tag terveys

39 artikkelia

Monella keski-ikäisellä on muistisairaus

Yllättävän monella keski-ikäisellä on muistisairaus – 7 oiretta

Varhain alkavaa dementiaa voi olla vaikea tunnistaa.

Varhainen dementia on yleisempää kuin on luultu, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

JAMA Neurology -lehdessä julkaistujen tulosten mukaan alle 65-vuotiaana alkava dementia voi koskettaa arvioitua useampaa.

Tutkimuksesta kertoo Uutispalvelu Duodecim.

Tutkimuksen tulokset perustuvat lähes 2,8 miljoonan potilaan tietoihin ympäri maailmaa. 95 tarkastellun tutkimuksen mukaan keskimäärin 30–65-vuotiaista 120 per satatuhatta ihmistä sairastuu dementiaan.

Eniten sairastuneissa on 60–65-vuotiaita, mutta myös nuoremmat sairastuvat.

Arvio on suurempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Maailman väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa, että noin 4 miljoonaa alle 65-vuotiasta sairastaa dementiaa.

Eniten varhaiseen dementiaan sairastutaan keski- ja pienituloisissa maissa.

Suomessakin tuhansia

Suomessa varhaista, alle 65-vuotiaana alkanutta dementiaa, sairastaa arviolta 7000 ihmistä.

Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja tässäkin ikäryhmässä. Työikäisenä sairastuneilla myös otsa-ohimolohkorappeuman osuus dementian aiheuttajista on suuri, noin 20 prosenttia. Muita yleisimpiä syitä dementiaan ovat muun muassa, aivoverenkierron häiriöistä johtuva (vaskulaarinen) dementia sekä aivovammat.

Geenivirheistä johtuvia perinnöllisiä muistisairauksia esiintyy työikäisillä suhteessa enemmän kuin iäkkäämmillä. Esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvista muistisairauksista merkittävä osa näyttää olevan suvuittain kulkevaa.

Elintavoillakin on merkitystä muistisairauden synnyssä: työikäisten kohdalla runsaan ja kauan jatkuneen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen muistisairauden takana.

Sotketaan masennukseen

Työikäiselläkin muistisairaus voi näkyä monella tapaa, mutta ongelmallista on, ettei sitä välttämättä osata aina heti epäillä. Muistissa ei myöskään välttämättä ole sairauden alussa muutoksia. Etenevä muistisairaus voidaan diagnosoida virheellisesti esimerkiksi työuupumukseksi tai masennukseksi. Toisaalta masennus voi olla myös muistisairauden oire.

On myös mahdollista, että muistihäiriön edetessä sairastunut alkaa vähätellä ja peitellä oireitaan.

Diagnoosin viivästyminen voi olla haitallista taudin hoidon kannalta, koska Alzheimerin lääkehoidosta ja kuntoutuksesta on todettu olevan eniten hyötyä silloin, kun ne aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Työikäisellä ensioireet voivat olla esimerkiksi vaikeudet näköhahmottamisessa, liikehäiriöt, ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen ja muutokset käyttäytymisessä.

Käyttäytyminen muuttuu esimerkiksi otsa-ohimolohkon rappeumassa, kun sairaus muuttaa persoonallisuutta.Tämä voi näkyä aiempaa poikkeavampana ärtyneisyytenä, impulsiivisuutena tai siinä, miten ihminen suhtautuu esimerkiksi työkavereihin.

Artikkeliin liittyvä kuva. Keski-iän kohonnut verenpaine voi altistaa dementialle. Siksi terveellisellä elintavoilla voi olla merkitystä myös muistisairauksien ehkäisyssä. [Adobe stock/AOP]
Artikkeliin liittyvä kuva. Keski-iän kohonnut verenpaine voi altistaa dementialle. Siksi terveellisellä elintavoilla voi olla merkitystä myös muistisairauksien ehkäisyssä. [Adobe stock/AOP]

Muisti pätkii stressistäkin

On huomattava, etteivät muutokset käyttäytymisessä tai muistissa läheskään aina tarkoita muistisairautta. Työstressi, työuupumus tai uniongelmat koettelevat myös muistia ja keskittymiskykyä.

Jos oma tai läheisen käyttäytyminen kuitenkin huolestuttaa tai haittaa arkielämää, kannattaa kääntyä terveydenhuollon puoleen.

Jos herää epäilys muistisairauden mahdollisuudesta, potilaalle tehdään aluksi perustutkimukset, joihin kuuluu muun muassa muisti- ja toimintakykytestejä sekä asiaan kuuluvia laboratoriokokeita.

Työikäiset muistipotilaat tutkitaan yleensä neurologian muistipoliklinikalla.

FAKTAT

Muistisairauden mahdollisia merkkejä

Lähimuistin heikkous ja uusien asioiden oppimisen vaikeus

Asioiden organisointikyky voi heikentyä

Työ vaikeutuu, työtehtäviin ja asioiden tarkistamiseen kuluu aikaa

Sovittujen tapaamisten jatkuva unohtelu

Mielialanvaihtelut: levottomuus, ahdistuneisuus, uupumus

Uni- ja valverytmin häiriöt

Persoonallisuuden muutokset, voi näkyä esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa.

Aktiivisuutta kannattaa jatkaa

Diagnosoituun muistisairauteen ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta lääkkeillä voidaan lievittää oireita.

Moni haluaa jatkaa työelämässä myös sairastumisen jälkeen.

Sairastumisen jälkeen aivoterveyteen vaikuttavia elintapoja ei kannata unohtaa. Yhtä lailla kuin niistä on apua muistisairauksien ehkäisyssä, ravinto, liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus pitävät yllä toimintakykyä myös muistisairaalla.

Liikunta on hyväksi, sillä se aktivoi aivojen liikeaivokuorta. Mitä enemmän aistitietoa aivoihin päätyy, sitä isompi alue aivoissa aktivoituu.

FAKTAT

Samat riskitekijät kuin valtimotaudeilla

Iän myötä riski sairastua muistisairauksiin kasvaa, mutta aivoterveyttä uhkaavat valtimotautien yleiset vaaratekijät. WHO:n mukaan joka kolmas Alzheimerin tautitapauksista olisi ehkäistävissä riskitekijöihin vaikuttamalla.

Näitä ovat kohonnut verenpaine, dyslipidemia, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Myös runsas alkoholinkäyttö on muistisairauksien vaaratekijä.

Juttu on julkaistu alun perin 2.8.2021. Tänään 21.9. on Maailman Alzheimer-päivä.

Jutun lähteenä käytetty myös: Muistiliitto.fi, Käypä hoito-suositus: Muistisairaudet, TTL.fi

LÄHDE: Iltalehti/Petra Sneck ( 18.08.2021 ja muokattu 21.09.2021 )

Kahvi osaksi terveellistä ruokavaliota?

Kahvi on yksi suomalaisten suurimmista polyfenolien lähteistä ja kohtuullisesti nautittuna suositeltavaa.

Kuva: ADOBE/AOP
Kuva: ADOBE/AOP

Espanjassa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin kahvia päivittäin juoneilla 27 % pienempi kokonaiskuolleisuus ja 59 % pienempi syöpä­kuolleisuus verrattuna henkilöihin, jotka eivät juoneet kahvia. Sydän- ja verisuonitautikuolemiin kahvin nauttiminen ei ­heijastunut 18 vuoden seurannassa.

Kohorttitutkimuksen osallistujien kahvin käyttöä arvioitiin validoidulla kysely­lomakkeella. Tutkittavat ilmoittivat kahvin juonnin kupeittain (espresso­kupillinen 50 ml, kaikki muut kahvityypit 125–150 ml/kuppi). Kahvin käyttöä tarkasteltiin nautittuna kokonaismääränä (1–6,5 kuppia). Lisäksi eroteltiin kofeiinia sisältävä ja kofeiiniton kahvi. Analyyseissä huomiotiin ikä, sukupuoli, koulutus, kehon koostumus, tupakointi, alkoholin käyttö, terveydentila ja sairaudet, liikunta, uni sekä ruutuaika.

Osallistujista 78 % luokiteltiin kahvinjuojiksi, ja heistä 40 % joi vähintään yhden kupin päivittäin. 18 vuoden ­seurannassa 317 henkilöä kuoli, 36 % sydän- ja verisuonisairauteen ja 26 % syöpään.

Vähintään kuppi kahvia päivässä vähensi kokonaiskuolleisuuden riskiä kahvia käyttämättömiin verrattuna. Syöpä­kuolleisuus oli pienempi kahvia juoneilla.

Vain kofeiinia sisältävä kahvi oli yhteydessä pienempään kokonais­kuolleisuuteen 12 ja 18 vuoden seurannassa, kofeiinittomalla kahvilla ei havaittu suojaavaa vaikutusta.

Kahvin sisältämillä polyfenoleilla on antioksidatiivisia ja anti-inflammatorisia ominaisuuksia. Tämä voi osittain selittää kahvin juonnin ja kuolleisuuden välisen käänteisen yhteyden. Kahvi on yksi suomalaisten suurimmista polyfenolien lähteistä ja kohtuullisesti nautittuna suositeltavaa.

Torres-Collado L, Compañ-Gabucio LM, González-Palacios S ym. Coffee consumption and all-cause, cardiovascular, and cancer mortality in an adult mediterranean population. Nutrients 2021;13(4):1241. doi: 10.3390/nu13041241

Nina Kaseva

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 36/2021.

LÄHDE: Potilaan lääkärilehti 15.09.2021

Koronan neljäs aalto on jo Suomessa

Koronan neljäs aalto on jo täällä, THL:n Mika Salminen kertoo MTV:lle – 461 uutta tartuntaa

Tänään ( 20.07.21 ) on todettu kesän korkein koronaluku Suomessa. Mika Salminen arvioi tilannetta MTV:lle ja uumoilee uusia rajoituksia.

THL. Johtaja Mika Salmisen mukaan “paluuta normaaliin” syksyllä ei kuitenkaan ole vielä peruttu tuoreen koronaluvun perusteella, MTV kertoo.
THL. Johtaja Mika Salmisen mukaan “paluuta normaaliin” syksyllä ei kuitenkaan ole vielä peruttu tuoreen koronaluvun perusteella, MTV kertoo.

Suomessa on neljäs korona-aalto, vahvistaa johtaja Mika Salminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) MTV:lle.

Suomessa on raportoitu tänään 461 uutta koronatartuntaa, joka on kesän korkein luku. Yhtä suuria lukuja on viimeksi nähty huhtikuun alkupuolella koronan kolmannen aallon keskellä.

”Jos aalloista halutaan puhua, niin kyllähän se voidaan laskea neljänneksi aalloksi”, Salminen toteaa MTV:lle.

Tapausmäärät ovat Salmisen mukaan nyt kasvussa lähes kautta Euroopan ja kesä jäi koronan kannalta turhan lyhyeksi. Suomen rokotuskattavuus on kuitenkin parempi kuin edellisen aallon aikaan, joten tilanne on erilainen, hän muistuttaa.

Koronatapaukset ovat Salmisen mukaan kasvussa nyt pääosin rokottamattomien keskuudessa ja erityisesti nuorten joukossa etenkin iltaelämän takia.

Suomen hallituksen on tarkoitus linjata mahdollisista uusista koronarajoituksista jo tällä viikolla, Salminen kertoo. Hän itse uskoo, että joillain alueilla rajoituksia tullaan tiukentamaan lähipäivinä, koska muuta vaihtoehtoa ei oikein ole, jos tapausmäärät halutaan laskuun.

”Kysymysmerkki sitten on, että riittävätkö kyseiset ravintolarajoitukset vai pitäisikö tässä olla muuta.”

Hallituksen on määrä linjata ravintolarajoituksista torstaina.

LUE MYÖS

Olli Rehn deltamuunnoksesta: ”Meidän pitää varautua siihen, että talouden elpymiseen tulee takatalvi”

Tokion olympialaisten pääsponsoreihin lukeutuva Toyota sai tarpeekseen – Veti mainoksensa pois

Mitä koronakriisissä olisi pitänyt tehdä toisin? Kriisinhallinnan asiantuntija kertoo – ”Pidän erikoisena, ettei ole konsteja tehdä järeitä toimia nopeasti”

LÄHDE: Verkkouutiset/Minna Karkkola 20.07.2021

Kahvinjuonnin yhteys rytmihäiriöihin

Historian laajin tutkimus selvitti kahvinjuonnin yhteyttä rytmihäiriöihin – tuloksista paljastui arkiajattelua haastava havainto

Kalifornian yliopiston tutkimuksessa kahvinjuonnilla ja rytmihäiriöillä ei havaittu yhteyttä.

Tutkimus. Kofeiinia pidetään yleisesti syyllisenä rytmihäiriöihin, mutta tutkimuksella yhteyttä ei ole saatu todistettua. Eeva Paljakka
Tutkimus. Kofeiinia pidetään yleisesti syyllisenä rytmihäiriöihin, mutta tutkimuksella yhteyttä ei ole saatu todistettua. Eeva Paljakka

Kalifornian yliopiston toteuttama historian laajin kahvinjuonnin ja rytmihäiriöiden yhteyttä selvittänyt tutkimus osoittaa, että kohtuullisesti kahvia kuluttavien riski saada sydämen rytmihäiriöitä ei lisäänny verrattuna ihmisiin, jotka eivät juo kahvia.

Tulosten mukaan kahvinjuonti saattaa päinvastoin pienentää rytmihäiriöiden riskiä. Satojen tuhansien tutkittavien aineistosta paljastui kenties yllättäväkin tieto, että jokainen päivittäinen lisäkuppi kahvia yhdistyi kolme prosenttia pienempään rytmihäiriöiden riskiin.

LUE MYÖS

Suomalaislääkärin turhautuminen johti rytmihäiriön paljastavan EKG-kotimittarin keksimiseen – näyttää korulta

Algoritmeja ja EKG-käyriä – suomalainen startup kehittää rytmihäiriöt ennakoivaa palvelua

Rytmihäiriöistä hälyttävä mittari ranteeseen? – suomalaiset kehittämässä uudenlaista menetelmää

Tutkijat löysivät vaaralliselle sydämen rytmihäiriölle uuden lähteen

”Kahvi on ihmisen pääasiallinen kofeiinin lähde, joka yhdistetään usein rytmihäiriöihin. Tutkimuksessamme emme löytäneet todisteita, että kahvinjuonti johtaa suurempaan rytmihäiriöiden riskiin”, tutkija Gregory Marcus toteaa tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 386 258 ihmistä, joiden keski-ikä oli 56 vuotta. Hieman yli puolet tutkittavista oli naisia.

Tutkijat hyödynsivät myös tutkittavien UK Biobankin geenitietoja selvittääkseen, miten erilaiset geneettiset ominaisuudet vaikuttavat kofeiinin imeytymiseen. Samalla geenitietojen hyödyntäminen poisti joitain tutkittavien itsearviointiin liittyviä tutkimusongelmia.

Neljän vuoden seurantajaksolla tutkimusdataa täydennettiin demografisten tietojen lisäksi tutkittavien terveys- ja elämäntapatiedoilla.

Noin neljä prosenttia tutkittavista raportoi rytmihäiriöistä. Geenianalyysin perusteella tutkijat eivät kuitenkaan havainneet, että kofeiiniin imeytymisen erilaiset ominaisuudet vaikuttaisivat rytmihäiriöiden ilmaantumiseen. Tutkijoiden mukaan suurempi kofeiinin määrä näyttää tulosten perusteella vähentävän rytmihäiriöiden riskiä kolmella prosentilla.

Nautitun kahvin laadusta ei kerätty tietoa. Lisäksi tutkimuksen toteutustapaan liittyy tutkittavien itsearvioinnista johtuvaa epävarmuutta.

Tutkimus on julkaistu JAMA Internal Medicine -julkaisussa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Matti Keränen 21.07.2021

Suomen koronatilanne heikkenee vauhdilla

Tutkimusanalyytikko: ”Nyt taisi tulla koko epidemian pahin superleviämistapahtuma”

THL suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista Venäjälle: ”Tartuntoja on todettu matkustajilla sen verran runsaasti, että missä tahansa linja-autossa tai minibussissa on voinut altistua.”

Delta-variantti leviää. THL kehottaa kaikkia matkustajia, jotka ovat matkustaneet Pietarista Suomeen millä tahansa bussiyhtiöllä, hakeutumaan koronavirustestiin matalalla kynnyksellä.Kuva: Leo Zhukov
Delta-variantti leviää. THL kehottaa kaikkia matkustajia, jotka ovat matkustaneet Pietarista Suomeen millä tahansa bussiyhtiöllä, hakeutumaan koronavirustestiin matalalla kynnyksellä.Kuva: Leo Zhukov

Koronatartuntojen määrä kasvaa Suomessa nyt ennätysmäisen nopeasti. Tutkimusanalyytikko Ilkka Rauvolan mukaan tartuntojen kasvu nousi perjantaina uudelle tämän vuoden ennätystasolle.

LUE MYÖS

Kolmas korona-aalto yllätti Venäjän viranomaiset – Tartunnat kasvussa kisojen keskellä

800 ylitti rajan ilman koronatestiä – Johtajaylilääkäri: ”Ainut taho, joka olisi voinut tämän estää, olisi ollut UEFA”

”5,0 prosenttia päivässä, eli tällä vauhdilla tartuntojen määrä 4,3-kertaistuu kuukaudessa”, hän kommentoi Twitterissä.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n mukaan perjantaina ilmoitettiin 145 uudesta tartunnasta.

”Nyt taisi tulla koko epidemian pahin superleviämistapahtuma. Nyt on ilmeisesti käynyt ilmi, että seitsemällä prosentilla testatuista oli korona”, Rauvola analysoi.

THL kehottaa kaikkia matkustajia, jotka ovat matkustaneet Pietarista Suomeen millä tahansa bussiyhtiöllä, hakeutumaan koronavirustestiin matalalla kynnyksellä. THL:n mukaan Pietarissa matkailleilla todettujen koronavirustapausten määrä on kasvanut entisestään.

”Tartuntoja on todettu matkustajilla sen verran runsaasti, että missä tahansa linja-autossa tai minibussissa on voinut matkan aikana altistua. Kaikkien bussilla Pietarista palanneiden tulee välttää kontakteja perheen ulkopuolisiin henkilöihin ja hakeutua koronatestiin 72 tunnin kuluttua maahan saapumisesta. Testiin tulee hakeutua jo juhannusviikonlopun aikana eikä odottaa ensi viikkoon”, johtaja Mika Salminen sanoo tiedotteessa.

THL painottaa, että myös niiden henkilöiden, jotka ovat tai ovat olleet kontaktissa Pietarista Suomeen busseilla matkustaneiden matkailijoiden kanssa, tulee hakeutua koronavirustestiin matalalla kynnyksellä, ja aina jos oireita ilmenee.

THL tiedotti jo torstaina, että osa suomalaisten matkailijoiden koronatartunnoista on jäljitetty pietarilaiseen Alpenhaus ravintolaan. Siellä vierailleita turisteja kehotetaan erityiseen varovaisuuteen.

THL suosittelee välttämään tarpeetonta matkustamista Venäjälle. Lisäksi vahva suositus on, että kaikki Venäjältä Suomeen palaavat matkustajat hakeutuvat koronavirustestiin 72 tuntia Suomeen paluun jälkeen ja välttävät sosiaalisia kontakteja testituloksen valmistumiseen saakka.

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 26.06.2021

Lisää aiheesta:

Täydellistä hyvinvointia ei ole olemassa

Ihmisiä varjoissa

Täydellistä hyvinvointia ei ole olemassa, kirjoittaa Terhi Heinäsmäki.

Kuva: Kimmo Brandt
Kuva: Kimmo Brandt

Kesä repesi talvesta tänä vuonna nopeasti. Hallan ja helteen väliin jäi muutama hetki, jolloin luonto roikkui välitilassa, sellaisessa jossa jotkut lähimmäisemme elävät jatkuvasti.

Terävässä valossa varjoihin jäivät kansalaiset, jotka elävät hyvinvoinnin rajamailla. Oli puiston penkillä heräilevä ahavoitunut kadunmies; oli sutjakka ruokapalvelulähetti, joka suoritti etäelämää kaukana kotona; oli vanhus, joka ­nojautui kohti aikuista lastaan kuin hento lintu.

Marginaalissa eläville ei ole olennaisinta, ­tuleeko taivaalta lunta vai auringonsäteitä, vaan tuleeko tänään ruokaa, rahaa tai rakkautta.

Asuin vuosia maissa, joissa osattomuus oli todella päällekäyvää ja koko ajan näkyvissä. Niitä tarinoita ei oikein kukaan jaksa kotimaassa kuunnella, kuin puhuisi väärällä kielellä. Kannattaisi kuunnella, koska lopputulema on Suomelle edullinen.

Suomi ei ole suotta maailman onnellisin maa. Huolehdimme pienessä maassamme olevista hyvin. Meillä on väestölle valtavasti palveluja ja sosiaalituen sokkeloita. Päihteidenkäyttäjää, maahanmuuttajaa ja iäkästä kohdellaan ­ihmisinä.

Silti humanistin sydäntä särkee, ei siksi että yhteiskunta ei yrittäisi parastaan vaan siksi että se ei riitä.

Täydellistä hyvinvointia ei ole olemassa. Vaikka kaikki olennaiset tarpeemme olisi tyydytetty, emme voi hyvin, jos ympärillämme voidaan huonosti. Tässä ajassa rajat eivät määritä ympäristöä.

Me emme voi lopettaa siihen, että olemme onnellisia omassa maassamme. Ei minun takapihalla­ ­–ajattelu on kestämätöntä, koska maailma on jo takapihamme. Tällä hetkellä haalimme ja haalimme: luonnonvaroja, halpaa velkaa, ihmisarvoa, vain siksi että ­satumme kuulumaan rikkaisiin maihin.

Viisitoista vuotta sitten kirjoitin tässä samassa lehdessä kehitysavusta. Totesin, että se on turhaa, koska kehittyvät maat menettävät kaupankäynnissä seitsemän kertaa enemmän varoja rikkaille maille kuin saavat niiltä kehitysapua.

Tilanne on vuosien saatossa muuttunut niin, että kehittyvät maat menettävät nyt kaksikymmentä neljä kertaa enemmän varoja rikkaille maille kuin saavat niiltä kehitysapua.

Onko onnellisuus vakio?

Onnellisuus taitaakin olla maailmassa vakio, kun yhdellä on enemmän, toisella on vähemmän. Suomi ei voi enää väittää ansainneensa ­yltäkylläisyyttänsä kärsimyksellä. Sotavelat on maksettu, nyt olemme velkaa enää maailmalle osana länsimaista koneistoa.

Hyväosaiset vihaavat syyllistämistä. Siksi meille tarjotaan yhä uusia tapoja paeta epämiellyttäviä asioita, kuten ylityöskentely, viihderiippuvuus ja pian epäilemättä virtuaalitodellisuus. Niillä voi turruttaa kotimaisen ja ulkomaisen hädän. Stressi kumoaa empatian ja aistit tylsistyvät sopivasti, kun tuska poistetaan tunne­repertuaarista.

Lääkärin eettisissä ohjeissa sanotaan, että lääkärin on toimittava sen puolesta, että potilaat saavat tarpeellisen hoidon. Onko täysin ufoa ajatella, että suomalaista lääkäriä koskettaisi millään lailla se, että 1,5 miljoonaa ihmistä kuolee vuodessa parannettavissa olevaan tuberkuloosiin, monet vain muutaman tunnin lentomatkan päässä?

Viidesosa pohjoismaalaisista on jo sitä mieltä, että koska kohtalo on ollut meille suopea, voimme sulkea mielemme ja rajamme muilta. Muukalaiskammo leviää kuin ilmastonmuutos, huomaamatta. Jäätiköt lirisevät vedeksi ja ­ennakkoluulot tukkivat ymmärryksen.

Humanisti saa huutaa tuuleen kurkkunsa ­käheäksi, jollei suvaitsevaisuudesta satu tulemaan muoti-ilmiö.

Lopulta onnellisuus saattaa olla luonnonlakien sanelemassa maailmassa ohimenevä häiriö. Pitkässä juoksussa aurinko suurenee ja elintila pienenee. Polttavassa kuumuudessa onnellisuus on abstraktio, olemme kaikki vain ihmisiä varjoissa.

Terhi Heinäsmäki

Toimii Helsingin kaupungin epidemiologisessa toiminnassa infektiolääkärinä

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehdessä 21/2021.

LÄHDE: Potilaan lääkärilehti/Terhi Heinäsmäki 06.06.2021

[ Väliotsikointi taakkatoimitus ]

Koronarokotustodistukset tulevat Omakantaan

Koronarokotustodistukset tulevat Omakantaan ensi viikolla – näin saat rokotustodistuksen itsellesi

Suomessa heinäkuussa käyttöön otettava EU:n yhteinen koronatodistus sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista.

Rokotuksessa. Jatkossa koronarokotustodistus näkyy Omakannassa viiden vuorokauden sisällä siitä, kun henkilö on saanut rokotuksen. Colourbox
Rokotuksessa. Jatkossa koronarokotustodistus näkyy Omakannassa viiden vuorokauden sisällä siitä, kun henkilö on saanut rokotuksen. Colourbox

Suomen kansallinen koronarokotustodistus on saatavilla Omakannassa 26.5. alkaen, kertoo THL. Rokotustodistukset tulevat kansalaisille näkyviin vaiheittain.

Rokotustodistuksen päivittyminen Omakantaan voi kestää jonkin aikaa, koska rokotustietoja korjataan eri tietojärjestelmiin takautuvasti.

On mahdollista, että joissakin terveydenhuollon organisaatioissa ei pystytä tekemään tarvittavia muutostöitä potilastietojärjestelmään ennen kansallisen koronarokotustodistuksen käyttöönottoa. Tässä tapauksessa koronatodistus tulee myöhemmin näkyviin Omakantaan. Rokotustietoja tai koronarokotustodistusta ei näy Omakannassa myöskään, jos henkilön rokotustietoja ei ole terveydenhuollossa kirjattu oikein.

Jatkossa koronarokotustodistus näkyy Omakannassa viiden vuorokauden sisällä siitä, kun henkilö on saanut rokotuksen. Se on potilasasiakirja-asetuksessa säädetty enimmäisaika tietojen siirtämiselle Kanta-palveluun.

Omakannan kansallinen koronarokotustodistus sisältää tiedot henkilön saamista koronarokotuksista. Todistusta voi käyttää rajanylitystilanteissa vain niissä EU-maissa, jotka hyväksyvät kansallisen todistuksen koronarokotuksista. EU-maat voivat siis itse päättää, hyväksyvätkö ne kansallisen todistuksen rajanylitystilanteissa. Kansallisella koronarokotustodistuksella ei näin ollen pysty matkustamaan vapaasti koko EU:n alueella.

THL:n mukaan yleisesti matkustamista on yhä syytä välttää, koska koronatilanne on huono useissa maissa. Lisäksi ennen matkalle lähtöä on tarkistettava huolella kohdemaan koronatilanne ja ennen paluumatkaa Suomen koronatilanne sekä koronaan liittyvä ohjeistus.

Kansallinen koronarokotustodistus on käytettävissä, kunnes EU:n yhteinen koronatodistus tulee käyttöön.

Suomessa heinäkuussa käyttöön otettava EU:n yhteinen koronatodistus sisältää todistuksen koronarokotuksista, todistuksen koronatestituloksesta ja todistuksen sairastetusta koronavirustaudista. Kaikki kolme todistusta tulevat käyttöön samalla kertaa ja ne saa Omakannasta. Kun EU:n koronatodistus otetaan käyttöön, se korvaa kansallisen koronarokotustodistuksen.

EU:n koronatodistus toimii EU-maissa viimeistään, kun EU-asetus koronatodistuksesta on tullut voimaan ja otettu käyttöön. Näillä näkymin asetuksen on tarkoitus tulla voimaan 30.6. ja jäsenmaiden tulee ottaa se käyttöön kuuden viikon sisällä asetuksen voimaan tulosta. Tämä tarkoittaa, että EU-mailla ei välttämättä ole täysin samaan aikaan valmiuksia antaa ja lukea todistuksia.

Myös Suomessa on oltava valmius antaa ja lukea EU:n yhteisiä koronatodistuksia viimeistään kuuden viikon kuluessa siitä, kun EU-asetus on tullut voimaan. Suomi ja muut EU-maat voivat halutessaan hyväksyä rajanylitystilanteissa myös muita koronaan liittyviä todistuksia. Henkilön on ennen matkaa selvitettävä itse, millaista todistusta kohdemaa vaatii.

EU-jäsenmaiden on ilmoitettava muille jäsenvaltioille ja komissiolle, jos se vaatisi todistusten haltijoilta testiä tai karanteenia tai jos se epäisi maahanpääsyn tällaisilta henkilöiltä.

EU:n tavoitteena on helpottaa vapaata liikkumista EU:n koronatodistuksen avulla. EU-jäsenmaat päättävät itse muut tarkemmat käyttötarkoitukset.

Kansallinen koronarokotustodistus on saatavilla Omakannasta 26.5. lähtien. Myöhemmin myös EU:n yhteinen koronatodistus tulee Omakantaan.

Todistuksen saa noudattamalla seuraavia ohjeita:

Kirjaudu Omakantaan kanta.fi-sivulta omalla tunnistusvälineelläsi kuten verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Valitse vasemman reunan valikosta kohta Koronatodistus. Löydät linkin todistusosioon myös Omakannan etusivulta.

Hae todistusta painamalla linkkiä ”Tarkista, onko sinulla koronarokotustodistus (pdf)”. Jos sinulla on todistus, se avautuu uuteen välilehteen pdf-muodossa.

Kansallisen koronarokotustodistuksen saa vain Omakannasta. Henkilöt, jotka eivät käytä Omakantaa eivätkä valtuuta toista henkilöä käyttämään sitä puolestaan, voivat pyytää terveydenhuollosta muun todistuksen annetusta koronarokotuksesta.

Kun EU:n yhteinen koronatodistus heinäkuussa tulee käyttöön, koronatodistuksen saa Omakannan lisäksi tulosteena omasta terveyskeskuksesta tai muusta terveydenhuollon yksiköstä.

LÄHDE: TIVI/Erpo Pakkala 21.05.2021

Koivun siitepölymyrsky

Koivun siitepölyä on ollut ilmassa jopa 17 000 hiukkasta kuutiometrissä.

Asteikko on 10-kantainen logaritminen. Jokainen ”K” koivun siitepölyä tarkoittaa 10 kertaa enemmän – Nyt tosiasiassa jopa ”KKKKK”, vaikka virallisesti asteikko loppuu jo kolmeen koohon

Koivun norkkoja. Tänä vuonna koivu on kukkinut Suomessa erityisen voimakkaasti, mutta tiistaista alkaen sateisempi sää laskee siitepölypitoisuuksia erittäin runsaista runsaiksi. Susanne Nilsson (CC-BY-SA 2.0)
Koivun norkkoja. Tänä vuonna koivu on kukkinut Suomessa erityisen voimakkaasti, mutta tiistaista alkaen sateisempi sää laskee siitepölypitoisuuksia erittäin runsaista runsaiksi. Susanne Nilsson (CC-BY-SA 2.0)

Koivun siitepölykausi on ollut tänä vuonna selvästi tavallista vaikeampi. Siitepölypitoisuudet ovat kohonneet laajoilla alueilla Suomen etelä- ja keskiosissa erittäin runsaiksi – ja itse asiassa ylikin.

Suurimmat vuorokausikeskiarvot on mitattu Imatran havaintoasemalla: noin 17 000 koivun siitepölyhiukkasta kuutiometrissä ilmaa. Näin kertoo dosentti Annika Saarto Turun yliopiston biodiversiteettiyksiköstä, joka vastaa Suomen siitepölytiedotuksesta.

Yli 10 000 siitepölyhiukkasen arvot kuutiometriä kohti tarkoittaisivat kartalla ”viiden koon” merkintää KKKKK, jos tavanomaista asteikkoa K–KK–KKK jatkettaisiin ylöspäin matemaattisesti johdonmukaisella tavalla.

Koivun ja lepän siitepölymäärien asteikko on nimittäin 10-kantainen logaritminen. Vähäiset määrät (K) tarkoittavat 1–10 siitepölyhiukkasta kuutiometrissä ilmaa, kohtalaiset (KK) 10–100 ja runsaat (KKK) 100–1000, Saarto selventää.

Seuraa Norkko-sivustoa

Erittäin runsaille pitoisuuksille ei ole omaa virallista KKKK-kirjainmerkintäänsä, mutta Norkko-sivuston graafisissa ennusteissa ”erittäin runsas” tarkoittaa vakiintuneesti yli 1000 hiukkasen pitoisuutta. Luvut viittaavat vuorokausikeskiarvoihin.

Koska asteikon määrittely on näin suoraviivainen, sitä on helppo jatkaa ylöspäin. 10 000 siitepölyhiukkasta kuutiometrissä tarkoittaisi yllä mainittua KKKKK-merkintää.

Kuuden koon pitoisuuksia eli yli 100 000:n lukemia Suomessa ei ole koskaan mitattu ainakaan vuorokausikeskiarvona. Suomen ennätys 36 000 mitattiin Imatralla huhtikuun lopussa 2014. Tuolloin myös Helsingin hengitysilmassa leijui 33 000 koivun siitepölyhiukkasta kuutiometriä kohti. Lepän vastikään tänä keväänä mitattu ennätys, 6500, jää LLLL-alueelle.

Kannattaisiko asteikkoa sitten laajentaa ylöspäin myös virallisesti? Saarto ei sano ehdotonta eitä, mutta epäilee, olisiko siitä kuitenkaan käytännön hyötyä suurelle yleisölle.

”Nykyinen asteikko perustuu kliiniseen tutkimukseen”, hän muistuttaa vallitsevan tilanteen perusteista. Tutkimusten mukaan vähäiset siitepölymäärät voivat aiheuttaa oireita herkimmille allergikoille ja runsaat määrät aiheuttavat useimmille.

”Insinöörit ovat kyllä kyselleet asteikon määritelmän ja mahdollisen laajentamisen perään”, Saarto paljastaa ystävällismielisesti.

Heinien ja pujon siitepölymäärien asteikko alkaa samasta kohdasta kuin koivun ja lepän, mutta ”runsaana” pitoisuutena pidetään jo 30 siitepölyhiukkasta kuutiometrissä (ks. oheinen Allergialiiton julkaisu: painettu sivu 12 eli pdf-sivu 8).

Tätä kirjoitettaessa maanantaina 17.5. Norkko-sivuston mukaan koivun siitepölyä on kaikkialla Suomen etelä- ja keskiosissa ainakin erittäin runsaasti. Tiistaista alkaen sateisempi sää laskee pitoisuuksia erittäin runsaista runsaiksi.

  • Lue myös:

Suomalaiset mukana jättitutkimuksessa: ilman korkea siitepölypitoisuus yhteydessä koronatartuntojen määrään

Oulussa kuolee ihmisiä saasteisiin vähemmän kuin juuri missään muualla – Tutkijat selvittivät yli 800 Euroopan kaupunkia: Oulun ilma 4. puhtain, 10:n kärjessä kolme muutakin Suomesta

Tiesitkö tämän: Aurinkovoiteen käyttö kello 19 jälkeen on täysin tarpeetonta, vaikka olisi millainen helle ja tuntuisi, että Aurinko paahtaa hengiltä

Allergiat yleistyvät, mutta niin yleistyy heinänuhakin – Yhä useampi reagoi siitepölyyn

Tanskalaiset kehittivät nenään suodattimen – 500 miljoonan oireet unholaan

Tällä yksinkertaisella kaavalla lasket itse, miten korkealla Aurinko on mihin kellonaikaan tahansa ja missä tahansa – Ja näin todistat kaavan oikeaksi

Parempi kuin kallis puhdistin – Ihan tavallinen huonekasvi poistaa kuusi kahdeksasta sisäilmahaitasta

LÄHDE: Tekniikka&Talous/Tuomas Kangasniemi 17.05.2021

Vaarallinen punkkitauti leviää

Vaarallinen TBE-virustauti leviää – suomalaiset sairastuneet ennätyspaljon

Ulkoilusta ja retkeilystä innostuneet suomalaiset eivät ole aina muistaneet varoa pusikoissa väijyvää, tauteja levittävää punkkia.

  • Punkit eli puutiaiset levittävät ihmiselle vaarallisia viruksia ja bakteereita.
  • Punkkeja voi olla runsaasti myös kaupunkien viheralueilla.
  • Esimerkiksi Helsingin keskuspuistossa on punkkeja jo runsaasti.
Ixodes-suvun punkki. Kuva: ADOBE/AOP
Ixodes-suvun punkki. Kuva: ADOBE/AOP

Viime keväänä Aurajokilaakson maisemissa liikkunut punkkitutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta havaitsi uuden ulkoiluun liittyvän ilmiön.

– Kiinnitin huomiota siihen, että kun luontopolulla hyvän tavan mukaisesti väistettiin vastaantulijoita, se tehtiin korostetusti eli pusikkoon hyppäämällä.

Tällöin yritettiin välttää mahdollista koronavirusta, mutta pusikossa saattoikin uhria väijyä punkki eli puutiainen, jolla oli tarjolla toista vaarallista virusta.

Sormunen korostaa samaan hengenvetoon, että ulkoilua ei kannata alkaa vältellä tai pelätä punkkipelon vuoksi. Punkkeja vastaan on helppo suojautua. Kaikkein tärkeintä on peittävä vaatetus ja erityisesti nilkkojen alue.

– Erityisesti nilkoista olen itsekin joskus punkkeja löytänyt.

Nilkat pysyvät turvassa joko pitkävartisissa saappaissa tai niin, että sukka vedetään lahkeen päälle.

Sormunen arvelee, että tämä tyyli ei ole ehkä kaikkein muotitietoisin, mutta hyöty on ulkoilijalle ja retkeilijälle melkoinen, sillä se pitää tehokkaasti punkkeja loitolla.

Ennätysmäärä TBE-tapauksia

Ulkoiluinto ja retkeilyn valtava nousu harrastuksena koronavuoden aikaan voivat osaltaan selittää puutiaisten levittämien tautien määrän kasvua.

Toisena selittävänä tekijänä pidetään ilmastonmuutosta. Lämpö ja kosteus ovat punkeille suotuisia elinolojen suhteen.

Suomessa todettiin vuonna 2020 TBE- eli puutiaisaivokuumetapauksia enemmän kuin koskaan ennen eli yhteensä 91. Edellisenä vuonna tapauksia oli 69.

Tapausmäärät ovat edelleen pieniä, mutta tapausmäärien suhteellinen kasvu on suurta.

TBE (tick-borne encephalitis) on virustauti, jota vastaan on olemassa rokote.

Punkit levittävät myös bakteeria, josta voi seurata toinen tauti eli Lymen borrelioosi. Borrelioosia vastaan rokote ei suojaa, mutta borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla.

Husin alueella eniten

Tutkija Jani Sormunen ei lähde ennustamaan tulevan kesän punkkien määrää menneen talven pakkasten tai lumien perusteella.

Näyttää nimittäin siltä, että pakkasen ja lumen määrä ennustavat huonosti punkkien määrää. Varmaa on kuitenkin se, että tauteja levittäviä punkkeja tulevanakin kesänä meillä on runsaasti, ja niitä on yhä uusilla alueilla.

1990-luvulla suurin osa TBE-tautitapauksissa oli Ahvenanmaalla. Nyt kun kaikki ahvenanmaalaiset saavat taudilta ehkäisevän rokotteen, tautia tavataan enemmän muualla.

Eniten TBE-tapauksia olikin viime vuonna Husin alueella.

Helsingistä on löytynyt paljon uusia viheralueita, joilla tauteja levittäviä punkkeja on.

– Esimerkiksi Keskuspuiston pusikoissa puutiaisia on ihan runsaasti, Sormunen sanoo.

Retkeilyä, ulkoilua ja myös vaikka picnicien viettämistä myös Helsingin alueella voidaan edelleen harrastaa, koska riskit punkin puremille voidaan minimoida helposti.

Turvallisesti retkeillen

Jos aiot retkeillä, vältä korkeassa kasvillisuudessa liikkumista eli vältä esimerkiksi pusikoita ja korkeaa ruohikkoa.

Muista, että jos alueella on paljon punkeille sopivia isäntäeläimiä eli esimerkiksi peuroja, rusakoita tai hirviä, siellä on erittäin todennäköisesti myös paljon punkkeja.

Jos haluat istahtaa alas, valitse kallioinen paikka tai alue, joka on jäkälän peitossa. Tällaisilla alueilla punkit eivät usein viihdy.

Jos haluat viettää piknikiä ruohokentällä, valitse sellainen kenttä, jossa nurmikko on leikattu lyhyeksi. Levitä seurueen alle alusta, jolle kaikki mahtuvat istumaan kokonaan.

Pudistele retkiviltti hyvin käytön jälkeen. Jos eväskylmälaukku on ollut nurmikolla, tarkista myös sen pohja.

Ripusta retkiviltti retken jälkeen tuulettumaan aurinkoiseen paikkaan, jolloin siitä todennäköisesti irtoavat ne viimeisetkin punkit, jotka siihen ovat mahdollisesti tarttuneet. Toinen keino on laittaa viltti muovipussiin ja pakastimeen muutamaksi päiväksi.

Luonnossa liikkumisen jälkeen

Suomalaiset saavat vuosittain arviolta 500 000 punkin puremaa.

Riskialueillakin vain noin yhdellä tai kahdella prosentilla puutiaisista esiintyy TBE-virusta. Puutiaisissa borreliabakteeri on huomattavasti yleisempi kuin TBE-virus.

Luonnossa liikkumisen jälkeen on tarkastettava vaatteet niihin tarttuneiden punkkien varalta.

Jos olet liikkunut lemmikkieläimen kanssa, tarkasta myös sen turkki, sillä lemmikit voivat kuljettaa punkkeja sisätiloihin.

Jos löydät ihoon pureutuneen punkin, poista se mahdollisimman nopeasti ihosta. Näin voit ehkä vielä ehkäistä borrelioosin tarttumisen.

Päivän päätteeksi tehty punkin poistaminen ei estä TBE-tartuntaa, sillä virus voi siirtyä punkista ihmiseen muutamissa minuuteissa.

beenhere

PUNKKI INFO

FAKTAT
TBE
Voit suojautua virusta vastaan vaatteiden avulla.
Oireisiin ei kuulu ihottumaa.
TBE:tä vastaan on olemassa rokote
Borrelioosi
Voit suojautua bakteeria vastaan vaatteiden avulla.
Oireena on usein punainen ja laajeneva ihottuma.
Hoitona ovat antibiootit.
Rokote ei suojaa borrelioosilta.

TBE-aivotulehdus

Punkit ja myös punkkien nymfit ja toukat voivat levittää TBE-virusta. Niiden puremaa ei yleensä havaita.

Punkit voivat Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) mukaan kantaa kolmea erilaista TBE-virusta. Suomessa esiintyy näistä eurooppalaista ja siperialaista tyyppiä, mutta ei Kaukoidän TBE-virusta, jonka aiheuttama infektio on tutkimusten mukaan selvästi vakavin.

TBE-virus aiheuttaa puutiaisaivotulehdusta eli Kumlingen tautia eli puutiaisaivokuumetta.

Kerran sairastettu tauti jättää elinikäisen suojan eli immuniteetin.

Ilmaisen TBE-rokotukset saavat ne henkilöt, joilla on kotikunta Suomessa ja jotka asuvat vakinaisesti tai kesäasunnossa THL:n määrittelemillä, kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvilla TBE-riskialueilla.

Lisäksi THL on antanut rokotussuosituksia myös rokotusohjelman ulkopuolisille riskialueille, joissa oleillaan pitkäaikaisesti ja liikutaan lumettoman maan aikana paljon luonnossa. Näillä alueilla TBE-rokotus maksetaan itse.

Hankalasti todettava borrelioosi

Lymen borrelioosin aiheuttaa puutiaisten levittämä Borrelia burgdorferi -bakteeri.

Borrelioosi voi olla hyvin hankala tauti todeta. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan levinnyt borrelioosi osoittautui muuksi sairaudeksi jopa puolella potilaista.

– Borrelioosin esiintyvyyden lisääntyminen on vuoden 2017 jälkeen tasaantunut, kertoo tohtorikoulutettava Elisa Kortela Turun yliopistosta.

– Viime vuonna laboratoriot ilmoittivat 2064 borrelia-löydöstä Suomessa.

Osalle borreliapotilaista kehittyy muutamien viikkojen kuluttua infektiosta myös useita neurologisia oireita.

Punkin puremasta ei aina aiheudu sairautta.

Jos punkin pureman ympärille kehittyy leviävää ihottumaa seuraavien viikkojen aikana tai tulee flunssankaltaisia oireita, on syytä hakeutua lääkäriin.

LÄHDE: Iltalehti 07.04.2021

Uutta tietoa masennuslääkkeistä

Lääkkeet sitoutuvat aivojen kasvutekijän reseptoriin ilman serotoniinin apua.

KUVA: ADOBE/AOP
KUVA: ADOBE/AOP

Uusi tutkimus kyseenalaistaa vallitsevan ajattelutavan välittäjäaineiden, kuten serotoniinin, ensisijaisesta merkityksestä masennuslääkkeiden vaikutuksissa.

Vastikään Cell-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että masennuslääkkeet sitoutuvat suoraan BDNF-kasvutekijän TrkB-nimiseen reseptoriin. Löydös kyseenalaistaa serotoniinin tai glutamaatin reseptorien ensisijaisen roolin masennuslääkkeiden vaikutuksissa.

Selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI-lääkkeet) ja muiden perinteisten masennuslääkkeiden on ajateltu vaikuttavan siten, että ne lisäävät serotoniinin ja noradrenaliinin määrää synapseissa. Ketamiinin taas on ajateltu toimivan estämällä välittäjäaine glutamaatin reseptoreita.

Kaikki masennuslääkkeet lisäävät aivoperäisen neurotrofisen kasvutekijän BDNF:n määrää ja signalointia aivoissa, mutta lääkkeiden on tähän mennessä luultu vaikuttavan kasvutekijään epäsuorasti, serotoniinin tai glutamaattireseptorien välityksellä.

Helsingin yliopiston Neurotieteen tutkimuskeskuksen ja fysiikan osaston johtama kansainvälinen tutkimus selvitti useiden eri lääkeaineryhmiin kuuluvien masennuslääkkeiden sitoutumista TrkB-reseptoriin. Kaikki tutkitut masennuslääkkeet, muun muassa SSRI-lääke fluoksetiini, trisyklinen masennuslääke imipramiini sekä ketamiini, sitoutuivat TrkB-reseptoriin.

– Tutkimuksessamme selvisi, että kaikki masennuslääkkeet lisäävät kasvutekijä BDNF:n signalointia sitoutumalla sen TrkB-reseptoriin. Tämä signalointi on välttämätöntä masennuslääkkeiden solu- ja käyttäytymisvaikutuksille tutkimissamme kokeellisissa malleissa. Masennuslääkkeiden muovautuvuutta edistävät vaikutukset eivät siis vaatineet serotoniinimäärän lisääntymistä tai glutamaattireseptorin estymistä, kuten aiemmin on luultu, kertoo tutkimuksen päätutkija, akatemiaprofessori Eero Castrén tiedotteessa.

Masennuslääkkeiden sitoutumispaikka TrkB:n solukalvon läpäisevässä osassa löydettiin molekyylimallinnuksen avulla. Biokemialliset sitoutumistutkimukset ja TrkB-reseptoriin tuotetut mutaatiot varmistivat sitoutumispaikan.

SSRI-lääkkeet ja ketamiini sitoutuvat samaan paikkaan

Viime vuosina masennuksen hoidossa on yleistynyt nukutusaineena käytetty ketamiini. Tutkijat yllättyivät huomatessaan, että sekä hitaasti vaikuttavat SSRI-lääkkeet että nopeavaikutteinen ketamiini vaikuttavat sitoutumalla samaan paikkaan.

SSRI-lääkkeet sitoutuvat serotoniinin kuljettajaproteiiniin hanakammin kuin TrkB:hen, mutta ketamiinin sitoutuminen glutamaatin reseptoriin ja TrkB:hen tapahtuu samanlaisilla lääkeainepitoisuuksilla.

– Aikaisemmat tutkimustulokset osoittavat, että SSRI-hoidon aikana lääkeaineet saavuttavat vähitellen aivoissa TrkB-reseptoriin sitoutumiseen tarvittavan pitoisuuden, kun taas suoneen annosteltava ketamiini ja nenäsumutteena käytettävä esketamiini saavuttavat sitoutumiseen tarvittavat pitoisuudet nopeasti minuuteissa. Ero SSRI-lääkkeiden ja ketamiinin vaikutuksen alkamisen välillä voi johtua niiden erilaisesta kyvystä saavuttaa aivoissa TrkB-reseptoriin sitoutumiseen tarvittava pitoisuus, Castrén sanoo.

Casarotto P.C. ym. Cell 18.2.2021

Anne Seppänen

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

LÄHDE: Potilaan lääkärilehti 03.03.3021