Tuleeko Eurooppaan sota?

Venäjän armeija on koonnut Ukrainan rajalle yli 100 000 sotilasta ja raskasta sotakalustoa. Kiina on käynnistänyt pientä Liettuaa vastaan tyrmistyttävän kauppasodan yrittäen maata taloudellisesti polvilleen. Onko Venäjä ja Kiina yhteisvoimin horjuttamassa maanosamme ja Neuvostoliittoon aikaisemmin kuuluneiden maiden tasapainoa, samanaikaisesti kun Yhdysvallat ja Euroopan unioni keskittävät huomiotansa viruksiin?

Miksi neutraalin Suomen presidentti on ainoa Euroopan johtajista, joka aktiivisesti osallistuu pienten maiden puolustamiseen aikamme ehkä suurimman sodanuhan myllerryksessä – samanaikaisesti EU:n johtajat pelaavat pandemia- ja rokotepelejään?

Poliitikot ovat perinteisesti yrittäneet rauhoittaa joulun pyhät työltä ja toiminnalta, ellei erityisen uhanalaiset asiat ole leijuneet ilmassa. Tänä jouluna Ukrainan ja Baltian maan tapahtumat ovat kuitenkin valvottaneet maailman johtajia. Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit Joe Biden ja Vladimir Putin ovat käyneet kriittisiä neuvotteluja, joihin myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyj on osallistunut. Samanaikaisesti myös Kiinan viranomaiset ahdistelevat taloudellisin pakottein pientä Liettuan kansaa sekä maita, jotka ovat normalisoineet suhteensa Taiwaniin.

Euroopassa syntyvän sodan mahdollisuus korostuu myös siitä, että Joe Biden on viime aikoina jättänyt sekä Kiinan että Iranin politiikkansa taka-alalle ja keskittänyt huomiotansa Ukrainaan. Miksi Kiinan aloittama kauppasota katolista Liettuaa vastaan ajoittuu juuri nyt? Onko niin että Venäjä ja Kiina toimivat samanaikaisesti eri rintamaosuuksilla heikentynyttä EU:ta vastaan? Mitä Ukrainassa sitten oikein tapahtuu? Voisiko olla jopa niin että pandemia ja rokoteohjelmatkin ovat jollain tavalla sidoksissa tämän hetken eskaloituneisiin jännitteisiin? Mene ja tiedä!

Venäjä hyödyntää EU:n heikkouksia

Venäjän presidentin puheet ja toiminnot vaikuttavat minusta lähinnä naisten johtaman Euroopan ja Amerikan ikääntyneen presidentin pelottelulta. Pandemian aiheuttama maanosamme poliittinen epävakaus ja EU:n sisäiset jännitteet ovat antaneet Venäjän strategisesti ajattelevalle presidentille etulyöntiaseman, jolla hän haluaa siirtää valtapiiriään Ukrainan, Kaukasian ja Baltian suuntaan, eli palauttaa Neuvostoliiton valtapiirin entiselleen. Kiinan samanaikainen hyökkäys Liettuan intresseihin luo Ukrainan kriisin lisäksi uutta rintamalinjaa Euroopalle – nyt myös Baltian suunnalla.

Tämän tuloksena saattaa vielä Puolan ja Suomenkin tilanne muuttua niin, että poliitikkomme joutuvat vielä kaivamaan esiin vanhat YYA-sopimukset (Yhteistyö- ja avunantosopimus) Neuvostoliiton kanssa. Kaikista pahinta olisi se, jos Yhdysvaltojen ja Venäjän presidentit sopivat keskenään Eurooppamme jakamisesta, vähän samalla tavalla, kuin Venäjän ja Saksan ulkoministerit Molotov ja Ribbentropp keskenään vetivät maanosamme rajat 23/8 vuonna 1939 tekemässään sopimuksessa – viikko sen jälkeen Saksan armeija ylitti Puolan rajan ja noin kuusi vuotta kestävä sota alkoi.

Venäjä tuskin hyökkää koko Ukrainaan

Keskusteltuani viime aikoina Venäjän ja Ukrainan kirkollisten johtajien kanssa, mieleeni on silti muotoutunut käsitys, että Vladimir Putin yrittää lähinnä painostaa kriisin keskellä olevia länsimaita itselleen hyödyllisiin sopimuksiin. En usko, että Venäjä lähtee laajamittaiseen hyökkäykseen Ukrainaa vastaan. Sitä vastoin he voivat hybridisodan metodeja käyttäen provosoida jännitteitä Ukrainan sisällä, erityisesti maan itäisten osien venäjänkielisillä alueilla ja sitten lähteä auttamaan ”diskriminoitua vähemmistöä”.

Ukrainan puolustusvoimien vuonna 2016 tehdyn valtion budjetin mukaan maan armeijalla on noin 230 000 sotilasta. Armeija on saanut viime aikoina varsin paljon aseistukseen tukea länsimailta. Pidemmällä aikavälillä Ukraina voisi teoriassa kasvattaa armeijansa määrää jopa 4:ään miljoonaan. Tästä jokainen ymmärtää, miten kauaksi kantoisia seurauksia Venäjän koko maata käsittävä hyökkäys voisi saada aikaan koko maanosamme turvallisuutta ajatellen.

Arveluni on, että pahimmassa tapauksessa Venäjän asevoimat saattavat pystyä miehittämään Zaporizhian ja Khersonin alueet, sekä osan Odessan ja Mykolaivin lääneistä, jotta he voisivat yhdistää maakaistaleen, sekä Krimin että Transnistrian aikaisemmin miehittämiinsä alueisiin.

Kun Yhdysvaltojen ja Venäjän ulkoministerit viime vuonna kävivät Bidenin valtakauden ensimmäisiä neuvotteluja, silloin Venäjä esitti ainakin seuraavat ehdot, jotta he vetäisivät sotavoimansa pois Ukrainan rajalta:

  • Koska Ukraina on sulkenut Krimille johtavat vesikanavat ja Venäjä näin on joutunut kuljettamaan suuren osan Krimin makeasta vedestä, sekä meriteitse, että rakennetun sillan kautta, Venäjän vaatii, että Ukraina avaisi vesikanavat Krimille
  • Venäjä vaatii, että Nordstreamin 2 kaasuputki avattaisiin Länsi-Eurooppaan
  • Venäjä vaatii, että länsimaat (ja Ukraina) hyväksyisi Krimin miehityksen

Venäjä on asettanut myös selkeitä rajoituksia NATO:n laajentumiselle koskien muun muassa Suomea ja Ruotsia. On paljon mahdollista, että EU ja Yhdysvallat jo parhaillaan neuvottelevat näistä ehdoista, koska NATO juuri ilmoitti tiedotteessaan, että perjantaina 7/1 2022 NATO-maiden ulkoministerit on pikaisesti kutsuttu tärkeään kokoukseen klo 15:00 (Suomen aikaa), elleivät kahdenväliset neuvottelut sitten ole täysin jumiutuneet! NATO:n kenraalisihteeri Jens Stoltenberg johtaa tiedotustilaisuuden, joka alkaa samana päivänä, eli 7. tammikuuta, klo 17:15.

Seisooko Ukraina yksin risti kädessään vihollisten hyökätessä? Kuva: R. Lehtonen
Seisooko Ukraina yksin risti kädessään vihollisten hyökätessä? Kuva: R. Lehtonen

Ukrainan kirkot paastoavat ja rukoilevat – nyt on hätä

19/12-24/12 Ukrainan helluntaiunioni järjesti rukous- ja paastoviikon. Sen yhteydessä 2000 helluntaiseurakuntaa on osallistunut, sekä rekisteröidystä helluntaiunionista, että maan autonomisista ja maanalaisista helluntaiseurakunnista, yhteensä noin 200 000 jäsentä. Kristityt ovat olleet päivät paastossa, eli pelkästään vettä juoden. Iltaisin kirkoissa on ollut kahden tunnin rukoustilaisuuksia. Helluntaiherätyksen ylin piispa Michail Panotshko teki aloitteen rukouksen ja paaston aloittamisesta, kun poliittinen kriisi tiivistyi.

Seurakunnat ovat rukoilleet määrätietoisesti että:

  • Venäjän ja Ukrainan konflikti saisi hengellisen ratkaisun
  • Jumala johdattaisi Venäjän ja Ukrainan johtajia päätöksiä tehdessään
  • Rintamalla olevien kymmenien, ehkä satojen tuhansien ihmisten puolesta
  • Koko maa ja kansa voisi tehdä parannusta Jumalansa edessä

Ukrainan kristityt vetoavat Pohjoismaiden kristittyihin, että he muistaisivat yllä mainittuja rukousaiheita. Ilmoita rauli.lehtonen@gmail.com osoitteeseen, jos haluat osallistua 40 vuorokauden rukoukseen (ja jonain päivinä myös paastoon). Voit myös kertoa siitä antamalla kommentteja alla olevaan ruutuun. Ilmoita minä päivänä tahdot erottaa aikaasi rukoukseen.

HUOMIOI että kirjoitan erillisen artikkelin pyhien jälkeen Liettuan ja Baltian tilanteesta!

Alkuperäinen lähde: Rauli Lehtosen blogi

LÄHDE: Patmos blogi/Vieraskynä/Rauli Lehtonen 05.12.2022

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.

0 0 kaikki äänet
Arvostele sisältö
0 Kommentit
sisäiset vastaukset
Näytä kaikki kommentit
0
Jos aihe kiinnostaa, niin kommentoi sitä.x
()
x