Verenmyrkytys murentaa muistin, syyllinen paljastui
LÄHDE: Helsingin Sanomat/Annikka Mutanen 24.04.2019
Väärä aine väärässä paikassa sotkee hermoyhteydet.
Verenmyrkytyksen aiheuttama septinen sokki jättää usein jälkeensä myös muistin ja ajattelun ongelmia. Syyksi on nyt paljastunut sokeriyhdiste.
Verenmyrkytys eli sepsis on elimistön yleistynyt tulehdusreaktio. Vaikka infektio olisi alunperin varpaassa, se voi levitessään saada yleisvoinnin romahtamaan ja elintoiminnot sakkaamaan.
Septisestä sokista puhutaan, kun ihmisen verenkierto häiriintyy ja verenpaine laskee. Tila on hengenvaarallinen.
Hengissä selvinneillä on usein ongelmia ääreishermoston ja lihasten toiminnassa. Uusi Pnas-tiedelehdessä ilmestynyt tutkimus osoittaa, miksi myös älylliset toiminnot ovat toisinaan kärsineet.
Aiemmassa tutkimuksessa on todettu, että verisuonten pintakudoksen solukalvoissa esiintyvää sokeria, heparaanisulfaattia, varisee vereen septisen sokin aikana. Sen lisääntyminen veressä liittyy kasvavaan kuoleman riskiin.
Aineen löytyminen plasmasta sairaalaan saapuvalla verenmyrkytyspotilaalla ennustaa myös älyllisten toimintojen vaikeuksia kotiuttamisen jälkeen.
Heparaanisulfaatin on havaittu läpäisevän veri-aivoesteen. Näin se pääsisi myös aivojen hippokampukseen, joka on muistin kannalta olennainen aivoalue. Siellä se voi sitoutua aivoperäiseen hermokasvutekijään bdnf:ään ja häiritä hermoyhteyksiä.
Nyt tutkijat halusivat varmistaa kulkeutuuko aine todella hippokampukseen. Heiltä kesti kaksi vuotta kehitellä koe, jolla asia saatiin selville.
Tutkijat valmistivat synteettistä heparaanisulfaattia ja merkitsivät sen vakaalla hiili-isotoopilla, joka on turvallinen merkkiaine. Sitä ruiskutettiin koe-eläiminä toimineisiin hiiriin.
Terveillä hiirillä sata prosenttia merkitystä sokerista poistui elimistöstä virtsan mukana 20 minuutissa eikä yhtään päätynyt aivoihin. Sen sijaan sepsistä poteneilla hiirillä pieni määrä ainetta todella kulkeutui aivojen hippokampukseen.
”Siellä sitä ei pitäisi olla”, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja, professori Robert Linhardt Rensselaerin teknillisestä tutkimuslaitoksesta Yhdysvalloista tiedotteessa.
”Arvelemme, että se yhdistelee hippokampuksen yhteyksiä uudelleen ja aiheuttaa muistiongelmia. Hermoyhteydet häiriintyvät ja katkeilevat tai yhdistyvät väärin”, Linhardt kuvailee.
Havaintoavaa mahdollisuuksia myös lääkkeen kehittelyyn. Hyvä lääkemolekyyli olisi sellainen, joka sitoo sokerin itseensä ja näin poistaa sen verenkierrosta.
”Tai vaihtoehtoisesti entsyymi, joka muuntaa sen muuksi aineeksi, joka ei vahingoita kognitiota”, Linhardt sanoo.
[Oikaisu 25.4. klo 12.20: Sana solukko vaihdettu sanaksi kudos. Solukko-sanaa käytetään kasvisolujen muodostamista kokonaisuuksista.]