Suomessa on jo multietnisiä katujengejä, joista yksi pitää päämajaa Espoossa
Poliisin mukaan Suomeen on syntynyt huolestuttavia piirteitä omaavia multietnisiä katujengejä. Multietnisyys tarkoittaa sitä, että jengeihin kuuluu maahanmuuttajataustaisia ja kantaväestöön kuuluvia jäseniä. Yksi näistä on Mantaqa-jengi, joka toimii Espoon Leppävaaran alueella. Kyseessä on noin kaksi vuotta sitten perustettu maahanmuuttajataustainen jengi, johon kuuluu noin 30 jäsentä. Jengiin kuuluvat ovat poliisitiedon mukaan Irakin ja Suomen kansalaisia. Mantaqa-jengi salakuljettajaa huumeita Suomeen ja sen jäsenien tiedetään harjoittaneen laitonta velanperintää ja syyllistyneen virkamiesten väkivaltaiseen vastustamiseen sekä ampuma-aserikoksiin.
Poliisin rajallisten resurssien vuoksi tarkkaa tilannekuvaa Suomen katujengeistä ei ole vielä pystytty tekemään ja jatkossa poliisin resurssit saattavat olla vielä ohuemmat jengirikollisuuden kitkemisessä, jos poliisille kohdistetut leikkaustoimet toteutetaan hallituksen toimesta. Poliisien resursseja tulisi ehdottomasti lisätä. Lisäksi olisi hyvä ottaa nyt ajoissa mallia, mitä Ruotsissa on tehty pakon sanelemana rikollisjengien vastaisessa työssä. Ruotsissa poliisi sekä muut viranomaiset kuten sosiaalitoimi toimivat saman katon alla, joka varmasti helpottaa viranomaisyhteistyötä rikollisuuden kitkemisessä.
Poliisista peräänkuulutetaan ennaltaehkäisyn tärkeyttä, koska muutoin jengitilanne Suomessa kehkeytyisi samanlaiseksi kuin esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa. Poliisista toivotaan ilmiön kitkemiseksi sekä pehmeitä että kovia keinoja. Valitettavasti ennaltaehkäisy ilmiön kitkemiseksi on hankalaa, koska Suomessa on tilanteen torjumiseksi saatavilla vain pehmeitä keinoja kovien sijaan.
Esimerkiksi näihin jengeihin liittyneiden alaikäisten kohdalla eivät enää pehmeät keinot auta. Alaikäisten kohdalla poliisin sijaan iso rooli on lastensuojelulla. Lastensuojelun keinona nuorten rikoskierteen katkaisemiseksi usein on sijoittaa nuori kodin ulkopuolelle lastensuojelulaitokseen. Lastensuojelulaitoksista pääsee nykyään valitettavan helposti nuoret hatkaamaan, jonka johdosta lastensuojelun keinot näiden nuorten rajaamiseksi ei tällä hetkellä toimi. Monesti sanotaan, että lastensuojelulaitokset eivät saisi olla vankiloita, mutta millä muulla tavalla vakavassa rikoskierteessä olevan nuoren tilanteeseen pystyttäisiin vastaamaan? Toiveena olisi, että sote-uudistuksen myötä perustetut uudet hyvinvointialueet ottaisivat nykyistä paremmin vastuulleen lastensuojelulaitostoiminnan ja perustaisivat alueilleen jykeviä laitoksia niille nuorille, jotka ovat syvällä rikos- sekä päihdemaailmassa.
Multietnisten rikollisjengien syntymistä ehkäisee myös rajaukset maahanmuuttopolitiikkaan. Pakolaiskiintiöiden tulisi olla mahdollisemman pienet, jotta kotouttamistyöhön käytetyt resurssit pystyttäisiin kohdentamaan tehokkaasti. Lisäksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ihmisten poistamiseksi maasta tarvittaisiin tehokkaampia keinoja, jotta ihmiset eivät katoisi maan alle eivätkä liittyisi rikollisjengeihin.
LÄHDE: Uusi Suomi/Puheenvuoro/Jani Raespuro 06.09.2021
Uutislähteet: