Tietoa Suomen koronakuolemista

Tämä Suomen koronakuolemista tiedetään: Kaksi syytä korostuu

Koronakuolemaan altistaa kaksi asiaa: ikä ja sukupuoli.

  • Koronaviruksen aiheuttama tauti on kuolleisuudessaan omaa luokkaansa.
  • Husin Asko Järvisen mukaan ylipaino altistaa merkittävästi vakavalle koronataudille.
  • Järvinen muistuttaa, että rokotukset ovat edelleen tehokkain suoja koronavirusta vastaan. Rokotukset eivät kuitenkaan poista koronaa maailmasta, vaikka niin toivotaan.

Koronaviruksen aiheuttaman taudin kuolleisuus on aivan omaa laatuaan, ja sitä on hankala verrata muihin sairauksiin.

Näin sanoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Husin infektioylilääkäri Asko Järvinen.

Kuolleisuus nousi esille perjantaina, kun Tilastokeskus julkaisi valmiit kuolinsyytilastot vuodelta 2020. Niissä selvisi, että koronakuolemat painottuvat ikääntyneeseen väestöön.

FAKTAT

Koronakuolemat vuonna 2020

  • Koronavirustautiin kuolleiden mediaani-ikä oli 84 vuotta. Se tarkoittaa, että puolet kuolleista oli tätä vanhempia ja puolet tätä nuorempia.
  • Noin 90 prosenttia koronatautiin kuolleista oli täyttänyt 70 vuotta.
  • Joka neljäs kuolleista oli täyttänyt 90 vuotta.

Lähde: Tilastokeskus.

Lue myös

Koronavirustauti syynä joka sadanteen kuolemaan Suomessa vuonna 2020

– Aluksi koronaa verrattiin influenssaan, mutta kuolleisuus on sitä korkeampi. Laskin, että Suomessa ja Ruotsissa 2. aallon aikana laboratoriovarmistetuista tapauksista 1,4 prosenttia johti kuolemaan. Sehän on paljon, Järvinen sanoo.

1920-luvun taitteessa riehunut espanjantauti tappoi miljoonia ihmisiä ympäri maailman. Tuolloin puhuttiin jopa yli 10 prosentin kuolleisuusluvuista.

– Siihen aikaan itse taudin ja jälkitautien hoitaminen oli heikompaa kuin nykyään. Espanjantautiin kuoli paljon nuoria, kun koronassa kuolemat painottuvat vanhempiin ikäryhmiin, Järvinen sanoo.

Iän lisäksi koronaan kuolleille tyypillistä on, että he menehtyvät muualla kuin erikoissairaanhoidon sairaalassa.

Asko Järvinen sanoo, että 85 prosenttia koronakuolemista tapahtuu terveyskeskussairaaloissa, hoivakodeissa, palvelutaloissa tai muissa asumispalveluyksiköissä.

Syynä on, että hyvin iäkkäitä ihmisiä ei usein kannata laittaa tehohoitoon, sillä ihminen ei välttämättä kestä hoidon rankkuutta.

Ylipaino vaikuttaa

Koska tehohoitoon ei voida ottaa kaikista vanhimpia ihmisiä, on vakavaa koronatautia sairastavan potilaan profiili erilainen. Noin puolet tehohoitopotilaista on ollut iältään 50–69-vuotiaita.

Tehohoitopotilaista vain 0,8 prosenttia on ollut alle 20-vuotiaita ja vain 3,1 prosenttia on ollut 20–29-vuotiaita. Silti nuoretkin voivat sairastua vakavasti.

– Tämän pandemian erityispiirre on, että sangen pieni sairastuneiden joukko tuottaa paljon tehohoidon tarvetta, sanoo Asko Järvinen.

Yksi vakavalle taudille altistava tekijä on ylipaino. Asko Järvisen mukaan teho-osastoille koronan vuoksi joutuneiden joukossa ylipainoiset ovat yliedustettuina.

– Osa potilaista on selkeästi ylipainoisia, osa taas massiivisen ylipainoisia, Järvinen sanoo.

Osasyy tehohoidon tarpeeseen ylipainoisten joukossa voi olla se, että ylipaino itsessään painaa keuhkoja, jolloin potilaan hapensaanti heikkenee.

Painolla ei ole silti nähty tutkimuksissa yhteyttä koronakuolleisuuden riskin lisääntymiseen.

Miesten osuus sairaaloiden koronaosastoilla on ylikorostunut. [Ville Männikkö / Hus]
Miesten osuus sairaaloiden koronaosastoilla on ylikorostunut. [Ville Männikkö / Hus]

Miehillä riski

Painon sijaan sukupuolella näyttäisi olevan yhteys sekä vakavaan koronatautiin että koronakuolleisuuteen.

Miehet ja naiset saavat keskimäärin yhtä usein koronatartunnan. Kun Hus-alueella tarkasteltiin hoidontarvetta, miehet tarvitsivat sairaanhoitoa naisia enemmän. Tehohoitoa ja kuolleisuutta tarkasteltaessa erot sukupuolten välillä kasvoivat entisestään. Tarkastelussa huomioitiin vain juridiset sukupuolet.

– Mitä syvemmälle vaikeaan tautimuotoon mennään, miesten osuus ylikorostuu, sanoo Husin Asko Järvinen.

Vaikka koronaa on tutkittu paljon, varmaa syytä miesten osuuden ylikorostumiselle ei tiedetä.

– Ehkä yleinen selitys voi olla se, että infektiotauteja sairastavissa miesten osuus on muutenkin suurempi kuin naisilla.

Rokotukset auttavat

Koronatautiin kehitetään jatkuvasti uusia hoitoja. Tehohoidossa kuolleisuus väheni jo epidemian ensikuukausien jälkeen, kun potilaiden hoidosta saatiin kokemusta.

Hoito parani edelleen, kun koronapotilaisiin alettiin käyttää kortisonia, lisähappea ja muita hoitoja, joita nyt tiedetään toimiviksi.

– Sairaalan vuodeosastolta joutui tehohoitoon ensin kolmannes potilaista, sitten neljännes ja nyt ollaan menty jo alle sen, sanoo Asko Järvinen

Hoitojen kehittyminen vaikuttaa kuolleisuuteen hyvin vähän, Järvinen huomauttaa. Syynä on aiemmin mainittu kuolleiden keskimääräinen korkea ikä.

– Heidän kuolleisuuttaan voidaan vähentää vain suojaustoimilla ja rokotuksilla.

Suoja kysymysmerkki

Tällä hetkellä lääkejätit kehittävät lupaavia lääkkeitä koronavirustautia vastaan. Esimerkiksi Pfizerin kehittelemä Paxlovid on yhtiön mukaan toiminut erinomaisesti koronan vakavan taudin ehkäisyssä.

Husin Asko Järvinen ei usko, että suun kautta otettavat pillerit helpottaisivat pandemiatilannetta nopeasti.

Yksi ongelma tulee olemaan se, että lääkkeiden ottaminen pitää aloittaa varhain, jotta niistä on hyötyä. Lisäksi lääkkeet tulevat olemaan kalliita ja niistä on todennäköisesti pulaa ainakin aluksi.

– Rokote on ja tulee olemaan paras suoja vakavaa koronavirustautia vastaan. Mihinkään muuhun ei kannata ripustautua.

Järvinen sanoo, että ivermektiinin ja D-vitamiinin kaltaiset lääkkeet eivät toimi. Myöskään remdesiviristä ja muista viruslääkkeistä ei ole ollut käytännön hyötyä koronan hoidossa.

Rokotteiden tehosta sen sijaan on osoitettavissa konkreettista hyötyä.

– Kun rokotteet tulivat, iäkkäimpien kuolemat ja tartunnat laskivat selvästi.

Koronarokotukset ovat olleet käytössä noin vuoden päivät. Suoja tartuntaa vastaan näyttäisi alkavan hiipua puoli vuotta toisen rokoteannoksen saamisen jälkeen, mutta suojan kesto vakavaa tautia vastaan on vielä kysymysmerkki, Järvinen sanoo.

– Suoja vakavaa tautia vastaan voi kestää pitkään, ehkä hyvinkin pitkään. Rokotuksilla tautia ei kuitenkaan saada katoamaan, vaikka sitä toivetta tuntuu olevan.

Tartunnat huono mittari

Jos halutaan seurata epidemian kulkua, kuolleisuus on huono mittari, sanoo Asko Järvinen. Syynä on, että kuolemat keskittyvät ikäihmisiin, jotka ovat muutenkin lähellä elinkaarensa päätä.

Myöskään tartunnat eivät Järvisen mukaan kerro pandemian kulusta tällä hetkellä samalla tavalla kuin aiemmin.

– Iso osa tartunnoista kohdistuu lapsiin ja nuoriin. Tartuntamäärien estäminen siellä ei estä isossa määrin vaikeaa tautia. Paras mittari on sairaanhoito.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Tuomo Hyttinen 11.12.2021