Tuhansia suomalaisia kuollut liikaa

Tuhansia suomalaisia on kuollut liikaa – riippumaton selvitys tarvitaan

Riippumaton selvitys ylikuolleisuudesta tarvitaan, vaikka se voikin olla poliittisesti kiusallista, kirjoittaa Juha Ristamäki.

Lokakuussa uutisoitiin, että 65-vuotiaiden suomalaisten elinajanodote laski vuonna 2021. Tilastokeskuksen mukaan 65-vuotiaiden miesten elinajanodotteen lasku oli vuonna 2021 suurempaa kuin kertaakaan yli 30 vuoteen. 65-vuotiailla naisilla laskua elinaikaodotteessa oli puolestaan jo toista vuotta peräkkäin.

Väestöliitto on vaatinut, että kuolleisuuden kielteisen kehityksen syistä tulisi tehdä riippumaton selvitys.

– Elinajanodote laskee nyt jo toista vuotta. Se on merkittävä muutos. Olemme huolestuneita, ettei asiasta juuri puhuta, sanoo Väestöntutkimuslaitoksen johtaja ja tutkimusprofessori Anna Rotkirch tuoreessa Lääkärilehden artikkelissa.

Samaisessa Lääkärilehden artikkelissa todetaan, että ”Suomen ylikuolleisuus on huikeaa, ja syyt ovat selvittämättä”. Se on pysäyttävä arvio. Ylikuolleisuustilastoissa Suomen tilanne on länsimaista pahimpia.

Koronakriisin alkuvaiheessa tässä maassa saatiin Uusimaakin sulkuun. Nyt ylikuolleisuus, joka on merkittävintä yli 75-vuotiailla, ei ole ainakaan vielä johtanut selvityksiin maan hallituksen toimesta.

Lääkärilehdessä Kansanterveyslaitoksen tutkimusprofessori emeritus Matti Jantunen kuvaa ylikuolleisuuden määrää. Vuosina 2005–2019 kuolemat lisääntyivät Suomessa keskimäärin 420:lla vuodessa.

– Normaaliajan trendistä lasketut kuolemien kasvun odotusarvot vuosille 2020, 2021 ja 2022 olivat 420, 840 ja 1260, kun verrataan vuosiin juuri ennen pandemiaa. Kuolemat kuitenkin lisääntyivät 2400, 3800 ja 9200:lla, jos 2022 loppuvuosi jatkuu samanlaisena. Lukujen erotukset ovat laskennallisia ylikuolemia, Jantunen sanoo.

Ylimääräiset kuolemat

Kaikki ylimääräiset kuolemat eivät tietenkään johdu koronasta, ja huomioon pitää ottaa muun muassa väestön ikääntyminen.

Emeritusprofessori Jantunen kuitenkin huomauttaa, että koronan tiedetään lisäävän kuolemien määrää sekä suoraan että välillisesti. Ihmisiä kuolee koronan jälkeen esimerkiksi veritulppiin tai infarkteihin. Mahdollisesti kuolemia lisää sekin, että muita sairauksia jää diagnosoimatta ajoissa, kun ihmiset eivät pääse tai uskalla mennä lääkärille.

Rokotekriitikoiden sitkeä väittämä on rokotteiden yhteys kuolemiin, tämäkin on hyvä yhä uudelleen selvittää.

HUS:n diagnostiikkajohtajana työskentelevä, kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Lasse Lehtonen on blogissaan listannut mahdollisia syitä ylikuolleisuudelle vuonna 2022. Lehtosen mukaan merkittävin syy on hyvin todennäköisesti ollut aiempaa tarttuvampi omikron-aalto.

Toinen merkittävä syy on hänen mukaansa ollut Suomen hidastelu tehosterokotusten antamisessa. Kolmas tekijä on Lehtosen mukaan voinut olla sairaanhoidon vaikeutuminen keväällä 2022 sairaanhoitajien työtaistelun seurauksena, mikä viivästytti hoitoon pääsyä ja sairauksien diagnostiikkaa.

Neljänneksi Lehtonen nostaa Marinin hallituksen sote-mallin ”perverssit kannustimet”. Niillä hän tarkoittaa luotua rahoitusmallia, joka ajoi kunnat alibudjetoimaan sote-menonsa. Se on osaltaan johtanut isoihin ongelmiin vanhuspalveluissa ja päivystyksissä.

Ylikuolleisuuden syyt lienevät siis moninaiset. Riippumaton selvitys tarvitaan, vaikka se voikin olla poliittisesti kiusallista.

Hallituksessa koronatoimien vastuu on ollut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulla (sd), jonka vanhempainvapaan aikana hanskat asiassa käytännössä tippuivat maahan. Palattuaan töihin Kiuru sanoi Iltalehden haastattelussa, että ”kysymys on nyt yhteiskunnassa siitä, kuinka paljon koronakuolemia me sallimme, jos omikronin laaja leviäminen alkaa volyyminsä vuoksi nostaa vakavien tautitapausten määrää”.

Nyt hallitus on taas heräämässä.

Viikko takaperin valtioneuvosto päätti, että koronarokotteita luovutetaan myös yksityisille terveydenhuollon toimijoille jaettavaksi. Tavoitteena on, että rokotteita voisivat saada myös muut kuin vakavan koronan riskiryhmään kuuluvat, käytännössä kaikki 18 vuotta täyttäneet. Lisäksi Kiurulla on valmistelussa satojen miljoonien eurojen tukipaketti aloittaville hyvinvointialueille muun muassa päivystyskaaosten selvittämiseksi.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Jukka Ristamäki 27.12.2022

[ Väliotsikko taakkatoimitus ]