Valmiuslain käyttöönotto Suomessa

Valmiuslaki, sota-ajan työkalu: Mitä kaikkea sillä voi tehdä?

Alkuperäisen englanninkielisen kuvan tekijä on Patrick Cross ja se on julkaistu National Review´issa.
Alkuperäisen englanninkielisen kuvan tekijä on Patrick Cross ja se on julkaistu National Review´issa.

Yle uutisoi 12.1.2022 Sanna Marinin (sdp/WEF) hallituksen valmistelevan poikkeusolojen julistamista ja Valmiuslain käyttöönottoa. Ylen tarjoilema selitys poikkeusoloille ja Valmiuslain käyttöönotolle on, että ”sairaanhoidon kantokyky yritetään turvata, jotta sairaalat selviäisivät tulevien viikkojen tautihuipusta.” Tautihuippu tulee, koska rokotteet eivät estä tartuntoja, ja joidenkin onnettomien kohdalla ns. koronarokotteet lisäävät riskejä.

Tarve turvata sairaanhoidon kantokyky syntyy siitä, että sotelaisille Tartuntatautilaissa määrätyn rokotepakon siirtymäaika päättyy tammikuun lopussa. Silloin selviää, kuinka paljon rokottamattomia sote-ammattilaisia jää pois potilas- ja asiakastyöstä, ja tämän takia Valmiuslakia tarvitaan taas.

”Valmiuslailla hoitotakuun aikamääreistä voidaan tilapäisesti luopua ja terveydenhuollon henkilöstöä määrätä töihin. Hallitus ei voi yksin päättää valmiuslaista. Poikkeusolojen toteamiseen tarvitaan sekä presidentti että hallitus. Valmiuslain käyttöönoton ja sen pykälien soveltamisen hyväksyy eduskunta,” Yle kertoo. Valmiuslain käyttäminen edellyttää kuitenkin vankkoja perusteita ja käytännössä sitä, että muita vaihtoehtoja ei ole.

Valmiuslaki

Vaikka Tartuntatautilain pakkopykälät määräävät, että työnantajan on tarjottava rokottamattomalle työntekijälle muuta työtä, sitä ei välttämättä ole järjestettävissä, ja silloin palkanmaksu voidaan keskeyttää. Koska ketään ei voida irtisanoa, Perustuslakivaliokunta päätteli, että toimeentulon menetys ei ole pakottamista vapaaehtoisen koronapiikin ottamiseen, sivuuttaen täysin terveiden rokottamattomien oikeudet.

Marinin hallitus jatkoi edellisten hallitusten luoman kantokyky-ongelman ylläpitämistä, ja ratkoo nyt pahentamaansa tilannetta määräämällä rokotepakon päälle työpakon.

Tehy-blogi ottaa kantaa Valmiuslakiin, joka otettiin käyttöön 13.3.2020, ja taas uudelleen 1.3.2021: hoitajapulan ratkaisemiseksi rahaa toimenpiteisiin ei ole budjetoitu, vaikka aikaa on ollut kaksi vuotta.

Poikkeusolojen määritelmä ei täyty

3 §, Poikkeusolojen määritelmä kertoo, että poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat:

1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila;

2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista;

3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat;

4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila; sekä

5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Kohta 5, laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti ei kylläkään tälläkään kertaa kelpaa perusteeksi poikkeusoloille, sillä Sosiaali- ja terveysministeriön omien määritelmien mukaan Suomessa ei ole koko ns. pandemian aikana ollut edes lievää pandemiaa.

Sotelaisiin ollaan soveltamassa 86§ – 88§: Sosiaali- ja terveydenhuollon turvaaminen poikkeusoloissa; 93§, palvelussuhteen ehdoista poikkeaminen ja tietyssä mielessä 95§, työvelvollisuus; 97§, työmääräys sekä 125§, virka-apu.

Se kaikki muu Valmiuslaissa

Valmiuslaki, sota-ajan työkalu, sisältää kuitenkin muutakin, josta on syytä olla tietoinen. Suosittelen, että jokainen lukee sen ajatuksella läpi. En avaa joka pykälää yksityiskohtaisesti vaan hahmottelen yleiskuvaa sekä erinäisiä mahdollisuuksia. Kun Valmiuslaki on käytössä, mikä estää laajentamasta käyttöä?

Raha

Valmiuslain II osa, Toimivaltuudet poikkeusoloissa, koskee rahoitusmarkkinoiden ja vakuutusalan toiminnan turvaamista. 15§, Rahoitus- ja maksuvälineitä koskevat toimet, määrää että

Valmiuslaki

Suomen pankki on euroalueen keskuspankin, EKP:n haarakonttori, ja Suomen raha on euro, joten Valmiuslain voi lukea niinkin, että käyttöönotto mahdollistaisi sen, että kotoutettavat omistukset siirtyvät Suomen pankin kautta EKP:n hallintaan EKP:n määrittelemään valuuttakurssiin.

17§:n kohta 3) määrää, että ”talletuksia, asiakasvaratileille vastaanotettuja varoja, jäsensijoituksia tai muita takaisinmaksettavia varoja koskevien sopimusehtojen estämättä on noudatettava valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettäviä varojen nostoa koskevia nostettavaa määrää, nostojen ajoitusta ja nostokertoja koskevia ehtoja”, mitä voitaisiin käyttää käteisen käytön säännöstelyyn. Säännöstelyä käyttämällä käteinen saataisiin kerättyä kierrosta, minkä jälkeen ”olisi pakko” siirtyä EU:n haluamaan digitaaliseen euroon, ja sen käyttö taas edellyttää, että ”on pakko” ottaa käyttöön EU:n havittelema globaali digitaalinen identiteetti-todistus; Suomen hallitus on valmistellut sen käyttöönottoa jo jonkin aikaa.

27§ täsmentää, että EKP:ta koskeva käyttöönottoasetus voidaan antaa vain, jos Suomen Pankki ja EKP eivät ole toimintakykyisiä poikkeusolojen vallitessa. FIAT-rahajärjestelmän romahtaminen olisi käyttökelpoinen syy; rahajärjestelmän romauttaminen uuteen siirtymiseksi ei olisi keskuspankeille vaikea järjestettävä. Uutta keskuspankki-rahajärjestelmää (CBDC) ovat EKP:n ohella promotoineet mm. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Maailmanpankki, BIS, YK ja Maailman talousfoorumi WEF.

Spekuloidaan hetki

Spekuloidaan hetki. Vuonna 2010 kirjoitin US-blogeihin tekstin ”Tiet kaaokseen”, jossa hahmottelin lyhyesti, kuinka luomalla keinotekoisesti ja suunnitelmallisesti kaaosta, voidaan kaapata/keskittää ylin valta itselle. Kaaoksen luomiseen tarvitaan poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen sekasorto. Ne on helppo järjestää poliittisilla päätöksillä.

Jos olisi/on olemassa taustalla toimiva ryhmä, joka tarkoitushakuisesti velkaannuttaa rahanluontioikeuden yksityisille tahoille luovuttaneet valtiot, ja kiristää hallituksia haluamaansa politiikkaan, jonka päämäärä olisi/on globaalin sosiaalisen kontrollin yhteiskunta, poikkeusolojen julistaminen ja Valmiuslain käyttöönotto olisivat yksi välttämätön askel.

Voitaisiin väittää, että ns. pandemia — mielikuvan luominen hätätilasta median avulla riittäisi — oikeuttaa poikkeusolot, joiden takia Valmiuslaki on otettava käyttöön, esimerkiksi terveysturvallisuuden takaamiseksi. Terveysturvallisuuden takaamisen väitettäisiin vaativan koronapassin muuttamista rokotepassiksi (”Kolmella piikillä vapauteen”; ”vapaus” on ehdollinen), joka sitten pitäisi muuttaa digitaaliseksi identiteetiksi, koska ”poikkeusolojen takia kaikkea on säännösteltävä”, eikä säännöstelyä ja pankkitilejä voida valvoa ilman digitaalisen identiteetin käyttöönottoa.

Kohdeyleisö, väestö, pantaisiin maksamaan itse oman vankilansa rakentaminen pelolla ohjaamalla, ja jos se ei riittäisi, säätämällä pakkokeino-lakeja. Painetta voitaisiin lisätä laittamalla valtion taloudellista avustusta saanut media uutisoimaan sodan uhasta; sodan uhka antaa syyn ja oikeutuksen poikkeusolojen jatkamiselle. Demokratiaa leikittäessä mielikuva laillisuudesta on tärkeä.

En väitä, että Valmiuslakia ehdottomasti käytetään koronatoimilla alustetun kaaoksen pahentamiseen, mutta alleviivaan, että Valmiuslaki on työkalu. Se on olemassa ja valmiina käyttöön. Alempana on koottuna lisää Valmiuslain pykäliä, joilla voidaan kiristää suostumusta Suomenkin valmistelemaan digitaaliseen identiteettiin.

Eläkkeet ja vakuutukset

24§ ja 25§ koskevat vakuutuksia ja eläkkeitä. Vakuutuskorvausten maksua voidaan viivyttää ja korvauksena maksettavaa summaa alentaa. Eläkevastuuta voidaan laskea.

Elintarvikkeet, tuotanto ja polttoaineet

29§ – 34§: Lannoitteiden, rehujen, eläinten lääkkeiden ja torjunta-aineiden myynti vain ostoluvallisille. Väestön toimeentulolle välttämättömien kulutushyödykkeiden luovutus kuluttajalle vain ostolupaa vastaan; vähittäiskaupan säännöstely.

Teoliisuustuotannossa metalleja, metalliseoksia, kemikaaleja, lääkeraaka-aineita, elektroniikkakomponentteja, maataloustuotteita, elintarviketeollisuuden käyttämiä tavaroita, energiantuotannon raaka- tai polttoaineita tai muita teollisuustuotannon välttämättömiä materiaaleja tai hyödykkeitä vain siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Ulkomaan kauppa ja maahantuonti vain luvalla.

30§: Polttoaineiden säännöstely. 67§ – 73§ käsittelevät erikseen tieliikennettä ja sitä koskevaa polttoaineiden säännöstelyä.

Näihin saatetaan mennä, koska koronatoimilla on suljettu rajat ja satamat aiheuttaen puutetta eri sektoreilla.

SÄHKÖ ja energia

36§ – 42§: Sähkön käytön rajoittaminen ja kulutuskiintiöt. Kulutuskiintiön ylittävästä sähkön käytöstä on maksettava valtiolle ylitysmaksua. Verkonhaltija voi keskeyttää sähkön jakelun, jos sähkönkulutus ei vähene ja pysy kiintiössä. Kaukolämmön käytön rajoittaminen; valtioneuvosto säätää julkisissa tiloissa sallitun sisälämpotilan.

Lämmityspolttoöljyn ja maakaasun käytön rajoittaminen.

Valmiuslaki kuulostaa vihreän unelman, Marinin hallituksen ”kunnianhimoisen ilmastostrategian” sekä EU:n ilmastotavoitteiden kannalta täydelliselle työkalulle. Nyt kun Venäjän kanssa haastetaan riitaa ynnä hidastetaan Nordstream2-kaasuputken käyttöönottoa, saadaan aikaan energiapula. Suomen energiaomavaraisuudesta (turve) on jo hankkiuduttu eroon. Kotitalouksien omavaraisista lämmönlähteistä (uunit ja takat) halutaan eroon tarjoamalla romutusmaksuja.

”[…] poikkeusoloissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi päätöksellään velvoittaa maanomistajan, puutavaran tai turpeen omistajan taikka puun hakkuu- tai turpeen otto-oikeuden haltijan luovuttamaan puuta, puutavaraa ja turvetta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä puolustusvoimille.” (43§)

46§ – 50§: Rakentaminen ja rakennustuotteiden säännöstely

51§ – 55§: Asuntokannan käytön säännöstely, ml. asumaan sijoittaminen

56§ – 59§: Sosiaaliturvaan liittyvät muutokset

”[…] poikkeusoloissa voidaan äitiysavustuksen, tuen kansainvälisen lapseksiottamisen kustannuksiin, elatustuen, lapsilisän, lasten kotihoidon tuen, lasten yksityisen hoidon tuen, asumistuen, työmarkkinatuen, opintorahan, asumislisän, sotilasavustuksen, sotilasvammakorvauksen, kuntoutusetuuden, maahanmuuttajien erityistuen taikka vastaavan muun etuuden sekä toimeentulotuen maksaminen keskeyttää enintään kolmeksi kuukaudeksi tai sitä voidaan lykätä enintään kolmen kuukauden ajan.” tai maksaa enintään 50% alennettuna.

Muuta

62§ mahdollistaa mm. sähköpostiliikenteen estämisen. 63§ mahdollistaa ”muun kuin valtionhallintoon kuuluvan yhteisön luovuttamaan viranomaiselle tai viranomaisen nimeämälle taholle käyttöoikeuden ohjelmistoon, päätelaitteeseen, tietojärjestelmään, radiolähettimeen, varavoimalaitteeseen taikka näiden osiin tai lisävarusteisiin”.

Alkujaan englanninkielisen kuvan tekijä on Patrick Cross, ja se on julkaistu National Review´issa.

LÄHDE: Avoin Media 16.01.2022