Suomessa on jo viides kolonna

Suomessa asuu yli 60 000 Venäjän kansalaista ja kaksoiskansalaista. Määrä on huolestuttavan suuri, kirjoittaa toimittaja Nina Järvenkylä.

Venäjän liikekannallepano on Venäjän mukaan päättynyt. Monet lähtivät maasta ennen kuin joutuivat lähtemään rintamalle. [epa/aop]
Venäjän liikekannallepano on Venäjän mukaan päättynyt. Monet lähtivät maasta ennen kuin joutuivat lähtemään rintamalle. [epa/aop]

Venäjän liikekannallepanoa pakenevat ovat turvallisuusuhka länsimaille. Näin voi tiivistään tšekki Petr Pavelin näkemyksen venäläisistä ”pakolaisista”. Pavel toimi Naton sotilaskomitean puheenjohtajana vuosina 2015–2018, ja hänellä on pitkä tausta Tšekin puolustusvoimissa. Hän on myös suosikki Tšekin seuraavaksi presidentiksi.

Pavel toteaa Politicon tuoreessa haastattelussa, että Venäjän presidentti Vladimir Putinin liikekannallepanoa länsimaihin pakenevien henkilöiden suhteen tulisi olla varovaisia. Pavel sanoo, että liikekannallepanon vastustaminen ei ole kapina Venäjän hallintoa vastaan tai tuen osoitus Ukrainalle.

Hän korostaa, että kyseiset miehet pyrkivät jättämään Venäjän, koska ovat huolissaan omasta elämästään. Tämä ei tarkoita, että he vastustaisivat sotaa. Pavel on varma, että monet Venäjältä liikekannallepanoa pakenevista miehistä edelleen kannattaa Putinin nationalistista politiikkaa.

Samaa pohdin heti Venäjän liikekannallepanon alettua syyskuussa: ”Suomeen ei saa päästää rajan ylitse henkilöitä, jotka pakenevat liikekannallepanoa. Näitä henkilöitä on paljon, ja ei ole mitenkään mahdollista, että kaikkien tulijoiden taustat pystytään selvittämään.”

Suomessa oleskelee valmiiksi kymmeniätuhansia venäläisiä ja venäjänkielisiä henkilöitä, ja heistäkään kaikkien taustaa ei tunneta.

Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Mikko Hautala on samoilla linjoilla Pavelin kanssa. Hautala on aiemmin työskennellyt Suomen Venäjän-suurlähettiläänä.

Ilta-Sanomien haastattelussa Hautala sanoo, että suurin osa venäläisistä kannattaa yhä sotaa ja kansallistunne Venäjällä on pikemminkin vahvistumassa. Hautala sanoo, että Venäjän sisäisessä keskustelussa poliittinen oppositio Putinille tulee kovemmalta, nationalistiselta linjalta, eikä suinkaan liberaalista suunnasta.

Suomalaisviranomaiset haluavat usein ymmärtää venäläisiä siviilejä viimeiseen pisteeseen.

Ymmärtämisen olisi pitänyt loppua viimeistään Venäjän aloitettua suurhyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa. Venäläisjoukkojen vetäydyttyä valtaamiltaan alueilta kevään, kesän ja syksyn aikana Ukrainassa on paljastunut venäläisten tekemiä hirmutekoja: tätä ei pidä edes yrittää ymmärtää.

Hautala sanoo IS:n haastattelussa, että venäläisten julmuuksia on mahdotonta ensinnäkään hyväksyä, mutta myöskin hyvin vaikea ymmärtää. Hän kysyy, miksi kansakunta ryhtyy tekemään tällaista, ja miten ihmiset voivat kannattaa tai hyväksyä tällaisia asioita?

Aiheellisia kysymyksiä kaikki.

Liikekannallepanoa pakenevat henkilöt aiheuttavat turvallisuusuhan Suomeen ja mihin tahansa muuhun maahan. Pavel kysyykin Politicon haastattelussa, että voimmeko kuvitella Tšekin kaltaisen maan tilannetta, jossa on jo valmiiksi venäläinen viides kolonna, ja että maa vastaanottaisi toiset 40 000–50 000 venäläismiestä. Hän kutsuu näitä miehiä riskiksi kansalliselle turvallisuudelle.

En näe tällä eroa Suomeen.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2021 noin 30 000 Venäjän kansalaista. Vuoden 2021 lopussa suurin kaksoiskansalaisuusryhmä olivat Venäjän kansalaiset (noin 36 000). Yhteensä Venäjän kansalaisia Suomessa oli vuoden 2021 lopussa siis noin 66 000.

Maahanmuuttoviraston mukaan Venäjän liikekannallepanon jälkeen Venäjän kansalaiset ovat jättäneet 461 turvapaikkahakemusta. Koko vuonna venäläiset ovat jättäneet 877 hakemusta.

Monella venäläisellä on voimassa oleva Schengen-viisumi, eli välttämättä läheskään kaikki Suomeen – tai jonkin muuhun Schengen-maahan – jäävät venäläiset eivät turvapaikkahakemusta jätä.

Yle puolestaan kertoi maaliskuussa, että venäjää äidinkielenään puhuvia on Suomessa yli 84 000 henkilöä.

Vaikuttamismahdollisuudet ovat siis täälläkin olemassa.

Pavel varoittaakin Venäjän konsteista pyrkiä vaikuttamaan länsimaissa. Hän sanoo, että venäläiset ovat hyvin suorasukaisia toimissaan. Hän jatkaa, että kun Putin puhui venäläisestä maailmasta (Russki mir), lännessä ei otettu Putinia vakavasti. Putin kuitenkin tarkoitti, mitä sanoi.

Samaa on spekuloitu aiemminkin muun muassa Ukrainan sodan osalta. Monet asiantuntijat ovat jälkikäteen arvioineet, että Putinin puhe Münchenin turvallisuuskonferenssissa vuonna 2007 olisi pitänyt ymmärtää konkreettisemmin. Tuolloin Putin omassa maailmassaan loi Venäjälle oikeutusta nykyisille toimilleen.

Suomessa Venäjältä ”paenneet” miehet on huomattu sekä maakunnissa että pääkaupunkiseudulla.

Miehiä on havaittu erä- ja urheiluvarusteliikkeissä muun muassa ostamassa maastojalkineita ja veitsiä. Tätä on paheksuttu useissa sosiaalisen median keskusteluissa.

Tuskin he kaikki ovat kalastamaan tai metsästämään olleet menossa.

Suomalainen armeijan ylijäämän ja ulkoilun sekä retkeilyn erikoisliike Varusteleka lopetti tarvikkeiden myynnin Venäjälle ja venäläisille.

Varustelekan omistaja ja perustaja Valtteri Lindholm kertoi Iltalehdelle, että päätös tehtiin jo helmikuussa. Hän kertoo, että jos yrittää tehdä tilausta Venäjältä, saa verkkokaupassa viestin, että ”emme toimita roistovaltioihin”.

Yksittäisillä teoilla on Suomessakin osoitettu, että asian vakavuus on ymmärretty.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Nina Järvenkylä 18.10.2022