Kansalaisaloitteen tekijä hämmästyi: ”Eduskunta hyväksynyt yksimielisesti”
Vesihuollon yksityistämisen estämiseen tähtäävä kansalaisaloite on kolmas hyväksytty kansalaisaloite – ja ainoa eduskunnan yksimielisesti hyväksymä. Aloitteen alullepanijakin hämmästyi puolueiden laajaa tukea.
Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämisestä Suomessa hyväksyttiin keskiviikkona eduskunnassa. Aloite hyväksyttiin poikkeuksellisesti yksimielisesti, eli sitä tukivat kaikki eduskuntapuolueet. Eduskunnassa alkaa näin ollen lainsäädännön valmistelu.
Käsittelyn pohjana oli eduskunnan maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietintö, joka tuki aloitteen hyväksymistä ja esitti sen pohjalta, ”että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa”.
Kansalaisaloitteen alullepanijoihin kuuluva vasemmistoliiton paikallisvaikuttaja, Oulun varavaltuutettu Olli Kohonen iloitsee eduskunnan ratkaisusta Puheenvuoron blogikirjoituksessaan.
Hänen mukaansa keskiviikko oli unohtumaton päivä ”harrastajapoliitikon näkövinkkelistä”. Hän katsoo tapahtuneen kertovan siitä, että Suomessa kansalainen voi todella vaikuttaa. Kohonen rakensi aloitteen vasemmistoliiton aktiivien ryhmän kanssa ja kertoo kirjoittaneensa kansalaisaloitteen perusteluita ”pääosin yhden Pikku Kakkosen lähetyksen aikana lapsiperheen muun härdellin pyöriessä ympärillä”.
”Nyt eduskunta on hyväksynyt sen YKSIMIELISESTI ja kolmantena kansalaisaloitteena koskaan. Liekö koskaan tuleekaan yhtä suurta tukea aloitteelle, jota niin perussuomalaiset kuin vihreät ja oma puolueeni Vasemmistoliitto tukivat yhtä vahvasti? Jää nähtäväksi”, Kohonen hämmästelee.
Hän kertoo olevansa erittäin onnellinen siitä, että kansalaisaloite meni lävitse ja yksityiskohtainen lainsäädännön valmistelu vesihuollon yksityistämisen estämiseksi alkaa.
”Malleja tähän on lukuisia. Mallia voittaa vaikkapa Norjasta, jossa vesihuollon infrastuktuurin yksityistäminen on kielletty lailla. Ruotsissa määräysvallan on oltava julkisella toimijalla, jonka ansiosta erityistä voittoa ei voi tulla. Itävallassa vesihuollon yksityistäminen on estetty ymmärtääkseni peräti perustuslain tasolla. Vaihtoehtoja on.”
LUE MYÖS
Karu raportti Suomen kunnosta: Rakennuksissa muhii korjausvelkapommi ja maan alla rapistuva omaisuus – ”Vesihuollon investoinnit pitäisi jopa kaksinkertaistaa, jotta korjausvelka saataisiin haltuun”
Aloite ja sen perustelut
Kansalaisaloitteessa esitetään, että Suomeen luodaan lainsäädäntö, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille. Nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa, aloitteessa linjataan.
”Vesihuollon yksityistäminen on nimittäin osoittautunut kaikkialla maailmassa suunnattoman suureksi virheeksi. Se on aiheuttanut veden hinnan nousua, laadun huonontumista ja ympäristö on kärsinyt tästä älyttömästä voitontavoittelusta. Vesihuoltoon ei nimittäin voi syntyä edes kilpailua sen ollessa luonnollinen monopoli. Ei kukaan rakenna kaksia vesijohtoja tai viemäreitä”, Kohonen muistuttaa aloitteen perusteluista blogissaan.
”Niin monet kaupungit ovat jälleenkunnallistaneet vesihuollon, maksettua ennen sitä kalliin laskun. Vesihuollon antaminen bisnespohjaiseksi on todella ongelmallista myös terveysturvallisuuden näkökulmasta. Luulisi, että olisimme tämän pandemian aikana jo sen merkityksen oppineet.”
Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) muistutti eduskunnassa, että aloitteen taustalla oli etenkin Jyväskylän kaupungin päätös yksityistää vesihuoltoaan. Jyväskylä perui aikeensa kuntalaisten voimakkaan vastustuksen seurauksena.
LUE MYÖS
Suomalaiset kavahtivat vesihuollon myyntiaikeita – Jyväskylä keskeytti hankkeen
Kansalaisaloite etenee huippunopeasti – Ministeri Leppä: ”Emme halua uutta Carunaa”
”Kun puhumme vesihuollosta, emme puhu mistään pienestä asiasta. Meillä on Suomessa esimerkki siitä, mitä tapahtui, kun sähköverkot yksityistettiin. Hinnat nousevat, vaikka kaikki lainsäätäjät yrittävät tehdä parhaansa, että näin ei tapahtuisi, mutta sitä ei tahdo pystyä pidättelemään, suitsia ei pysty keksimään”, Kalmari sanoi.
”Meillä on myös kansainvälisiä esimerkkejä siitä, miten yksityistämisen seurauksena ei ole mannaa taivaalta satanut vaan yksityistämisen esimerkit ovat huonoja.”
Kalmari kertoi, että virkamiehistö suhtautui kansalaisaloitteeseen nihkeästi ”ehkä siksi, että kunnilla on oikeus tehdä omia päätöksiään halutulla tavalla ja heidän itsemääräämisoikeuteensa ei haluttu puuttua”. Valiokunta kävi kuitenkin muiden maiden lainsäädäntöä läpi ja huomasi, että aloitteen toteuttamiseen löytyy hyviä lainsäädäntömalleja esimerkiksi Norjasta ja Ruotsista.
”Norjassa koko vesihuoltoverkosto on julkisomisteista ja lailla suojattu, ja Ruotsissa taas määräysvallan kautta vesihuoltolaitokset on pidetty julkisissa käsissä. Näin ollen saimme ikään kuin taustatukea, että tässä asiassa pystyttiin etenemään.”
”Perusteluthan ovat selkeitä. Vesihuolto on julkinen monopoli, ja sille ei voi syntyä kilpailua. Kohtuuhintaisen puhtaan veden saanti on perusoikeus ja osa kansallista terveysturvaa, ja se on osa kansallista huoltovarmuutta. Kilpailevia vesihuoltoverkostoja jo olemassa olevien rinnalle ei voi syntyä, eli yksityistämisellä ei saavuteta mitään”, Kalmari totesi.
LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 09.09.2021
LUE MYÖS:
Jukka Kopra estäisi turvapaikan hakemisen Suomen rajalta uudella lailla – Kokoomuksen kansanedustaja suosii ”perusporvarihallitusta”