pohtia myös vaihtoehtoja, jotka eivät perustu terrorismin käsitteeseen ja terrorismirikoksia koskevaan rikoslain 34 a lukuun.
”Voitaisiin harkita, olisiko muita, vähemmän stigmatisoivia ja vähemmän oikeusvaltiollisia ongelmia aiheuttavia ratkaisumalleja kuin ei-terroristien nimeäminen perhe- tai muiden yhteyksiensä takia terroristeiksi. Miten voitaisiin ikään kuin kevyemmin, mutta silti selkeästi ja suomalaisen yhteiskunnan paheksuntaa osoittaen, kriminalisoida sen kaltainen toiminta, mihin al-Holin leirillä olevien äitien epäillään – ainakin poliitikkojen keskusteluissa – syyllistyneen”, hän pohtii Perustuslakiblogissa.
Scheinin päätyy siihen, että olisi parasta yleisesti kieltää Suomen kansalaisen tai muun asukkaan matkustaminen Suomesta kriisialueelle, ellei matkustaminen tapahdu suomalaisen viranomaisen, sellaisen kansainvälisen järjestön, jossa Suomi on jäsenenä, tiedotusvälineen tai humanitaarista apua antavan järjestön toimeksiannosta.
”Mitään lupamenettelyä tai ilmoittautumisvelvollisuutta maasta lähtiessä ei olisi. Kuten yleisesti on asianlaita, rikosoikeudellinen vastuu toteutuisi pääsääntöisesti jälkikäteen, kun henkilö on palannut Suomeen ja arvioidaan, mitä hän on tehnyt. Säännöksen ennaltaestävä teho ei olisi valtaisa vaan se kohdistuisi ensi sijassa ihmisiin, jotka yleisesti ottaen ovat lainkuuliaisia ja välttävät tekemästä kriminalisoituja tekoja”, hän kommentoi.
”Jäljelle jää kysymys, onko tällaisen kriminalisoinnin säätäminen kriminaalipoliittisesti järkevää. Vastaan: ehkä on, ehkä ei, mutta ainakin se olisi huomattavasti järkevämpää kuin terroristijärjestön ”puhtaan” jäsenyyden kriminalisointi”, Scheinin jatkaa.
Lue seuraavaksi :
Helsingin yliopiston professori Hannu Juusola kiinnittää Scheininin ehdotuksessa huomiota siihen, miten kriisialue määriteltäisiin.
”Potentiaalinen kriminalisoimisen kohde olisi myös kriisialueelle matkustavat & siellä toimivat tutkijat, mikäli siis pelkkä matkustaminen olisi kriminalisoitua. Kriisialueen määrittely voisi myös olla iso ongelma”, hän kommentoi Twitterissä.
Scheinin vastaa, että kriisialue pitänee määrittää aseellisen konfliktin kautta.
”Ei ihan helppoa mutta ei mahdotontakaan.”
Scheinin on yhdessä Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotion kanssa pitänyt terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisointia ongelmallisena.
Scheinin on korostanut, että terroristijärjestön tukeminen tai sen toimintaan osallistuminen on jo varsin kattavasti kriminalisoitu ja että ”puhtaan” jäsenyyden kriminalisointi aiheuttaisi tarpeen luetella ja kieltää terroristijärjestöt, kun nykyiset säännökset eivät edellytä, että yhteenliittymä olisi ennalta määritelty terroristijärjestöksi.
”Terroristijärjestöön kuulumista taas ei voida arvioida jäsenkirjan tai jäsenluettelon nojalla, vaan yksilön tekojen olisi joka tapauksessa oltava ratkaisevassa asemassa jäsenyyttä arvioitaessa”, hän huomauttaa.
Scheinin muistuttaa, että vuoteen 2002 saakka Suomi pärjäsi ilman terrorismin käsitettä rikoslaissaan. Syyskuun 11 päivän 2001 jälkimainingeissa laadittu EU:n puitepäätös kuitenkin velvoitti säätämään tavallista ankarammat rangaistukset, jos tietyt tavalliset rikokset oli tehty terroristisessa tarkoituksessa. Vuonna 2017 puitepäätöksen pohjalta hyväksyttiin EU-direktiivi 2017/541. Puitepäätös ja direktiivi ovat Scheininin mukaan olleet rikoslain 34 a luvun ja sen monien muutosten perustana.
Kyseisessä rikoslain luvussa on kriminalisoitu muun muassa. terroristiryhmän johtaminen, rahoittaminen ja toiminnan edistäminen.
”Nykyisessä muodossaan tuo 4 § sisältää varsin kattavan luettelon ”edistämisen” eri muodoista, jotka varsin hyvin tavoittavat sen, mitä yleiskielessä tarkoitetaan sanalla jäsenyys”, Scheinin sanoo.
Hän arvioi, että nykyiselle lainsäädäntöratkaisulle on varsin vahvat oikeusvaltiolliset perustelut.
”On pelättävissä, että ”puhtaan” jäsenyyden kriminalisointi olisi sekä oikeusvaltiollisesti ongelmallinen että samalla asiallisesti tehoton. Al-Hol -asian hoitoon liittyen tehtäisiin ns. lehmänkauppa, jonka tuloksena rikoslakiin otettaisiin luonteeltaan symbolinen ja asiallisesti turha kriminalisointi. Asiassa olisi edettävä harkiten ja normaalin lainvalmisteluprosessin kautta.”
LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 27.12.2019