Suomessa on kymmeniä ulkomaisia vakoojia

Ulkomaiset vakoojat toimivat peiteammateissa

Suojelupoliisin mukaan Suomi kiinnostaa nyt erityisesti Venäjää ja Kiinaa.

• Suojelupoliisin mukaan Suomessa on kymmeniä ulkomaisia vakoojia ja erityisesti Suomesta yrittävät saada tietoa Venäjä ja Kiina.
• Ulkomaisia tiedusteluagentteja toimii Suomessa diplomaattistatuksen, mutta myös esimerkiksi toimittajan tai tutkijan ammatin turvin.
• Supo varoittaa, että Suomeen saattaa lähikuukausina kohdistua laajaakin Venäjän vaikuttamista esimerkiksi informaatiovaikuttamisen tai kyberiskujen muodossa. Myös laiton vakoilu saattaa lähiaikoina lisääntyä.

– Suomessa on kymmeniä ulkomaisia tiedustelu-upseereja, Suojelupoliisin (Supo) päällikkö Antti Pelttari vahvisti tiistaina Helsingissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Ulkomaisten tiedusteluagenttien määrä on nyt samalla tasolla kuin kylmän sodan aikaan. Tiedustelutoimintaa Suomeen kohdistavat Pelttarin mukaan erityisesti Venäjä ja Kiina. Pelttari ei kuitenkaan halunnut tarkentaa miten suuri osuus näillä mailla on tiedustelua tekevien joukossa, mutta totesi venäläisiä vakoojia toimivan Suomessa jatkuvasti.

Laittomaksi katsottavaa tiedustelua harjoitetaan Suomessa usein diplomaatin statuksen antamalla suojalla, mutta muitakin vaihtoehtoja on.

– Heillä on usein diplomaattipeite, mutta myös toimittajan ja tutkijan peitettä voidaan käyttää, Pelttari sanoi Iltalehdelle.

Suojelupoliisi kohdistaa ulkomaisiin agentteihin jatkuvaa vastavakoilua. Pelttari korosti, että vastavakoilua on tehty kautta vuosien ja tärkeää on, ettei toimintaa ole missään vaiheessa ajettu alas.

– Meidän vastatiedustelu käy jatkuvaa hiljaista sotaa ulkomaista tiedustelua vastaan, hän sanoi.

Vastavakoilun lisäksi Supo voi käyttää virallisia toimia laitonta tiedustelua suorittaviin diplomaatteihin.

– Siihen on keinoja vaikuttaa ja henkilö voidaan julistaa ei toivotuksi, jos hänen tehtävänsä ei ole sopusoinnussa näiden diplomaattitehtävien kanssa.

Supo on aiemminkin varoittanut ulkomaisten vakoilijoiden reilusta määrästä Suomessa. Marraskuussa 2020 Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, everstiluutnantti Vladimir Panschinin arvioi puolestaan, että Venäjällä on pelkästään Suomen suurlähetystössään ja konsulaateissaan yhteensä parikymmentä tiedustelu-upseeria. Pelttari ei tiistaina halunnut lähteä tarkentamaan vakoilijoiden määriä.

Pelttari totesi, että Venäjän päähuomio ja resurssit ovat nyt Ukrainassa käytävässä sodassa ja kotimaansa tilanteessa, joten juuri tällä hetkellä tiedustelun ja myös erilaisten vaikuttamisyritysten ei odoteta kasvavan. Suojelupoliisin arvio on kuitenkin, että Venäjä todennäköisesti laajentaa lähiaikoina erilaisia vaikuttamisoperaatioita länteen ja Suomeenkin. Näin tulee Supon mukaan tapahtumaan jo todennäköisesti lähikuukausina.

– Sellaista kristallipalloa minulla ei ole joka kertoo, että koska tämä tulee kasvamaan. Mutta meidän täytyy olla valmiita siihen. Tilanne voi muuttua nopeastikin, Pelttari sanoi Iltalehdelle.

Päättäjien puhelimet riski

Venäjän henkilötiedustelua ovat Pelttarin mukaan rajoitteet viime aikoina koronapandemia ja sen myötä tulleet matkustusrajoitukset. Nyt Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan myötä tiedustelutiedon merkitys on kuitenkin kasvanut. Supon tiistaina kertoman arvion mukaan Suomen kansallisen turvallisuuden suurimpia uhkia ovatkin nyt Venäjän laiton tiedustelu ja laaja-alainen vaikuttaminen.

Yhtenä tärkeänä henkilötiedustelun torjuntakeinona Pelttari nosti tiistaina esiin päättäjien mobiililaiteturvallisuuden, jossa keskeistä on tieto siitä että tavallinen matkapuhelin ei ole turvallinen laite, kun puhutaan arkaluontoisista ja vaikkapa turvallisuuspoliittisista asioista.

– En mene yksityiskohtiin. Mutta tässä ollaan menty hyvään suuntaan ja päättäjät ymmärtävät nämä riskit varsin hyvin tänä päivänä.

Suomessa valmistauduttu

Suojelupoliisi varoitti tiistaina, että koko suomalaisen yhteiskunnan on varauduttava erilaisiin Venäjän toimiin, joilla halutaan vaikuttaa päätöksentekoon Nato-kysymyksessä. Supo ennakoi, että Venäjä laajentaa pian kyber- ja informaatio-operaatioitaan Ukrainasta länteen – myös Suomeen.

Pelttari kuitenkin totesi, ettei Venäjän toiminnassa ole toistaiseksi havaittu merkittäviä muutoksia. Hänen mielestään Suomessa on varauduttu varsin hyvin erilaiseen informaatiovaikuttamiseen.

– Meillä on kansalla korkea medialukutaito, meidän media on vastuullista ja myöskin viranomaiset ovat valmiita reagoimaan tämän tyyppisiin operaatioihin. Tästä on myös vuosien varrelta hyviä esimerkkejä, joissa on pystytty tämänkaltaiset vaikuttamisyritykset aika tehokkaasti tukahduttamaan, hän sanoi.

Tärkeänä keinona puuttua erilaisen väärän tiedon levittämiseen Pelttari pitää viranomaisten nopea toimintaa oikean tiedon kertomisessa julkisuuteen.

Hän korosti, että informaatiovaikuttamisessa Venäjä hyödyntää Suomessa asuvia venäläistaustaisia ihmisiä.

– Tämän vuoksi on tärkeää, ettemme kohtele kaltoin Suomessa asuvaa venäläisväestöä.

Erilaisten kyberiskujen torjuntaan Suomessa on myös Pelttarin mukaan hyvä valmius.

Supon mukaan suurin osa verkon kyberiskuista on palvelunestohyökkäyksiä ja verkkosivujen töhrintää, joilla pyritään luomaan uhkakuvaa yhteiskunnan lamaantumisesta. Todellisuudessa ne eivät kuitenkaan vaaranna tärkeää tietoa tai prosesseja.

– Tärkeimmät järjestelmät Suomessa ovat varsin hyvin suojattuja. Ei kuitenkaan voida sulkea pois, ettei Venäjä yrittäisi vakavampiakin iskuja, Pelttari sanoi.

Supolle salaisia agentteja

Yle kertoi tiistaiaamuna sisäministeriön esittävän suojelupoliisille oikeutta palkata agentteja salaisesti. Ministeriön lakiesityksen mukaan tarvittaessa Supon virkaa ei julkistettaisi haettavaksi tai valitun henkilöllisyys salataan kokonaan. Vaikka virka julkistettaisiin haettavaksi, suojelupoliisi voisi salata valituksi tulleen henkilön nimen ja tiedot, jotka auttaisivat tunnistamaan valitun.

Antti Pelttari kertoi Iltalehdelle nykyisen tilanteen olevan hankala ja korosti, että Supo on ainoa turvallisuusviranomainen, jolla ei ole oikeutta ei-julkiseen rekrytointiin. Palkattavan työntekijän henkilöllisyyden salaamiseen on Pelttarin mukaan tällä hetkellä oikeus puolustusvoimilla, rajavartiolaitoksella ja poliisilla.

Hän korosti Supon tarvitsevan salaamista ulkomaantiedustelun lisäksi moneen muuhun toimintoon.

– Meidän toimintaa haittaa se, jos rekrytointi ja vaikkapa nimitysmuistiot ovat julkisia.

Suojelupoliisi julkisti tiistaina myös vuosikirjansa ja kertoi, että sen tekemät turvallisuusselvitykset ovat pysyneet korkeissa luvuissa. Toissa vuonna niissä tehtiin ennätys ja nyt päästiin lähes samaan 90 378 selvityksellä.

Supo selvittää niiden avulla erilaisissa kriittisissä tehtävissä toimivien henkilöiden taustoja.

– Ne ovat olleet hyödyllisiä siinä mielessä, että henkilöiltä on löytynyt tällaisia haitallisia ulkomaanyhteyksiä tai ulkomaansidonnaisuuksia. Myös elämänhallinnan ongelmia tai sitten vaikka kytköksiä järjestäytyneeseen rikollisuuteen on löydetty, Pelttari totesi.

LÄHDE: Iltalehti/Matti Tanner 29.03.2022