Puoskarilakia on toivottu


”Puoskarilakia on toivottu jo monen vuoden ajan – voi olla laajaa ja tuottoisaa liiketoimintaa”

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 04.11.2018

STM aloittaa vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelu seuraavaa hallituskautta varten. Kuva: Creative Commons / AmazonCARES

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin hallintoylilääkäri, Helsingin yliopiston terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen kiittelee perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk) päätöstä aloittaa vaihtoehtohoitoja koskevan niin sanotun puoskarilain valmistelu.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) aloittaa vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön valmistelu seuraavaa hallituskautta varten. Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomia hoitoja, joita voivat antaa niin terveydenhuollon ammattihenkilöt kuin alan ulkopuolella toimivat henkilöt.

STM:n mukaan vaihtoehtohoitojen tarjoaminen, markkinointi ja käyttö on lisääntynyt.  Viime aikoina ovat puhututtaneet esimerkiksi ns. hopeaveden käyttö, eheytyshoidot ja terveysvaikutuksilla mainostettu ravintovalmistemarkkinointi.

”Vaihtoehtohoitojen tarjoaminen itsenäisiin päätöksiin kykenemättömille henkilöille tai alaikäisille voi aiheuttaa suurta haittaa. Suurimmat riskit liittyvät siihen, että vaihtoehtohoitojen käyttö voi viivästyttää lääketieteellisen hoidon aloittamista, se voi aiheuttaa sairauden pahenemista tai sillä voi olla haittavaikutuksia. Tämä on suuri syy siihen, että vaihtoehtohoidoille ja niiden harjoittamiselle tarvitaan tarkempaa lainsäädäntöä”, Saarikko kommentoi tiedotteessa.

Lasse Lehtosen mukaan lääkärit ovat toivoneet lakia jo pitkään.

”Puoskarilakia on lääkärikunnan toimesta toivottu jo monen vuoden ajan. Viime kuukausien aikana julkisuuteen nousseet hopeaveden taikka syövyttävän mustan salvan käytön aiheuttamat ongelmat ovat saaneet ministeriön viimein ryhtymään tuumasta toimeen. Hopeavesi (kolloidinen hopea) on virallisesti tarkoitettu veden puhdistukseen vähän samaan tapaan kuin klooritabletit (jotka nekin ovat myrkyllisiä). Musta salva taas sisältää sinkkikloridia ja lumikkiuutetta ja syövyttää ihoa ja limakalvoja samoin kuin vaikka tukkeutuneen viemärin avaamiseen tarkoitettu Kodin Putkimies”, hän kommentoi Puheenvuoron blogissaan.

Lehtosen mukaan vaihtoehtohoitojen yleistymisen syynä pidetään yleisesti sosiaalista mediaa ja sen kautta leviäviä uskomushoitoja. Hän huomauttaa, että sosiaalisessa mediassa on helppo esittää erilaisia väitteitä, jotka eivät perustu tutkimukselliseen näyttöön ja jotka eivät ole käyneet läpi minkäänlaista kriittistä arviointia.

”Puoskaroinnilla ja sen valvonnalla on pitkät juuret historiassa. Nykyäänkin puoskarointi, josta käytetään myös rinnakkaisnimeä ”vaihtoehtolääketiede”, voi olla laajaa ja tuottoisaa liiketoimintaa. Lääkinnälliseen käyttöön tarkoitettujen tuotteiden lisäksi puoskarit voivat tarjota erilaisia terapiapalveluja taikka hyödyntää jotain sinänsä lääketieteessä hyväksyttyä hoitomuotoa, kuten hypnoosia, mutta käyttää sitä väärin”, hän sanoo.

Vaihtoehtohoitojen valvonnan vaikeuden yhtenä syynä on Lehtosen mukaan Suomen kuuluminen Euroopan yhteismarkkinoihin.

”Hopeaveden ja mustan salvan kaltaisten myrkyllisten tuotteiden markkinoilta poissaaminen edellyttää käytännössä EU:n jäsenvaltioiden yhteistyötä, mikä on usein hidasta. Toinen syy ongelmiin on terveyspalvelujen ja hyvinvointipalvelujen sekoittuminen. Erilaisia hyvinvointivalmentajia on tarjolla paljon ja ulkopuolisen on vaikea arvioida, milloin palvelun tarjoaja ylittää osaamisalueensa taikka suorastaan manipuloi asiakastaan perusteettomilla terveysväitteillä. Kolmas syy valvonnan vaikeuteen ovat valvontaviranomaisiin kohdistetut säästöt. Uskottava valvonta edellyttää, että niin Valviralla, kuluttajaviranomaisilla kuin poliisillakin on riittävät resurssit puuttua väärinkäytöksiin.”

Lehtonen ehdottaa valvontaan mallia, jossa vaaralliseksi arvioitujen tuotteiden osalta pidetään erillistä kieltolistaa, jota säännöllisesti päivitetään.

”Säännösmalli olisi samankaltainen, jota nyt sovelletaan muuntohuumeiden osalta”, hän kuvailee.

Ylen Mot-ohjelma kertoi hiljattain pohjalaisyrittäjän käyttäneen mustaa salvaa ihosyövän hoitoon, vaikka salva voi syövyttää reikiä ihoon.  Kun Yle kertoi mustan salvan käytöstä syöpälääkärille, lääkäri järkyttyi. Huolta on aiheuttanut myös niin ikään Ylen uutisoima hopeaveden juottaminen lapsille.

THL varoitti elokuussa hopeaveden haitallisuudesta.

”Hopeavettä markkinoidaan internetissä kuluttajille väärin perustein sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon sekä ravintolisäksi. Suomessa ja maailmalla viranomaiset ovat puuttuneet hopean markkinointiin. Lääkinnällisessä käytössä ja ravintolisänä hopeavesi on yksiselitteisesti haitallista”, se sanoi tiedotteessaan.

STM:n mukaan tavoitteena on, että valmisteltava laki sisältäisi muun muassa vaihtoehtohoitojen määritelmän, säännöksen lain soveltamisalasta, yleisiä velvoitteita vaihtoehtohoitoja ammattimaisesti antaville, markkinointia ja valvontaa koskevia säännöksiä sekä säädökset hoitoa antavien rekisteröinnistä.

Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita on selvitetty viimeksi vuonna 2009. Silloin sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esitti, että ryhdyttäisiin valmistelemaan laajaa, vaihtoehtohoitoja tarkemmin sääntelevää omaa lainsäädäntöä. Työryhmä esitti, että potilasturvallisuuden varmistamiseksi vain terveydenhuollon ammattihenkilöt saisivat hoitaa erityisen haavoittuviin potilasryhmiin kuuluvia. Näin on tehty muun muassa Ruotsissa. Lisäksi ehdotettiin, että muu kuin terveydenhuollon ammattihenkilö voisi hoitaa tiettyjä vakavia sairauksia ja potilasryhmiä ainoastaan yhteistyössä lääkärin kanssa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa:
 Lasse Lehtonen
Lasse Lehtonen

 

Lataa artikkeli(t) ...