Tunnista hälyttävät merkit, mutta kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa
- Uniapnean arvioidaan olevan tauti, jota moni sairastaa tietämättään.
- Uniapneaa sairastavien määrä on kasvanut huimasti, mutta tautia osataan myös hoitaa nykyisin paljon paremmin kuin ennen.
- Suurin riskitekijä uniapneassa on ylipaino.
Uniapneasta on tullut merkittävä kansansairaus.
Keuhkosairauksien terveysjärjestö Filhan tekemässä selvityksessä näkyy, miten kahdessa vuosikymmenessä uniapneapotilaiden määrä kasvoi valtavasti.
Seurantajakson alussa vuonna 1996 uniapnea oli todettiin vuosittain 8600 henkilöllä, jakson lopussa vuonna 2018 uniapneaa todettiin vuosittain jo 61 000 henkilöllä.
Myös erikoissairaanhoidossa poliklinikkakäyntien määrä on lisääntynyt valtavasti.
Ennen vuosituhannen vaihdetta uniapnean vuoksi oli poliklinikkakäyntejä 9700, ja parikymmentä vuotta myöhemmin niitä oli jo 122 000. Lisäystä on siis peräti 1160 prosenttia.
Selvitysartikkeli on julkaistu Lancet Regional Health – Europe -lehdessä. Artikkeliin on koottu suomalaisten uniapneaan liittyvää tietoa vuosilta 1996-2018.
Yksi syy uniapnean yleistymiseen on Filhan mukaan se, että yhä useampi meistä on ylipainoinen.
Lue myös
Naisten uniapnea voi jäädä huomaamatta – oireet usein erilaisia kuin miesten: tunnista nämä
Herkkä ja tärkeä paino
Uniapneatapausten määrän valtava kasvu on Filhan pääsihteerin, professori Tuula Vasankarin mukaan monen asian summa.
Ensinnäkin uniapnea osataan nykyään diagnosoida entistä paremmin. Tauti myös löydetään nykyään entistä varhemmassa vaiheessa.
Ylipaino on uniapnean suurin riskitekijä. Uniapnean hoidon ja diagnostiikan kannalta on tärkeää, että lääkärit osaavat entistä paremmin ottaa puheeksi potilaan ylipainon.
Paino on myös hyvin herkkä asia, joten sen puheeksi ottaminen voi olla vaikeaa.
– Olemme oppineet tukemaan potilaita positiivisen painonkehityksen suhteen, arvioi Vasankari.
Taudin hoidossa merkittävä asia on CPAP-laitteiden kehitys.
– Aluksi laitteet olivat isoja ja kovaäänisiä, Vasankari kertoo.
Vuosien varrella on ymmärretty lisää siitä, miten tautia voidaan hoitaa. On huomattu esimerkiksi, miten tärkeää uniapnean hoidossa on hengitysilman kostutus.
Kun kotihoito toimii, potilaan ei tarvitse käydä terveydenhuollossa niin usein kuin aiemmin.
Lue myös
Uniapnea on yleisempi sairaus kuin on luultu – tässä lista oireista
LUE MYÖS
Hälyttävät merkit
Jos henkilöllä on vähintään viisi kertaa tunnissa yli 10 sekunnin hengityskatkoksia, voi olla syytä on selvittää, onko kysymys uniapneasta.
Tällainen hengityskatkos päättyy usein korahdukseen, jolloin nukkuja havahtuu, vaikka ei herääkään.
Uniapneasta kärsivä on aamuisin ja päivisin usein kovin väsynyt. Hän saattaa nukahtaa esimerkiksi autoa ajaessaan.
Jos väsymykseen liittyy myös muistihäiriöitä, mielialavaihtelua tai yöllisiä rytmihäiriö- ja rintakiputuntemuksia, on syytä hakeutua tutkimuksiin.
Myös hoikan tauti
Vaikka paino on uniapnean suurin riskitekijä, se ei ole ainut riskiä kasvattava tekijä. Hoikallakin voi olla uniapnea.
– Ylähengitysteiden ja nielun rakenteet vaikuttavat hyvin paljon. Hyvinkin hoikalla henkilöllä voi olla ahdas nielu. Rakenteellisesti myös pieni leuka altistaa uniapnealle. Tällöin leikkaushoito voi auttaa, Vasankari lisää.
– Pakko on silti myöntää, että väestön painoindeksi nousee ja siksikin tautia on enemmän. Tälle emme ole oikein voineet mitään kansakuntana tai ehkä olemme voineet liian vähän, Vasankari pohtii.
Uniapnean aiheuttamien sairauspoissaolojen määrä on Filhan selvityksen mukaan kasvanut huimasti.
Vuonna 1996 uniapnean vuoksi oli sairauspoissaoloja 1100 päivää, mutta vuonna 2018 sairauspoissaoloja uniapnean vuoksi oli jo peräti 46 000 päivää.
Uniapneasta johtuvien sairauseläkkeiden määrä on kuitenkin vähentynyt kolmanneksella. Myös yhteiskunnalle aiheutuneet kustannukset yhtä potilasta kohden ovat puolittuneet, vaikka uniapneasta kärsii yhä useampi.
Lue myös
Uniapnea ja korona: puolet joutuu sairaalahoitoon – suomalaistutkimuksen karut tulokset
Valtaosa diagnosoimatta
Vuonna 2019 helmikuussa uutisoitiin muusikko Olli Lindholmin kuolemasta. Tuolloin kerrottiin myös, että Lindholmilla oli diagnosoitu uniapnea. Myöhemmin kävi ilmi, että kuolinsyy oli aortan repeämä.
Lindholmin kuoleman yhdistäminen uniapneaan herätti monet.
– Silloin tuli valtava lähetepurskaus uniapneaepäilyistä erikoissairaanhoitoon. Tieto aiheesta lisääntyi ja siksi hakeuduttiin helpommin tutkimuksiin, Vasankari kertoo.
Kahden koronavuoden aikana on uniapneaa voinut jäädä diagnosoimatta ja hoito saamatta, koska ihmiset eivät ole hakeutuneet lääkärin vastaanotolle niin herkästi kuin ennen.
Uniapneasta alettiin puhua vasta vasta 1980-luvulla.
Tällä hetkellä arvio on, että Suomessa jopa yli 850 000 henkilöä sairastaa vähintään keskivaikeaa obstruktiivista uniapneaa.
Duodecim-lehden tuoreen artikkelin mukaan valtaosa uniapneatapauksista on edelleen diagnosoimatta.
Lue myös
LUE MYÖS
Uniapnean hoito
Lievä uniapnea voi parantua ja vaikea vähintäänkin lieventyä painoa vähentämällä.
Univajeen, tupakoinnin, alkoholin ja bentsodiatsepiinijohdosten välttäminen, säännöllinen liikunta, tukisukkien käyttö turvotuksien ehkäisemiseksi sekä selinmakuun estäminen ovat sellaisia keinoja, jotka yhdessä tai erikseen voivat auttaa silloin jos uniapnea ei ole vaikea.
CPAP-laitteen ohella hoitoon käytetään myös uniapneakiskoja.
Leukakirurgia on harvinaisempi hoitomuoto uniapneaan.
Uniapneaa kannattaa hoitaa oheissairauksien ehkäisemiseksi. Hoitamattomana uniapneaan voi liittyä muun muassa systeemistä tulehdusta, oksidatiivista stressiä ja insuliiniresistenssiä.
Uniapnean hoito parantaa elämänlaatua, työkykyä, ajoterveyttä, sosiaalista hyvinvointia ja muun muassa hoitoresistentin verenpainetaudin hoitotasapainoa.
Lähde: terveyskirjasto.fi
LÄHDE: Iltalehti.fi/Heljä Salonen 14.03.2022