Vakavat sairaudet ja D-vitamiini

Uusi tutkimus valottaa vakavien sairauksien ja D-vitamiinin yhteyttä: tässä tulokset

Suositusten ylärajoilla olevat D-vitamiinilisät eivät näytä vaikuttavan suuntaan tai toiseen sydäntautien tai syöpien ehkäisyssä.

Aikuisväestölle suositellaan päivässä D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa. 75 vuotta täyttäneille suositus on 20 mikrogrammaa vuorokaudessa. [ADOBE STOCK / AOP]
Aikuisväestölle suositellaan päivässä D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa. 75 vuotta täyttäneille suositus on 20 mikrogrammaa vuorokaudessa. [ADOBE STOCK / AOP]
  • Tuoreen tutkimuksen mukaan suuret D-vitamiiniannokset eivät pienennä riskiä sairastua tai kuolla sydän- ja verisuonitauteihin tai syöpiin.
  • Suomalaisten D-vitamiinisaanti on nykyään kohtuullisella tasolla.
  • On edelleen ihmisryhmiä, joiden D-vitamiinin saanti voi olla aivan liian vähäistä.

Suosituksia merkittävästi suurempien D-vitamiiniannoksien käyttö ei vaikuttanut sydän- ja verisuonitautien tai syöpien ilmaantumiseen tai kokonaiskuolleisuuteen.

Tällainen havainto tehtiin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

Havainto koskee D-vitamiinilisiä ikääntyneillä miehillä ja naisilla. Seuranta-aika oli viisi vuotta.

Väestötutkimuksissa elimistön matala D-vitamiinipitoisuus on yhdistetty monien kroonisten sairauksien ja myös ennenaikaisen kuoleman suurempaan riskiin.

Tämä on saanut aikaan pohdintaa siitä, voisivatko suuret D-vitamiinilisät puolestaan jopa ehkäistä kroonisia sairauksia ja ennenaikaisen kuoleman riskiä.

2010-luvun alkupuolella alkoi useita suuria D-vitamiinitutkimuksia, joissa on tutkittu suosituksia suuremman D-vitamiiniannoksen vaikutuksia sairauksien ilmaantumisen riskiin.

Itä-Suomen yliopistossa vuosina 2012–2018 toteutettu Finnish Vitamin D Trial (FIND) kuuluu näihin tutkimuksiin.

Lue myös

Muistisairauksia voi ehkäistä syömällä oikein – huomioi ainakin nämä

LUE MYÖS

Näin tutkittiin

FIND-tutkimuksessa oli 60 vuotta täyttäneitä miehiä ja 65 vuotta täyttäneitä naisia. Yhteensä heitä oli 2495 henkilöä.

Heidät satunnaistettiin joko lumevalmisteryhmään tai ryhmiin, jotka saivat joko 40 tai 80 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä.

Kaikki tutkittavat saivat halutessaan käyttää omaa D-vitamiinivalmistettaan korkeintaan suosituksen mukaiset 20 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Tutkittavilla ei ollut tutkimuksen alussa sydän- tai verisuonitautia tai syöpää.

Tutkittavilta kerättiin tietoa muun muassa elintavoista, ravitsemuksesta, sairauksien riskitekijöistä sekä sairauksien ilmaantumisesta.

Tutkimus kesti viisi vuotta. Sen aikana 119 tutkittavaa sairastui sydän- ja verisuonitautiin, 129 tutkittavalla diagnosoitiin syöpä ja 19 menehtyi.

Tapahtumien määrissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä.

D-vitamiiniannokset osoittautuivat turvallisiksi, sillä ryhmien välillä ei havaittu eroja sivuvaikutuksissa.

Ei vähentänyt riskiä

Tutkittavien elimistön D-vitamiinipitoisuutta kuvaava veren kalsidiolipitoisuus oli lähtötilanteessa keskimäärin 75 nmol/l. D-vitamiinin puutoksen rajana on pidetty 50 nmol/l.

Vuoden jälkeen tutkittavien veren kalsidiolipitoisuus oli keskimäärin 100 nmol/l ryhmässä, joka oli käyttänyt D-vitamiinia 40 mikrogrammaa päivässä, ja 120 nmol/l ryhmässä, joka oli käyttänyt D-vitamiinia 80 mikrogrammaa päivässä.

Lumeryhmässä D-vitamiinitasoissa ei tapahtunut merkittävää muutosta.

Tutkimus osoitti, ettei suosituksia suurempien D-vitamiiniannosten monivuotisella käytöllä ole merkittävää vaikutusta sydän- ja verisuonitautien tai syöpien ilmaantumisen riskiin, jos elimistön D-vitamiinitila on jo valmiiksi hyvä.

FIND-tutkimuksen tulokset eivät siis tue suurten D-vitamiinilisien käyttöä valtimotautien tai syöpäsairauksien ehkäisyssä.

FIND-tutkimuksen havainnot ovat Itä-Suomen yliopiston tiedotteen mukaan hyvin linjassa muiden vastaavien tutkimusten kanssa.

Ruokaviraston määrittelemä D-vitamiinin turvallisen saannin yläraja aikuisilla on 100 mikrogrammaa päivässä.

Lue myös

Voiko viikon D-vitamiinit syödä kerralla? Lääkäri vastaa

Riittävä määrä riittää

Marraskuussa 2021 julkaistun Finravinto 2017 -tutkimuksen perusteella suomalaisten D-vitamiinin saanti ja vitamiinin pitoisuus seerumissa olivat keskimäärin kohtuullisella tasolla.

Suurimmassa liian vähäisen D-vitamiinin saannin riskissä olivat ne, jotka eivät syöneet D-vitamiinilisiä lainkaan.

D-vitamiinivalmisteita käyttäneillä miehillä seerumin D-vitamiinipitoisuus oli keskimäärin 89 nmol/l, kun taas niillä, jotka eivät käyttäneet, pitoisuus oli 57 nmol/l. Naisilla vastaavat luvut olivat 91 nmol/l ja 63 nmol/l.

D-vitamiinilisien käyttämistä suositellaan varsinkin talviaikaan, jos ruokavaliossa on vain vähän D-vitamiininlähteitä. D-vitamiinia on erityisesti kalassa, nestemäisissä maitovalmisteissa ja kasvirasvalevitteissä.

Esimerkiksi lihavuus ja esimerkiksi diabetes voivat heikentää D-vitamiinin imeytymistä, jolloin vitamiinilisän suuruutta olisi syytä punnita.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan D-vitamiinista voi olla myös hyötyä akuuttien hengitystieinfektioiden ehkäisyssä. Luotettavaa tutkimusnäyttöä ei kuitenkaan ole siitä, että D-vitamiinista olisi hyötyä koronatartunnan ehkäisemisessä. Sen sijaan selvällä D-vitamiinin puutoksella näyttää olevan kytkös koronakuolemiin.

Itä-Suomen yliopiston FIND-tutkimus selvittää seuraavaksi D-vitamiinilisän vaikutuksia muun muassa tyypin 2 diabeteksen riskiin, luunmurtumiin ja kaatumisiin, mielialaan, infektioihin ja kiputiloihin.

LÄHDE: Iltalehti/Heljä Salonen 14.01.2022

5 1 ääni
Arvostele sisältö
0 Kommentit
sisäiset vastaukset
Näytä kaikki kommentit
0
Jos aihe kiinnostaa, niin kommentoi sitä.x
()
x