Varautuminen ruokapulaan

Asiantuntija neuvoo: Näin varaudut häiriö­tilanteeseen – tällaiset varastot valtiolla on pahan päivän varalle

”Jos on hyvin varautunut kotona sähkökatkoon tai vesikatkoon, on varautunut jo hyvin moniin häiriötilanteisiin.”

Kotivara ei tarkoita säilykkeiden hamstraamista kaappeihin, huomauttaa asiantuntija. Kuva: Eija Kontio / Lehtikuva
Kotivara ei tarkoita säilykkeiden hamstraamista kaappeihin, huomauttaa asiantuntija. Kuva: Eija Kontio / Lehtikuva

Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) Perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki tunnistaa kansalaisten huolen, sillä myös HVK on saanut kansalaisilta paljon kyselyjä siitä, miten kansalaisten kannattaa itse varautua kriisitilanteen varalle. Pekki kuitenkin vakuuttaa, että tällä hetkellä akuuttia syytä huoleen ei ole.

– On äärimmäisen hyvä asia, että oma varautuminen kiinnostaa nyt. Yleisviestimme on kuitenkin rauhoitteleva. Pää kylmänä ja sydän lämpimänä, sillä pärjää pitkälle. Peruskansalaisen varautuminen pitää kuitenkin aina olla kunnossa. Jos näin ei tällä hetkellä ole, niin toki nyt on hyvä hetki se laittaa harkitusti kuntoon, Pekki sanoo.

Pekki viittaa viranomaisten ja järjestöjen laatimaan varautumissuositukseen, jota kutsutaan nimellä 72 tuntia. Sen mukaan kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.

72 tuntia -suositus koskee kaikenlaisia häiriötilanteita, joita voi tapahtua yhteiskunnassa ajankohdasta riippumatta. Esimerkiksi pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät hetkeksi.

– Kun kansalainen on varautunut, niin toki hän itse pärjää, jos lyhyitä häiriöitä tulee. Samalla kansalaisen varautuminen antaa yhteiskunnalle aikaa korjata ja palauttaa mahdollisia häiriöitä toimintakuntoon. Puhutaan esimerkiksi sähkö- ja vesikatkoista, joita voi tulla ihan normaalitilanteessa, Pekki selventää.

Myös HVK tekee tällä hetkellä lisävarautumista.

Pekin mukaan HVK:lla on pitkät perinteet yhteistyöstä. Huoltovarmuustoiminta perustuu huoltovarmuusorganisaatioon, jossa on mukana yli 1 000 yritystä.

– Keskeinen asia organisaatiossa on tiedonvaihto ja tilannekuvan muodostaminen, jota on tehty tiivistetysti koronatilanteesta lähtien. Sitä kehitetään edelleen myös nykytilanteessa. Toimijoilla on yhteinen tilanneymmärrys ja tällä hetkellä HVK tekee siihen perustuen lisävarautumista eri toimijoiden kanssa. Varmuusvarastoja hankitaan mahdollisuuksien mukaan edelleen siltä osin, kuin tarvitaan lisävarautumista, Pekki kertoo.

Välttämättömiä materiaaleja on Pekin mukaan varmuusvarastoissa hyvin.

Esimerkiksi leipäviljaa löytyy Suomen varmuusvarastoista määrä, joka vastaa yli puolen vuoden kulutusta. Polttoaineissa varmuusvarastot on perustettu yli viiden kuukauden ajalle niin, että saataisiin sen verran aikaa etsiä vaihtoehtoisia tuontimahdollisuuksia ja -kanavia.

Lue lisää: Näin huoli sodasta näkyy nyt suomalaisten käyttäytymisessä

Lisävarautumista HVK tekee parhaillaan erityisesti välttämättömien tuontimateriaalien osalta.

– Lisävarautumista tehdään muun muassa energiatuotteiden, alkutuotannon ja kriittisen teollisuuden tuotteiden osalta. Puhutaan esimerkiksi siitä, mitä viljelijä tarvitsee tuottaakseen viljaa, vaikkapa lannoitteista. Kriittinen teollisuus tarkoittaa teollisuutta, jota muut kriittiset toimialat tarvitsevat Suomessa, esimerkiksi elintarviketeollisuuden ruokapakkauksia.

Asiantuntija neuvoo: Näin varaudut häiriötilanteeseen

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön SPEK:n viestinnän asiantuntija Sanna Räsänen kertoo, että tavallisten kansalaisten kiinnostus varautumiseen on taas herännyt merkittävästi viimeisen kahden viikon sisällä. Räsänen on erikoistunut 72 tuntia -suositukseen.

Pääset 72 tuntia -suosituksen sivuille tästä linkistä.

– Jokaisen kansalaisen tulisi varautua häiriötilanteisiin ihan normaaliaikanakin. 72 tuntia -suositus herätti kiinnostusta etenkin pandemian alkaessa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan kiinnostusta on taas tullut lisää ja esimerkiksi kansanopistot ovat pyytäneet kouluttajiamme pitämään varautumisesta yleisöluentoja, Räsänen sanoo.

Räsänen muistuttaa, että missä vain voi käydä onnettomuus. Esimerkiksi likavesi ja puhdas vesi ovat voineet sekoittua jollakin alueella, eikä puhdasta vettä ole siksi saatavilla.

– Hirveän moni suhtautuu niin, että menen kauppaan ostamaan vettä, jos vesi ei ole juomakelpoista. Pullovettä pitäisi olla aina valmiina kotona. Se ei ole iso investointi, mutta arvokasta silloin, kun sitä ostanut häiriötilanteen varalle valmiiksi, Räsänen ohjeistaa.

– Kotoa pitäisi myös löytyä puhdas kannellinen ämpäri tai kanisteri. Jos käy niin, että paikallisesti tai alueellisesti menee vedet poikki, järjestetään väliaikaisia vedenjakelupisteitä. Näistä pisteistä ei tavallisille kansalaisille ole mitään hyötyä, jos ei omista mitään, millä hakea sitä vettä.

Lue lisää: Ukrainan sota ahdistaa ja huolestuttaa suomalaisia – asiantuntijan vinkeillä voit käsitellä ahdistusta

Räsäsen mukaan vesilaitos ei ole varautunut jakamaan ylimääräisiä ämpäreitä kansalaisille häiriön sattuessa. Ämpärin tai kanisterin pitää myös olla puhdas. Jos on esimerkiksi jäänyt edelliseltä marjastuskaudelta töhnää ämpärin pohjalle, se on käyttökelvoton, kun hanasta ei tulee vettä jolla sen voi puhdistaa.

Erityisen tärkeää tavallisen kansalaisen on varautua sähkö- tai vesikatkoon. Varautumissuositus on voimassa kaikkina aikoina vuoden ympäri.

– Jos on hyvin varautunut kotona sähkökatkoon tai vesikatkoon, on varautunut jo hyvin moniin häiriötilanteisiin. Tästä on hyötyä hyvin monenlaisissa tilanteissa, kun elämä ei rullaa kuten pitäisi, Räsänen kiteyttää.

Lisäksi Räsänen huomauttaa, että kotivara ymmärretään usein väärin.

Kotivara ei tarkoita sitä, että kaappeihin hamstrataan hernekeittoa useiden kuukausien tarpeiksi ja heitetään sitten 10 vuoden päästä pois, kun niitä ei enää voi syödä.

– Emme ohjeista ihmisiä kokoamaan säilykevarastoja. Kotivara tarkoittaa nimenomaan sellaisia elintarvikkeita, joita tietty perhe ja sen mahdolliset lemmikit kuluttavat normaalisti kolmen vuorokauden aikana. Jos esimerkiksi syö paljon makaronia, sitä on hyvä olla yksi pussi kaapissa varalla. Fakta

Nämä tuotteet kotona on oltava pitkittyneen sähkökatkon varalta

FAKTOJA:

  • Kotivara ja muutama litra pullovettä
  • Kannellinen ämpäri tai kanisteri
  • Muovipusseja ja vessapaperia
  • Taskulamppu ja paristoja
  • Kynttilöitä ja tulitikkuja
  • Paristokäyttöinen radio ja paristoja
  • Ladattu virtalähde, jolla voi ladata puhelinta
  • Polttopuita, jos kotona on takka tai puu-uuni
  • Pieni summa käteistä rahaa
  • Välttämättömät lääkkeet ja särkylääkkeitä
  • Kosteuspyyhkeitä
  • Alkusammutusvälineet, esimerkiksi sammutuspeite
  • Ensiapulaukku
  • Kasvomaskeja ja käsidesiä
  • Ilmastointiteippiä
  • Joditabletteja

Lähde: 72tuntia.fi

Kotivaraan kuuluvat esimerkiksi seuraavat tuotteet

  • Pullovettä, mehuja ja mehukeittoja
  • Tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia
  • Leipää, näkkileipää, riisikakkuja ja korppuja
  • Muroja, myslejä, hiutaleita, pähkinöitä, siemeniä
  • Kuivattuja hedelmiä, kuten rusinoita, luumuja ja taateleita
  • Hilloja, soseita
  • Huoneenlämmössä säilyvää maitoa tai kasvijuomia
  • Kala-, liha- ja papusäilykkeitä
  • Välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä

Lähde: 72tuntia.fi

LÄHDE: IS.fi/Iida Hallikainen 12.03.2022


Näin rajusti nousi ruoan hinta Suomessa – Pääekonomisti: Yksi erityisen huolestuttava piirre

Hintojen nousu jatkuu laaja-alaisena, eikä hidastumista ole näköpiirissä, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti. Hän pitää silti todennäköisenä, ettei inflaatio Suomessa nouse enää merkittävästi ylemmäs.

Kaikki kallistuu. Niin ruoan, asumisen kuin liikkumisenkin hinta on noussut Suomessa.Kuva: Tiina Somerpuro
Kaikki kallistuu. Niin ruoan, asumisen kuin liikkumisenkin hinta on noussut Suomessa.Kuva: Tiina Somerpuro

Hintojen nousu Suomessa on huolestuttavan laaja-alaista, arvioi Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Tuoreiden Tilastokeskuksen inflaatiolukujen mukaan inflaatio kipusi lokakuussa 8,3 prosenttiin. Keskuskauppakamarin mukaan kuluttajahintoja nosti erityisesti sähkön kallistuminen ja asuntolainojen korkojen nousu. Samoin bensiinin ja dieselin hinnat ovat selvästi vuodentakaista tasoa korkeammalla.

Myös elintarvikkeet kallistuivat rajusti: ruoan ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat viime vuoteen verrattuna peräti 15,7 prosenttia.

Jukka Appelqvist pitää inflaatioluvuissa huolestuttavimpana seikkana juuri hintojen nousun laaja-alaisuutta.

LUE MYÖS

Tuore arvio on synkkä: Suomalaisten ostovoimaan tulossa poikkeuksellisen raaka lovi – Huono-onnisimpiin kotitalouksiin osuu tuplaisku

Yksi kuva näyttää kylmän todellisuuden: Suomalaisten reaaliansiot ovat vajonneet 8 vuoden takaiselle tasolle

”Jokseenkin kaikki hyödykkeet kallistuvat tällä hetkellä vauhdikkaasti. Myös ruoan ja energian hinnoista putsattu pohjainflaatio kiihtyi jo yli viiteen prosenttiin. Korkea pohjainflaatio kertoo laaja-alaisista hintapaineista eli siitä, että hintojen kallistuminen on juurtunut jokseenkin syvälle talouden rakenteisiin, eikä sitä selitä enää mikään yksittäinen tekijä tai pieni hyödykejoukko”, sanoo Appelqvist.

Hän arvioi, että hintojen nousu myös jatkuu laaja-alaisena. Hidastumista hintojen kallistumisessa ei ole näköpiirissä, mutta Appelqvist pitää tiedotteen mukaan todennäköisenä, ettei inflaatio Suomessa nouse enää merkittävästi ylemmäs.

Kuluttajahinnat nousivat lokakuussa 0,9 prosenttia verrattuna syyskuuhun. Appelqvist arvioi, että vaikka bensiinin hinta laski kesän huippulukemista, erityisesti sähkön ja ruoan hinnan nousu tulevat kiihdyttämään inflaatiota vielä joitakin kuukausia.

”Myös kuukausitasolla kuluttajahinnat nousivat poikkeuksellisenkin vauhdikkaasti lokakuussa. Selitys siihen, ettei vuosi-inflaatio kiihtynyt tätä enempää on yksinkertaisesti se, että myös viime vuonna hinnat nousivat lokakuussa vauhdikkaasti. Mitään hidastumista hintojen kallistumisessa ei siten todellakaan ole havaittavissa. Vaikka bensan hinta on laskenut tuntuvasti kesällä mitatuista huippulukemista, on sen tilalle tullut uusia kroonisia inflaatioajureita, jotka eivät tule hellittämään nopeasti. Erityisesti sähkön ja ruoan kallistuminen kiihdyttävät inflaatiota vielä useiden kuukausien ajan”, Appelqvist sanoo.

Appelqvistin mukaan pidemmällä aikajänteellä on kuitenkin jonkinlaista helpotusta luvassa.

”Suhdannetilanne on heikkenemisvaiheessa sekä Suomessa että laajemmin euroalueella, ja lähestyvä taantuma tulee poistamaan hintapaineita taloudesta. Jo nyt on nähtävissä, että raaka-aineiden hinnat ovat laskeneet selvästi korkeimmilta tasoiltaan, mikä pienentää yritysten kustannuspaineita. Vielä eivät hintapaineet kuitenkaan ole hellittäneet.”

Toistaiseksi ei ole nähty myöskään inflaatiota rauhoittavaa kulutuskysynnän laskua. Appelqvist arvioi kulutuskysynnän vaimenevan myöhemmin talvella.

”Kotitaloudet käyttävät paljon rahaa ja ylläpitävät kulutustaan osin säästöjen turvin palkkojen ostovoiman alentumisesta huolimatta”, pääekonomisti arvioi tämänhetkistä tilannetta.

LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 14.11.2022


Tärkeä muistutus: Tämän pitäisi löytyä jokaisesta kodista

Jokaisen kotitalouden tulisi varautua pärjäämään ainakin kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua.

Säilykeruoka soveltuu osaksi kotivaraa. LEHTIKUVA / EIJA KONTIO
Säilykeruoka soveltuu osaksi kotivaraa. LEHTIKUVA / EIJA KONTIO

Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK muistuttaa, että jokaisen kannattaa varautua ja hankkia kotivara.

– Kotivara ei ole erillinen laatikko vaan kotona olevaa puskuria, jota käytetään ja täydennetään. Juomavesi kuuluu kotivaraan ja se kannattaa olla avaamattomissa pulloissa tai kanistereissa, SPEK muistuttaa Twitterissä.

Järjestö viittaa Ilta-Sanomien artikkeliin, johon on haastateltu kotivaran hankkinutta suomalaista perheenäitiä. Hänen kokoamaan kotivaraan kuuluu muun muassa paristoradio, vesikanistereita, retkikeitin, säilykeruokaa ja makuupusseja. Artikkelin mukaan ihmisten kiinnostus kotivaraa kohtaan on kasvanut koronapandemian ja Ukrainan sodan myötä.

Kotivaralla tarkoitetaan kotiin varastoitavia elintarvikkeita ja varusteita, joilla tullaan toimeen poikkeustilan kuten pitkittyneen sähkökatkon aikana. Virallinen ohjeistus on, että jokaisen kotitalouden tulisi varautua pärjäämään ainakin 72 tuntia eli kolme vuorokautta ilman viranomaisten apua. Tämä tarkoittaa sitä, että kotoa tulisi löytyä perheelle ruokaa vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.

Kotivaraan kannattaa koota elintarvikkeita, joita käytetään myös normaalioloissa. Kotivaraan soveltuvia elintarvikkeita ovat hyvin säilyvät sekä helposti valmistettavat ruoat kuten säilyke- ja kuivaruoka.

Ohjeita kotivaran kokoamiseen löytyy viranomaisten ylläpitämältä 72tuntia.fi -sivustolta.

Jokaisen kannattaa varautua ja hankkia kotivara. Kotivara ei ole erillinen laatikko vaan kotona olevaa puskuria, jota käytetään ja täydennetään. Juomavesi kuuluu kotivaraan ja se kannattaa olla avaamattomissa pulloissa tai kanistereissa. #72tuntia
https://t.co/h6xBRv92RI

— SPEK (@SPEK_ry) October 11, 2022

LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Ville Mäkilä 11.10.2022


Pelastusalan asiantuntija: Näin jokaisessa kotitaloudessa kannattaa varautua kriiseihin juuri nyt

Kotivara ja kriisiin varautuminen laajemminkin mietityttää nyt suomalaisia. Kysyimme pelastusalan asiantuntijalta, mikä on sopivaa ja mikä liiallista varautumista.

Kriisitilanteisiin varautuminen on puhuttanut viime aikoina. Oikeaoppinen kotivara on vain osa varautumista, asiantuntija muistuttaa. Kuva: LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON
Kriisitilanteisiin varautuminen on puhuttanut viime aikoina. Oikeaoppinen kotivara on vain osa varautumista, asiantuntija muistuttaa. Kuva: LEHTIKUVA / SARI GUSTAFSSON

Ukrainan sota, energiakriisi ja aivan viimeisimpänä kaasuvuoto Itämerellä.

Toisiinsa punoutuvat tapahtumaketjut kylvävät epävarmuutta myös Suomessa.

Paniikille ei ole perusteita, mutta varautuminen kannattaa, Suomen Pelastusalan keskusjärjestön Spekin johtaja Mika Gröndahl toteaa.

Spekin tarkoitus on tarjota ihmisille tietoa onnettomuuksien ehkäisyn, palokuntatoiminnan sekä varautumisen ja väestönsuojelun puolesta.

Varustautumiseen liittyy ennen kaikkea 72 tunnin kattava kotivara, jota viranomaiset suosittelevat jokaiselle. Spek on kampanjoinut kotivaran puolesta jo 1970-luvulta lähtien.

Kotivara tarkoittaa sitä, että kotona olisi tärkeää pitää elintarvikkeita ja juomavettä kanistereissa tai avaamattomissa vesipulloissa sen verran, että niillä pärjäisi kolme vuorokautta.

Vähimmäisvaatimuksiin lukeutuvat myös esimerkiksi taskulamppu, varaparistot ja patteriradio, joka on kriisien aikana viimeinen keino saada oikeaa tietoa.

”Varautuminen on tapa, jolla rakennetaan yhdessä yhteiskunnan kestävyyttä epävarmoissa tilanteissa. Tavallaan ihminen pystyy palvelemaan sillä isänmaataan”, Gröndahl sanoo.

Yli 40-vuotiaille joditabletin merkitys on hyvin pieni.

72 tuntia -suosituksessa mainitaan myös joditabletit, jotka ovat puhuttaneet sodan syttymisen jälkeen yhä enemmän.

Suomessa ei todennäköisesti tulla tarvitsemaan joditabletteja, vaikka Ukrainassa vaurioituisi ydinreaktori. Joditablettien avulla suojellaan kilpirauhasta, jos hengitysilmassa on radioaktiivista säteilyä.

Silti viranomaiset kehottavat väestöä pitämään tabletteja kodeissaan ja loma-asunnoissaan sekä taloyhtiöitä varaamaan niitä väestönsuojiinsa. Sama koskee työpaikkoja, kouluja, terveyskeskuksia, päiväkoteja ja muita hoitolaitoksia.

Tabletin saa ottaa ainoastaan viranomaisten määräyksestä. Se on otettava heti, jos määräys tulee.

Erityisen tärkeä se on lapsille ja raskaana oleville. Yli 40-vuotiaille sen merkitys on puolestaan hyvin pieni.

Kotivara on kuitenkin vain yksi osa varustautumista, Gröndahl muistuttaa.

Hän neuvoo hahmottamaan asiaa kolmen tason avulla. Ensimmäinen tasoista on kriisin mahdollisuuden pohtiminen. Jokaisen meistä on paikallaan hyväksyä, että epävarmempia aikoja voi joskus tulla eteen.

”Kaikki lähtee siitä, että on tietoinen, että niin voi käydä”, Gröndahl sanoo.

”Tämä korostuu näinä aikoina, kun naapurimme on arvaamaton ja maailma muuttuu aika nopeasti.”

Seuraava taso on asiaan perehtyminen omakohtaisesti. Mitä juuri itselleni ja kodilleni kävisi, jos sähkötaulu pimenisi tai vesijohto vaimenisi? Jos asuu vaikkapa maalla, kaivo tuo erilaista turvaa kuin kaupunkiasukille, joka on putkiveden varassa.

Gröndahl kannustaa pysähtymään myös omien elintottumusten äärelle.

”Jos on tapana hakea aina alakerran kaupasta lättypitsa lounaaksi, on tarpeen pohtia, olisiko ruokaa hankittava ajoissa siltä varalta, että kioski on kiinni tai maksuliikenne pettää.”

Sähköhäiriöt ovat todennäköisempiä kuin se, että veden tulo hanasta tyssää.

Kolmas taso on ymmärtää eri skenaarioiden erilainen todennäköisyys. Sähköhäiriöt ovat todennäköisempiä kuin se, että veden tulo hanasta tyssää.

Gröndahlin mukaan sähkö- ja tietoliikenteen häiriöt ovatkin tilastollisesti kaikkein yleisimpiä vikatiloja Suomessa. Pelkkä talvimyrskykin voi aiheuttaa ison sähkökatkon.

Katkon seurauksissa on eroa sen suhteen, asuuko ydinkeskustassa vai syrjäseudulla pitkän sähkölinjan takana. Toisaalta tasapuolisuus alueiden välillä on kasvanut koko ajan, kun kaapeleita on kaivettu ja linjoja siirretty.

Kun sähköt menevät poikki, tietoliikenne voi katketa saman tien, kun modeemit pettävät. Kännykän netti on kuitenkin asia erikseen, sillä sen tukiasematolpat eivät liity kodin varusteluun.

”Puhelin ei tarvitse huoneiston sähköä samalla lailla akuutisti. Jos sähköt menevät totaalisesti poikki, kännykkäyhteys toimii kahdesta kuuteen tuntiin.”

Kaasuputkivuodon takia on spekuloitu sitä, tarkkaileeko joku merenalaisia tietoliikennekaapeleita. Mahdotonta se ei tietenkään ole.

”Silti väitän, että tällaisissa tilanteissa fokus ei olisi niinkään Matti Meikäläisen kämpässä ja kännykässä”, Gröndahl painottaa.

”Toki vaikutukset voisivat heijastua myös tavallisiin ihmisiin. Tässäkin tapauksessa yhteiskuntamme suojelisi meitä.”

Varavoima varmistaa, ettei sähkökatko vaikuta veden liikkeisiin heti.

Juomaveden ja vesijohtoverkoston ongelmat ovat sähkökatkoja huomattavasti epätodennäköisempiä. Tiedämme toki tapauksia, joissa vesijohtovesi pilaantuu, kun sinne eksyy vierasta ainetta kuluman tai kaivurin osuman takia.

Toisaalta myös sähkö vaikuttaa veden kulkemiseen epäsuorasti. Vesi tulee paineella, johon tarvitaan sähköä.

Jos vesi kulkeutuu koteihin vesitornista, varavoima varmistaa, ettei sähkökatko vaikuta veden liikkeisiin heti. Viikkokausia varavoima ei riittäisi, Gröndahl toteaa.

”Mutta riski siitä, että joku taho haluaisi tahallisesti pilata talousvettä, on pieni.”

Tätä Gröndahl perustelee toisistaan erossa olevilla vesilaitoksilla. Jos Espoon vesi pilaantuu, se ei vaikuta Helsingin veteen, hän konkretisoi.

”Vesijohtoihin kajoaminen ei olisi järkevää juuri siksi, että ne ovat erillisiä.”

Kotona kannattaa pitää kohtuullinen määrä pieniin osiin pilkottua rahaa.

Mahdollista on sekin, että pankkiliikenne sakkaa ja raha ei liiku mihinkään.

Gröndahl sanoo kuuluvansa koulukuntaan, joka liputtaa käteisen säilyttämisen puolesta.

Varautumiseen kuuluu hänen mielestään ehdottomasti se, että kotona on kohtuullinen määrä pieniin osiin pilkottua rahaa.

Hyvä nyrkkisääntö on varata 80–100 euroa yksittäisinä ja erikokoisina seteleinä, jolloin vaihtorahasta ei tarvitse olla huolissaan.

Epävarmoina aikoina sähkön huippukulutusaikoihin on kiinnitettävä enemmän huomiota kuin tavallisesti.

Tänä päivänä varautumisessa korostuu eritoten yksi asia, jolla ei ole aiemmin ollut yhtä suurta roolia.

Se on sähkön huippukulutusaika. Epävarmoina aikoina siihen on kiinnitettävä enemmän huomiota kuin tavallisesti.

Potentiaalinen sähköpula, josta on puhuttu paljon, voi olla todellisuutta aikana, jolloin ulkona on kylmä ja sähköä kuluu hurjat määrät.

Suomessa sähköä kuluu eniten aamukahdeksan ja -kymmenen välillä sekä kello 16–18 iltapäivällä. Viikonpäivistä lauantai, jolloin kaikki kirmaavat saunaan, on sekin kiivaan sähkönkulutuksen sesonkia. Tästä on kyse huippukulutusajassa.

”Jokaisen tulee tiedostaa, miten iso merkitys omilla teoilla on huippukulutusaikana”, Gröndahl korostaa.

”Jos vähennämme kulutusta noina aikaväleinä, leikkaamme energiakriisiä tuntuvasti. Eli että ei mentäisi saunaan silloin kuin kaikki muutkin tai pistettäisi pyykinpesukonetta päälle.”

Gröndahl muistuttaa myös suihkuveden turhasta lotraamisesta saippuoinnin aikana. Senkin välttäminen on varautumista kriisiin.

Hamstraaminen ei ole tarpeen.

Kohtuus ja mittasuhteiden muistaminen on siis paikallaan, kun varautumista ja kotitalouksien vastuuta pohditaan.

Hamstraaminen ei ole ainakaan tarpeen. Vessapaperihyllyjen tyhjeneminen korona-aikana on Gröndahlista kuvaava esimerkki siitä, mikä ei ole perusteltua vaan ylenpalttista panikointia.

Sen sijaan hän korostaa yhtä asiaa: itsensä kouluttamista varautumisen ja turvallisuuden suhteen.

”Sitä, mitä ei voi kaupasta ostaa”, Gröndahl kuvailee.

Osaamistaan voi kartuttaa eri tahojen, kuten pelastusalan, 72 tuntia -kouluttajien, Marttojen, maanpuolustusyhdistysten ja Naisten valmiusliiton kursseilla.

”Yksilön kriisinhallinta on ennen kaikkea sitä, että jos jotain sattuu, ei mene sekaisin ja ala soitella yhtä aikaa muiden kanssa hätänumeroon tai vaatia, että tarvitsen veden takaisin heti.”

”Olemme etulyöntiasemassa siinä, että suomalainen yhteiskunta on varautunut erilaisiin kriiseihin.”

Lopuksi Gröndahl korostaa luottamusta viranomaisiin. Suomessa voi luottaa siihen, että kaikki pelaavat ikään kuin yhteen pussiin.

Jos poliisi esimerkiksi tiedottaa kadulla temmeltävästä karhusta tai muusta vaaratilanteesta, meillä on täydet perusteet uskoa siihen. Ja jos meitä kehotetaan pysymään sisätiloissa, niin kannattaa toimia eikä lähteä ulos kamera kädessään.

”Olemme etulyöntiasemassa siinä, että suomalainen yhteiskunta on varautunut erilaisiin kriiseihin ja ottaa keinonsa käyttöön, jos jotakin sattuu”, Gröndahl summaa.

LÄHDE: Hs.fi/Oona Laine 01.10.2022


Kauppojen valikoima saattaa supistua ja ruoanhinnat nousevat – Ministeri Kurvinen ”Viidenneksenkään nousu ei ole mahdoton”

Venäjän ja Ukrainan välinen sota on ajanut maailman ruokakriisiin. Suomen huoltovarmuuden pitäisi kuitenkin pitää elintarvikkeet saatavilla syksyn ja talven aikana.

Ruuan hinta. Ostoskorin hinta saattaa nosta 25 prosenttia syksyn aikana.Kuva: Tiina Somerpuro
Ruuan hinta. Ostoskorin hinta saattaa nosta 25 prosenttia syksyn aikana.Kuva: Tiina Somerpuro

Perustarpeiden hinta on ottanut alkuvuonna inflaatiosta suuren harppauksen kalliimpaan suuntaan, eikä huippu ole välttämättä vielä saavutettu.

Ruuan hinnan on arvioitu nousevan noin kymmenen prosenttia kuluvan vuoden aikana. Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvisen (kesk) mukaan kymmenen prosentin hinnannousu saattaa kuitenkin olla vain minimi.

”Valitettavasti viidenneksenkään nousu ei ole mahdoton, mutta todennäköinen haarukka on noin 10–20 prosenttia”, Kurvinen sanoi Ylelle .

LUE MYÖS

Ruoka- ja energiakriisit uhkaavat Suomeakin: ”Energian säästäminen on isoimpia asioita, mitä voidaan nopeasti tehdä”

Putinin sotahinnat iskevät suomalaisten asumiseen – Ministeri Mika Lintilä kertoo jopa ”40–60 prosentin nostopaineesta”

Ministerin mukaan käsillä saattaa olla globaali ruokakriisi, jonka on aiheuttanut keskeisten viljantuottajien Ukrainan ja Venäjän välinen sota. Suomessa elintarvikkeiden saatavuus on kuitenkin säilymässä talven yli.

”Siltä osin Suomi on hyvässä tilanteessa, että meillä riittää ruokaa. Suomen ei pitäisi joutua nälänhätään tai ruokakriisiin”, kertoo Kurvinen.

Suomessa ollaan saamassa tänä vuonna kohtalainen sato. Kurvisen mukaan kauppojen valikoima saattaa kuitenkin syksyllä kutistua ja joidenkin erikoistuotteiden saatavuus voi olla heikko.

Porin Suomi-Areenassa puolueiden välisessä keskustelussa otettiin esille se, että Suomessa ongelmana ei tule olemaan ruoan saatavuus, vaan sen hinta.

”Suomessa on tällä hetkellä sellaisia ihmisryhmiä, jotka näkevät nälkää oman tulotasonsa vuoksi. Ihmisiä, jotka eivät välttämättä joudu olemaan ilman ruokaa, mutta ravitsemus ei ole riittävä”, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd).

Lindenin mukaan vähävaraisten tukemisen pitäisi harpata nyt inflaationkin torjumisen edelle. Ruoan arvonlisäveron laskemiselle ministeri ei kuitenkaan anna tukeaan.

”Vaarana on, että kevennetty verotus siirretään hintoihin ja välittäjät käärivät entistä suuremmat voitot.”

LÄHDE: Uusi Suomi/Saku Arjanmaa 15.07.2022


Entä jos sato jää taas huonoksi? Varoitus ruoan hinnasta

Tuottajahinnat ja kuluttajahinnat ovat nousseet, koska tuotantopanosten kuten lannoitteiden ja energian hinnat ovat kasvaneet.

Leikkuupuimuri pellolla Kirkkonummella. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Leikkuupuimuri pellolla Kirkkonummella. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Pellervon taloustutkimuksen maaliskuussa julkaistussa ennusteessa povattiin, että ruoan hinta nousee tänä vuonna keskimäärin 11 prosenttia.

– Jos sato jää heikoksi toisena vuonna peräkkäin, on riskinä, että ruuan hinta nousisi vieläkin enemmän, sanoo Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.

Tuottajahinnat ja kuluttajahinnat ovat nousseet, koska tuotantopanosten kuten lannoitteiden ja energian hinnat ovat nousseet. Lisäksi rehun hinta on noussut viime vuoden heikon sadon takia. Ukrainan sodan vaikutuksesta kustannukset pysyvät korkealla pidempään.

Mikä oli syynä viime vuoden huonolle sadolle?

– Viime vuoden sadon epäonnistumiselle oli syynä ankara ja pitkään kestänyt kuivuus, joka verotti sadontuotantoa monilla, erityisesti kevätkylvöisillä kasveilla, jotka eivät olleet ehtineet vielä kasvattaa juuria riittävän syvälle maahan varmistamaan veden ottoa, sanoo palvelukehityksen ja kasvintuotannon johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgrialta Verkkouutisille.

Lisänsä hankalaan tilanteeseen tuo se, että syysviljakylvöt tuhoutuivat kovan talven seurauksena. Samalla kylvöt päästiin aloittamaan suhteellisen myöhään tänä vuonna, koska kevät oli kylmä ja lunta oli maassa pitkälle kevääseen asti.

– Nyt kevätkylvöt on saatu päätökseen ja kasvustot näyttävät hyviltä ja sateita tuli sopivasti, Peltonen sanoo.

Peltonen kuitenkin painottaa, että sateet piisaisivat eikä niitä tarvitsisi tulla yhtään enempää, jotta kasvustot eivät alkaisi kärsimään. Sateet ovat tärkeitä touko- ja kesäkuussa sen tähden, että viljelykasvit pääsevät taimettumaan. Liiallinen sadekaan ei ole hyväksi sillä, se aiheuttaa kasvitauteja ja märkyyshaittoja.

Jokainen suomalainen maksaa hintaa epäonnistuneesta sadosta viimeistään syksyllä. Millaista säätä nyt olisi toivottava, jotta sadosta tulisi onnistunut?

– Heinäkuussa olisi hyvä, jos on pääosin poutaa ja aurinkoista, Peltonen sanoo.

Sadetta saisi tulla vähän välissä ja lämpötilan tulisi olla 20 ja 22 asteen tuntumassa. Viljelyn kannalta olisi hyvä, jos helteitä ei olisi montaa päivää peräkkäin. Elo ja syyskuulle sadonkorjuuajaksi Peltonen ei kaipaa enää sateita vaan poutaisia ja aurinkoisia päiviä, jolloin tuulee vain vähän, jotta kasvustot kuivuisivat ja kypsyisivät.

Jos sato ei ole tänäkään vuonna hyvä, niin maatalouden ahdinko kasvaa. Suomalaisen maatalouden loppu se ei ole, mutta monen pienemmän tilan loppu se voi olla.

– Viljanviljelijöille viljan korkea hinta lisää tuloja markkinoilta, mutta samanaikaisesti etenkin kotieläintuotanto on hankalassa tilanteessa. Tuottajahinnat ovat nousseet, mutta siellä on edelleen nousupaineita. Tämän hetkinen nousu ei riitä kattamaan kustannusten nousua, sanoo Forsman-Hugg.

Hän korostaa, että Suomella on ollut hyvä omavaraisuus vilja-, maito- ja lihatuotteissa ja on jatkossakin. Elintarvikehuolto on keskeinen osa huoltovarmuutta, ja tämän tärkeys korostuu, kun Ukrainan sodan seurauksena syntyy erilaisia markkinahäiriöitä. Huonon sadon takia rehuviljaa jouduttaisiin tuomaan kovaan hintaan ulkomailta. Forsman-Huggin mukaan markkinoilla on nähtävissä, että tuotantokustannukset alkavat näkyä myös kuluttajahinnoissa ja kustannusten

nousua on siirtymässä kuluttajahintoihin, mutta viiveellä. Hänen mukaansa tulonjaon ruokaketjussa tulisi olla reilumpaa viljelijöille.

– Ei suomalainen maatalous tähänkään kaadu, mutta tilojen lukumäärä pienenee. Tilojen lukumäärän pieneneminen voi nopeutua, koska taloudellisessa ahdingossa moni tila joutuu lopettamaan toimintansa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Petri Lajunen 15.06.2022


Asiantuntijoilta tyly reaktio Vladimir Putinin uhkavaatimukseen: ”Miettikää, kuinka korkealla hinnat ovat, jos emme pysäytä häntä nyt”

”Ei kannata neuvotella terroristien kanssa. Ainoa oikea ratkaisu on lähettää USA:n 6. laivasto vahvennettuna liittolaisten yksiköillä saattamaan viljalaivat”, Pekka Toveri kommentoi.

Lisää pakotteita. Saksalaiset mielenosoittajat vaativat lauantaina Münchenissä venäläisen energian tuontikieltoa.Kuva: Leo.Fge
Lisää pakotteita. Saksalaiset mielenosoittajat vaativat lauantaina Münchenissä venäläisen energian tuontikieltoa. Kuva: Leo.Fge

Asiantuntijoiden mukaan länsimaiden ei missään nimessä tule taipua Venäjän presidentin Vladimir Putinin vaatimukseen pakotteiden purkamisesta.

Putin on asettanut pakotteiden peruuttamisen ehdoksi sille, että viljakuljetukset Ukrainan satamista voivat jatkua.

”Näen, että monet ovat vihaisia korkeasta kaasun hinnasta ja korkeista elintarvikkeiden hinnoista. Syyttäkää niistä ihmisiä, jotka eivät halunneet pysäyttää Putinia, kun hän hyökkäsi Ukrainaan vuonna 2014. Miettikää, kuinka korkeat kustannukset ovat kahdeksan vuoden kuluttua, jos emme pysäytä häntä nyt”, London School of Economicsin disinformaatioon erikoistunut professori, Pulizer-palkittu tietokirjailija Anne Applebaum kommentoi Twitterissä.

LUE MYÖS

Palkitulta professorilta jäätävä ennuste: ”En muista pelottavampaa hetkeä aikuisikäni ajalta – olemme hyvin lähellä suurvaltakonfliktia”

Kenraalimajuri evp Pekka Toveri puolestaan sanoo suoraan, etteivät neuvottelut Putinin kanssa kannata. Venäjän presidentin kanssa ovat tällä viikolla keskustelleet Italian, Itävallan, Ranskan ja Saksan valtiojohtajat.

”Ei kannata neuvotella terroristien kanssa. Ainoa oikea ratkaisu on lähettää USA:n 6. laivasto vahvennettuna liittolaisten yksiköillä saattamaan viljalaivat ja samalla pidättämään ne venäläiset laivat jotka kuljettavat varastettua ukrainalaisia viljaa”, Toveri kommentoi Twitterissä.

LUE MYÖS

Sotilasasiantuntija listaa merkit: Sodan kuva muuttui Ukrainassa ja ”Venäjä on tunnustanut tosiasiat”

Espanjalainen sanomalehti El Pais kertoi lauantaina, että EU suunnittelee sotilasoperaatiota Mustanmeren satamiin viljakuljetusten saamiseksi liikkeelle.

Lue lisää

LÄHDE: Uusi Suomi/Katja Incoronato 29.05.2022


Ruoan hinnan noususta tuli rankka arvio – näin kovaa se iskee kukkaroosi

Ruoan hintaan kohdistuu ennusteen mukaan kovia nousupaineita.

Artikkeliin liittyvä kuva
Artikkeliin liittyvä kuva

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsauksessa arvioidaan, että ruoan hintaan kohdistuu kuluvana vuonna poikkeuksellista nousupainetta. Syynä on ruokaketjussa tarvittavien tuotantopanosten kuten energian ja lannoitteiden hintojen kova nousu.

Luke arvioi ruoan hinnan kohoavan tänä vuonna jopa 10 prosenttia suhteessa viime vuoden keskimääräiseen hintatasoon. Samalla ruoan hinnan kasvu ohittaa yleisen inflaatiovauhdin ja ruokamenojen osuus koko kulutuksesta kasvaa. Viime vuonna ruokamenojen osuus kulutuksesta oli 12,5 prosenttia.

”Hinnannousu vaikuttaa myös kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ohjaa ostamaan tuoteryhmän halvimpia tuotteita tai kokonaan korvaavia vaihtoehtoja”, kertoo erikoistutkija Hanna Karikallio Luken verkkosivuilla.

Viljan ja öljykasvien hinnat ovat nousseet maailmanmarkkinoilla ja Suomessa huippulukemiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Lisäksi viime vuoden heikon sadon jäljiltä on jouduttu turvautumaan aikaisempia vuosia huomattavasti enemmän varastojen käyttöön.

Viljoista poiketen öljy- ja valkuaiskasvien kysyntä on ylittänyt Suomessa tarjonnan jo pitkään, ja erityisesti täydennysvalkuaisrehuissa on oltu riippuvaisia tuonnista.

Lihan kokonaistuotannon- ja kulutuksen odotetaan kuluvana vuonna pysyvän Suomessa edellisvuoden tasolla.

”Naudan- ja sianlihan tuotanto ja kulutus vähenevät, kun taas siipikarjanlihan kulutuksen voimakas kasvu jatkuu. Siipikarjanlihan kulutus ohittaa kuluvana vuonna ensimmäistä kertaa sianlihan kulutuksen”, arvioidaan Luken verkkosivuilla.

Koska tuotantopanosten hintojen nousu koettelee koko Eurooppaa, lihan tuottajahinnat ovat nousussa koko EU:ssa.

Ostorehujen ja muiden tuotantopanosten hintojen räjähdysmäinen nousu iskee myös maitosektoriin.

”Maitoa tuotettiin Suomessa viime vuonna neljä prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna, ja tuotannon arvioidaan jatkavan laskuaan myös tänä vuonna. Tuotannosta luopuminen on ollut voimakasta: viime vuonna maidontuottajia oli lähes kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Maitoa tuotti vuoden 2021 lopussa enää alle 5 000 tilaa.”

LÄHDE: Talouselämä/Antti Honkamaa 24.05.2022


”Jos kaasu katkeaisi huomenna, uunit kylmenisivät” – näin kaasuhanojen sulkeminen vaikuttaisi ruuantuotantoon

Huoltovarmuuskeskus priorisoi elintarviketeollisuutta mahdollisessa kaasutoimituksen häiriössä.

Monet leipomot käyttävät maakaasua uunien lämmitykseen ja ovat olleet riippuvaisia Venäjältä tulevasta kaasusta. [JYRKI VESA]
Monet leipomot käyttävät maakaasua uunien lämmitykseen ja ovat olleet riippuvaisia Venäjältä tulevasta kaasusta. [JYRKI VESA]

Venäläisen maakaasun toimituksen katkaisu vaikuttaisi elintarvikkeiden valmistamiseen Suomessa. Suurimmat elintarviketeollisuuden toimialat, joihin kaasun saannin epävarmuus vaikuttaa, ovat leipomoteollisuus, kahvipaahtimot ja osa liha- ja valmisruokateollisuudesta.

Energiayhtiö Gasumin uusimman tiedon mukaan Venäjä saattaa katkaista kaasun viennin Suomeen myöhään perjantai-iltana tai mahdollisesti lauantaina.

Lue myös

Loppuuko kaasunjakelu Venäjältä viikonloppuna? Kaikki riippuu Gazpromista

Kaikki elintarviketeollisuuden alat eivät kuitenkaan ole riippuvaisia kaasusta. Sijainti ja toimiala vaikuttavat kaasun hyödyntämiseen teollisuudessa. Kaasu käy hyvin esimerkiksi uunien lämmitykseen ja höyrytystä vaativien prosessien energiaksi. Toisaalta osa leipomoista lämmittää uuninsa sähköllä, eikä kaasun saanti vaikuta niiden toimintaan.

Elintarviketeollisuus on huoltovarmuuskriittinen ala: kansan on syötävä. Siksi sen energiansaanti pyritään turvaamaan heti kotitalouksien ja terveydenhuollon tarpeiden jälkeen. Huoltovarmuuskeskuskin on ilmoittanut priorisoivansa elintarviketeollisuutta. Toisaalta esimerkiksi Aamulehti uutisoi, että Linkosuon leipomo varautuu jo sulkemaan ovensa.

– Tilanne elää koko ajan, sanoo Elintarviketeollisuusliiton elinkeinopolitiikan johtaja Heli Tammivuori.

Yritykset ovat varautuneet häiriö- ja poikkeusoloihin ja tehneet investointeja, mutta hiljattain suunniteltuja muutoksia ei välttämättä ole saatu vielä käyttöön.

– Elintarviketeollisuus tekee tuotteita jatkuvalla syötöllä. Jos kaasu katkeaisi huomenna, uunit kylmenisivät, Tammivuori sanoo.

Supistettu valikoima

Huoltovarmuuskeskus on ohjeistanut yrityksiä tilanteista, joissa tuotanto vaarantuu. Vaikka ruoka ei Suomesta tulekaan loppumaan Venäjän kaasunjakelun takia, saattaa valikoima supistua. Tämähän nähtiin jo korona-aikana vuonna 2020.

– Tällä varmistetaan, että on leipää saatavilla, eikä ole mitään syytä lähteä hamstraamaan. Tammivuori muistuttaa.

Tammivuori toteaakin, että korona-aika on valmistanut yrityksiä erikoisiin tilanteisiin. Toisaalta parhaillaan päällä oleva elintarvikealan kustannuskriisi ei tee tästäkään tilanteesta helppoa. Energiahäiriöiden aiheuttamat hankaluudet tulevat lisäämään kustannuskuormaa.

Lue myös

Ukrainan sota vaikuttaa suomalaisviljelijöihin – ”Halvan ruoan aika on Suomessa ohi”

Hinnat nousussa

On mahdollista, että energiamuodon muutokset näkyvät myös kuluttajahinnoissa. Tänä vuonna ruuan hinnan on muutoinkin arvioitu nousevan 5-10 prosenttia.

Kahvin hinnan nousun huomaa kaupassa käydessä ja viljatuotteetkin kuuluvat kallistuvien elintarvikkeiden piiriin maataloustuotannon kustannusten takia. Venäjän kaasuhanojen sulkemisen vaikutus hintoihin riippuu siitä, kuinka suuri osa tuotannosta on tämän energiamuodon varassa ja kuinka suuria investointeja tilanteeseen mukautumiseen tarvitaan. Hintojen nostamisen tarve on siis yrityskohtaista.

LÄHDE: Il.fi/Sirri Rimppi 20.05.2022


Suomalaiset aloittivat varautumisen pahimpaan – Näiden tuotteiden myynti kasvaa

Kuva: Petteri Paalasmaa
Kuva: Petteri Paalasmaa

Energian hinnannousu on puhuttanut suomalaisia viime aikoina. Esimerkiksi viime joulukuussa sähkön hinta oli korkeimmillaan yli kymmeneen vuoteen.

Siksi shoppailu- ja maksupalveluyhtiö Klarna päätti tutkia, ovatko korkeat energian hinnat vaikuttaneet lämpötuotteiden myyntiin.

Kyllä ovat. Kun lämpötuotteiden myyntiä tammi–helmikuun ajalta verrataan viime talven samaan ajanjaksoon, on trendi selvä. Esimerkiksi lämpöpeittojen myynti on noussut huimat 218 prosenttia.

Energian hinnan muutokset näkyvät myös kodin lämmitykseen liittyvien tuotteiden myynnissä. Polttopuiden myynti kasvoi tarkastelujaksolla 127 prosenttia ja lämpöpumppujen 36 prosenttia.

”Kaikki klapit menevät heti, jos niitä saadaan”

Muutama soitto asumiseen ja lämpöön liittyviä tuotteita myyviin kauppaketjuihin vahvistaa Klarnan havainnon.

Tokmannin toimitusjohtaja Mika Rautiainen kertoo, että erilaiset lämmitykseen tarvittavat tuotteet ovat menneet kuin kuumille kiville. Klapien lisäksi sähkö-, kaasu- ja rakennuslämmittimien myynti on kasvanut satoja prosentteja lyhyessä aikavälissä.

”Kaikki klapit menevät heti, jos niitä saadaan. Nestekaasupulloja myydään myös kovasti”, Rautiainen luonnehtii.

Lämmityslaitteiden ja tarvikkeiden myynnin kasvua selittää varmastikin myös tavanomaista kylmempi talvi ja se, että koronan myötä suomalaiset siirtyivät etätöihin mökeille.

”Suomalaiset varautuvat nyt poikkeusoloihin. Erilaisia varavirtalaitteita kuten aggregaatteja myydään paljon”, Rautiainen kertoo.

”Makuupusseja, lämpöalustoja ja säilykkeitä menee myös. Osa varmaan lahjoitetaan eteenpäin Ukrainaan, mutta osa otetaan varmuuden vuoksi omaan käyttöön.”

Suomalaiset heräsivät aurinkoon

Puuilon toimitusjohtaja Juha Saarela kertoo, että heillä on viime aikoina kasvanut erityisesti polttopuiden, pellettien ja brikettien myynti.

”Emme myy asennettavia ilmalämpöpumppuja, koska emme ole LVI-liike, vaikka laaja valikoima LVI-tarvikkeita meillä onkin”, hän sanoo.

”Lämpimien vaatteiden ja vastaavien sekä erilaisten lisälämmittimien – vaikka polttoainekäyttöistenkin – kysyntä on lähinnä riippuvainen siitä, kuinka kylmä talvi on.”

Klapien, pellettien ja brikettien kysynnän kasvu johtuu Saarelan mukaan myös siitä, että viime vuosina on asuttu paljon kesämökeillä, lämmitetty takkoja ja saunan kiukaita. Siitä, miten Puuilo aikoo jatkossa varautua energiakriisin myötä syntyvään kuluttajakysynnän muutokseen, hän ei virka tässä vaiheessa muuta kuin että tilannetta seurataan ja siihen reagoidaan tarpeen mukaan.

Motonetin toimitusjohtaja Toni Stigzelius kertoo, että heillä klapien myynti on enemmän fiilistelytakkapuiden myyntiä.

”Sähkötoimisia lämmittimiä on myyty paljon, koska on ollut kylmä talvi.”

Yllätyksenä tänä vuonna on tullut Stigzeliuksen mukaan aurinkosähkötuotteiden myynnin nousu keskellä pimeintä talvea. Valistuneet kuluttajat ovat ynnänneet, mitä tarkoittaa se, että energian hinta nousee, raaka-aineiden saanti vaikeutuu ja logistiikkaketjut ohenevat.

”Ylipäätänsä oman kodin energiatehokkaat ratkaisut menevät nyt kaupaksi, on kyse sitten aurinkopaneeleista tai uusimmista sähkö-tehokkaista LED-lampuista”, hän kertoo.

”Suomalaiset ennakoivat ja varautuvat tulevaan pohtimalla energiaratkaisujaan.”

LÄHDE: Uusi Suomi/Kari Latvala 26.03.2022


Ruoka kallistuu kaikkialla – tällaisia ovat ”sotahinnat”

Ruoan hinnannousu tulee näkymään maito-, liha- ja viljatuotteiden lisäksi myös prosessoiduissa elintarvikkeissa.

Image  Ruoan kuluttajanhintojen nousu tulee tänä vuonna nousemaan viime vuosia enemmän. [Elle Nurmi]
Ruoan kuluttajanhintojen nousu tulee tänä vuonna nousemaan viime vuosia enemmän. [Elle Nurmi]
  • Ruoan hinta tulee nousemaan arvion mukaan tänä vuonna 5–10 prosenttia.
  • Hinnat tulevat nousemaan maito-, liha- ja viljatuotteissa mutta myös prosessoiduissa elintarvikkeissa.
  • Kustannustason ennakoidaan pysyvän korkealla pidemmän aikaa.

Ruoan hinnan arvioidaan nousevan tänä vuonna 5–10 prosenttia, kertoo Pellervon taloustutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg. Tarkemman ruoan hintaennusteen PTT julkaisee noin kahden viikon päästä.

Viikonloppuna elinkeinoministeri Mika Lintilä ennakoi Ylellä ruoan hinnan nousevan jyrkemmin.

– Ruoan hinta on arvioitu, jos se on tällä hetkellä noin 11 prosenttia palkasta tai tuloista, niin se tulee lähes tuplaantumaan, Lintilä sanoi.

Forsman-Hugg pitää Lintilän mainitsemaa lukua erittäin epätodennäköisenä, vaikka selvää on, että hinnat tulevat nousemaan.

– Helmikuussa ruoan hinta alkoholittomien juomien kanssa nousi 4, 48 prosenttia ja pelkkien elintarvikkeiden hinta 3,8 prosenttia. Nyt oltiin helmikuussa lähes yleisen inflaation (helmikuussa 4,5%) tasolla, toteaa Forsman-Hugg.

Forsman-Hugg pitää mahdollisena, että jossain vaiheessa tätä vuotta ruoan hinnan nousu on nopeampaa kuin yleisten kuluttajahintojen nousu.

– Toki kuluttajien ostovoima tällä inflaatiovauhdilla pienenee, kun palkankorotukset ovat olleet maltillisia. Ruoan suhteellinen osuus kotitalouksien menoista voi tietenkin hieman kasvaa, mutta ei puhuta kuitenkaan näin suurista luvuista, Forsman-Hugg toteaa viitaten Lintilän lausuntoon.

Ruoan hinnan nousu nopeutui Suomessa loppuvuodesta. Viime joulukuussa ruoan hinta nousi 1,4 prosenttia edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Inka Soveri

Kymmenenkin prosentin nousu ruoan hinnassa tuntuu varmasti lompakossa.

– Koronaepidemian aikana Suomessa totuttiin varsin maltillisiin hintojen nousuihin. Muutokset ovat olleet viime vuosina vuositasolla enintään parin prosentin tuntumassa, Forsman-Hugg toteaa.

Iltalehti on kertonut jo aiemmin, miten Ukrainan sota voi nostaa ruoan hintoja Suomessa. Suomeen vaikuttaa erityisesti energian ja lannoitteiden hintojen nousu, joka taas vaikuttaa suomalaisen viljan tuotantokustannuksiin ja sitä kautta tuotantokustannuksiin.

Lue myös

Ukrainan sota vaikuttaa suomalaisviljelijöihin – ”Halvan ruoan aika on Suomessa ohi”

Näkyy kaikissa tuoteryhmissä

Kustannusten nousu ja kysynnän ja tarjonnan muuttuminen näkyy viiveellä ruoan hinnassa.

– Energian hinnan nousu näkyy nopeammin kotitalouksissa, sähkölaskussa ja polttoainetankilla. Ruoan hinnan nousu tulee viiveellä, mutta se on nopeutumassa, Forsman-Hugg toteaa.

Hän arvioi, että kustannustaso tulee pysymään korkealla pidemmän aikaakin.

– Painetta on tuottaja- ja kuluttajahintojen nousulle. Helmikuun hintojen valossa maito-, liha- ja viljatuotteissa ei vielä olla neljässä prosentissa, Forsman-Hugg toteaa.

Korotuspainetta on erityisesti maito-, liha- ja viljatuotteissa nousseiden maataloustuotannon kustannusten takia, mutta Forsman-Huggin mukaan hintojen nousu tulee näkymään myös prosessoiduissa elintarvikkeissa energian hinnannousun kautta.

– Pakkausmateriaalien hinnat tulevat nousemaan ja materiaaleissa voi olla saatavuusongelmia. Täten hintojen korotuspaine kohdentuu myös erilaisiin prosessoituihin elintarvikkeisiin, vaikka maatalousraaka-aineen osuus voi olla aika pieni.

Epävarmuutta tuleviin satokausiin

Ruoan hinnan kehitykseen liittyy myös useita epävarmuustekijöitä, jotka ovat vaikeasti ennustettavissa.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan lisäksi epävarmuutta luo sääolosuhteet. Viime vuonna kuuma kesä Suomessa johti heikkoon satoon ja jos toinen samanlainen osuu kohdalle tänä kesänä, hinnoille on myös sitä kautta korotuspainetta.

Ruoan hintojen nousu voi jatkua jopa ensi vuoden alkuun.

– Seuraaviin satokausiin kohdistuu vielä enemmän epävarmuutta kuin tähän hetkeen, Forsman-Hugg toteaa.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Katariina Taleva 14.03.2022


Hintakriisi läpäisee koko elintarvikeketjun – Pelkona on ruokapula: ”Pahimmassa tapauksessa me ostamme viljan, joka muuten menisi afrikkalaisille”

Ruoantuottajien ongelmilla voi olla vaikutuksia myös huoltovarmuuteen, sanoo Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja.

Huolestuttava tilanne. Asiantuntijat jakavat huolen elintarvikeketjun kestävyydestä kustannuspaineiden keskellä.Kuva: JOEL MAISALMI
Huolestuttava tilanne. Asiantuntijat jakavat huolen elintarvikeketjun kestävyydestä kustannuspaineiden keskellä.Kuva: JOEL MAISALMI

Energian hinta, toimitusketjujen haasteet ja Ukrainan sota iskevät kaikkiin elintarvikealan arvoketjussa, sanovat alan asiantuntijat.

”Alkutuotannossa on maatilallisia, jotka miettivät, miten ostavat lannoitteita, siemenviljaa ja eläimille rehua. Teollisuudessa on yrityksiä, jotka miettivät, miten maksaa sähkölaskut ja pakkausmateriaalit”, toteaa Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä.

Käkelän mukaan maatiloja on jo mennyt nurin Suomessa, ja sama kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan. Etelä-Euroopassa rehutehtaita on puolestaan suljettu, kun niiden raaka-aineena käyttämän viljan hinta on noussut voimakkaasti.

Kauppalaskuun jopa kymmenyksen korotus

Kuluttajalle tuotannon vaikeudet näkyvät ensisijaisesti korkeampina hintoina. Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna-Maija Karikallio arvioi, että ruoan hinta nousee keskimääräistä inflaatiota voimakkaammin. Keskuksen ennusteen mukaan nousu on tänä vuonna 5-10 prosenttia.

LUE MYÖS

Ruoka kallistuu Suomessa selvästi – Todellinen rysäys on vasta tulossa: ”Nyt tarvitaan lisää euroja”

”Viljamarkkinat ovat pakokauhun vallassa” – Puheet maatalouden kriisistä synkistyivät entisestään, nyt mennään ”arvailujen varassa”

Sota nostaa ruoan hintaa vielä pitkään ja monella tavalla – Pahin kurimus voi iskeä vuoden päästä

Myös ruoan osuus kotitalouksien menoista kasvaa. Käkelä, Karikallio tai elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg eivät kuitenkaan allekirjoita elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk) ennustetta, että jopa viidennes kotitalouksien menoista voisi tulevaisuudessa mennä ruokaan. Tällä hetkellä osuus on noin 12 prosenttia.

Silti tilanne on erittäin vakava, Mäkelä toteaa. Suomessa elintarvikealan ongelmilla on vaikutusta ruokalaskun ohella myös tuotannon omavaraisuuteen.

”Suomi on tällä hetkellä omavarainen. Meidän pitää varmistaa, että tämä omavaraisuus jatkuu ja huoltovarmuus säilyy.”

Ukrainan viljasato vielä epäselvä

Lyhyellä aikavälillä elintarvikealan näkymät ovat hyvin epäselvät. Tämä johtuu erityisesti Ukrainan sodan aiheuttamasta epävarmuudesta. Venäjä ja Ukraina vastaavat yhdessä lähes kolmanneksesta globaalista vehnäkaupasta.

”Globaalilla tasolla ei ole olemassa korvaavia puskureita, joilla näiden maiden tuotannon voisi korvata”, Hanna-Maija Karikallio toteaa. Hänen mukaansa on vielä hyvin epävarmaa, millaisen sadon sodan keskellä oleva Ukraina pystyy tänä vuonna tuottamaan.

Huonoimmassa ennusteessa viljapula voi johtaa globaaliin ruokapulaan, jonka suurimpina kärsijöinä ovat kaikkein köyhimmät maat.

”Pahimmassa tapauksessa me ostamme viljan, joka muussa tapauksessa menisi afrikkalaisten ruoaksi. Voi käydä kuin koronarokotteiden kanssa. Monessa maassa ei ole rokotteita, kun taas meillä on niitä varastossa aika hyvin”, Karikallio sanoo.

Wikberg toteaa, että Suomessakin kauppojen valikoima voi paikoin supistua. Tämän taustalla on kuitenkin tyypillisesti haasteet toimitusketjuissa ja pakkausmateriaalien saatavuudessa.

Myös julkista apua tarvitaan

Asiantuntijoiden mukaan suomalaisen ruoka-alan turvaaminen pidemmällä aikavälillä vaatii koko järjestelmän kehittämistä ja innovaatioita, mutta myös poliittista tahtoa.

”Elinkelpoisten yritysten ei saa antaa kaatua”, Elintarviketeollisuusliiton Käkelä sanoo. Hänen mukaansa tuotannon omavaraisuuteen panostaminen voi jossain kohtaa kääntyä myös Suomen eduksi.

”Jos lähdetään tekemään oikeita toimenpiteitä alkutuotannosta teollisuuteen ja kauppaan, niin tämä on elintarvikeviennin osalta mahdollisuus Suomelle.”

LUE MYÖS:

Varoitus rajusta ruokakriisistä maailmalle: ”Tämä on täysi katastrofi – Nyt ruoan, polttoaineiden ja kuljetusten hinnat tulevat räjähtämään”

Kuinka riippuvainen Suomi on Venäjän energiasta ja mistä voi tulla ensin pula? – Nämä kriittiset aineet ovat nyt ”erityisseurannan kohteena”

Ruoka kallistuu, bensa kallistuu, korot nousevat – Voiko siksi pyytää palkankorotusta? Asiantuntijat eivät tyrmää

LÄHDE: Uusi Suomi/Markus Nieminen 19.03.2022


Näin kriisiin kannattaa varautua taloudellisesti – raha ei välttämättä ole paras väline

Asiantuntija neuvoo varaamaan kriisin varalle käteistä viikon ruokarahojen verran. Rahoja kannattaa olla eri pankkitileillä. Jokunen kultakolikkokaan ei ole huono idea.

Omaisuus voi olla pankissa paremmassa turvassa kuin kotona patjan välissä. [Pasi Liesimaa/IL]
Omaisuus voi olla pankissa paremmassa turvassa kuin kotona patjan välissä. [Pasi Liesimaa/IL]

Ukrainan sotatilanne on herättänyt monet suomalaiset pohtimaan, kuinka kriisin varalta kannattaisi varautua.

Iltalehti kysyi asiantuntijalta, kuinka taloudellisesti kannattaa toimia, kun haluaa suojata itsensä ja perheensä mahdolliselta hätätilanteelta.

Finanssiala ry:n infra- ja turvallisuusjohtaja Niko Saxholm korostaa, että myös taloudellinen varautuminen kannattaa perustaa niin sanottuun 72 tunnin sääntöön.

Tämän lisäksi on hyvä olla varalla käteistä viikon ruokarahojen verran.

Viranomaisten ja järjestöjen varautumissuosituksen mukaan kodeissa tulisi varautua selviämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteissa. Esimerkiksi ruokaa ja lääkkeitä olisi hyvä olla ainakin täksi ajaksi.

Käteistä Saxholm suosittelee varaamaan pieninä seteleinä. Ne mahtuvat pieneen tilaan ja ovat kolikoita kevyempiä.

– Isot setelit ovat hankalia rikkoa, Saxholm toteaa.

Evakuointi- ja kriisitilanteissa suuri määrä käteistä on myös helppo kohde ryöstöille.

– Kriisitilanteissa on valitettavasti myös ihmisiä, jotka pyrkivät hyötymään toisten hädästä, Saxholm sanoo.

Älä jemmaa jättimäisiä setelitukkoja kotona

Valtavan käteissumman hamstraamista kotiin Saxholm ei suosittele.

Kotiin ei kannata jemmata suuria käteissummia muun muassa siksi, että ne voivat mennä pilalle.

Suomen pankki ei vaihda seteleitä, joista yli 50 prosenttia on tuhoutunut.

Saxholm muistaa tapauksen, jossa asukkaat olivat jemmanneet seteleitä käyttämättömänä olleeseen takkaan.

Kun takkaan sytytettiin tuli, osa seteleistä tuhoutui käyttökelvottomiksi.

– Pankissa rahat ovat paremmassa suojassa, Saxholm toteaa.

Pankit varsin turvallisia

Saxholm pitää säästöjen säilyttämistä pankkitileillä varsin luotettavana.

– Meillähän on vaatimuksena, että pankkien pitää kaikissa olosuhteissa pystyä säilyttämään olennaiset asiakastiedot, hän korostaa.

– Pankeilla on vaatimuksena maksaa kaikissa olosuhteissa sosiaalietuudet ja palkat ja säilyttää asiakkaan arvo-omaisuus, hän lisää.

Saxholmin mukaan esimerkiksi Ukrainassa ei ole ollut sitä tilannetta, etteivät pankit siellä tietäisi, paljonko asiakkaiden tileillä on rahaa.

– Ihmiset käyvät kaupassa ostoksilla pommitusten välissä, hän huomauttaa.

Mikäli pörssi on kriisitilanteessa auki, pitää pankin hoitaa kauppaa myös silloin.

Ulkomaisen tilin avaamista ja rahojen siirtämistä sinne Saxholm ei erityisesti suosittele.

Luottokortteja hän pitää sen sijaan erittäin hyvänä lisäturvana, ja tilejä kannattaa olla ainakin parissa eri pankissa myös normaaliaikoina. Ne toimivat kriisissäkin, jos on sähköä ja verkkoyhteys.

Mobiilisovellukset kannattaa myös ladata ja tarkistaa, että osaa käyttää niitä.

Palvelunestohyökkäykset voivat haitata kirjautumista pankkitilille tilapäisesti, mutta ne eivät Saxholmin mukaan pääsääntöisesti kestä kauaa. Jo vuorokausi on pitkä aika, joka saadaan korjattua laajassakin kriisissä.

– Pankit ovat vuosia varautuneet kriisien varalle, Saxholm korostaa.

Kulta hyvä lisävara

Kulta voi Saxholmin mukaan olla lisävarana hyödyllinen.

– Esimerkiksi kolikkovyötä, jossa on kultakolikoita, en pidä huonona ideana.

Ongelmatonta kulta ei kuitenkaan ole.

– Jos kannat omaisuuttasi mukanasi kultana ja joku vie sen, sinne se menee, Saxholm varoittaa ryöstöjen mahdollisuudesta.

– Kulta myös painaa jumalattomasti.

Saxholmin mukaan ei ole myöskään mitään takeita siitä, kuka hyväksyy kriisitilanteessa kullan tai muun jalometallin maksuvälineenä ja millä kurssilla.

Kriisin jo alettua kullan kurssi voi olla korkealla, koska ostajia on paljon.

– Toki jos haluaa muuttaa omaisuuttaan kullaksi ennen kriisiä ja odottaa miten sen kurssi käyttäytyy, mikä ettei, hän lisää.

Kryptovaluutta ei kannata

Omaisuuden muuttamista kryptovaluutaksi kriisin varalta Saxholm ei suosittele.

– Kryptoraha on tällä hetkellä valuuttana kamala, sillä sen arvo vaihtelee paljon ja ennakoimattomasti, hän toteaa.

– Se on sähköinen ja sääntelemätön järjestelmä. Et voi olla varma, kuinka paljon rahaa sinulla on.

Kryptovaluutta-lompakkoon on myös selvästi helpompi murtautua kuin pankkitileille. Murtoja uutisoidaan tapahtuvan päivittäin.

– On myös epäselvää, kuka tätä valuuttaa suostuisi ottamaan vastaan kriisitilanteessa ja millä kurssilla, Saxholm kertoo.

Se ei ole helposti käypä maksuväline.

Saxholm toteaa, ettei kryptovaluuttaa ole toistaiseksi ylipäätään koeteltu kriisitilanteissa.

Mikä pitkässä kriisissä arvokkainta?

Varoja voi olla järkevää hajauttaa esimerkiksi kolmeen osaan.

Saxholm kertoo, että muun muassa Saksassa tämä on ollut toisen maailmasodan jälkeen varsin ymmärrettävä hajautus.

Näitä osia voi olla esimerkiksi pankkitilit, kulta ja asunto-osakkeet.

Täyttä varmuutta siitä, mikä toimisi kaupankäynnin arvokkaimpana välineenä äärimmäisessä ja pitkään jatkuneessa sotatilanteessa, ei ole.

Se ei aina välttämättä ole raha.

Saxholm kertoo haastatelleensa Sarajevon piirityksen 1990-luvulla kokeneita ihmisiä. Sarajevon piiritys kesti lähes neljä vuotta.

Kaupungin asukkaat kertoivat Saxholmille, että tuolloin muun muassa tupakkatuotteet olivat kaupankäynnin välineenä.

– Nykypäivänä arvokkain valuutta tuskin olisi tupakka, Saxholm arvelee.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Sanna Heikkilä 20.03.2022


Näin pitkäksi ajaksi öljy, vilja ja lääkkeet riittäisivät kriisissä

Suomen turvallisuustilanne on muuttunut Ukrainan kriisin myötä, vaikka suoraa uhkaa ei kohdistukaan. Ministeriöt vakuuttavat, että tilanne on hyvä.

Turvallisuustilanne on muuttunut ja Ukrainan sodalla voi olla heijastusvaikutuksia myös Suomeen, vaikka Suomeen ei kohdistukaan akuuttia uhkaa. Vaikutuksia voi olla esimerkiksi pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden sekä kyberhäirinnän vuoksi. Disinformaation levitys on todennäköistä.

Kyberhyökkäys kriittisiin kohteisiin on nyt hyvin mahdollinen. Fyysisten kohteiden häirintä tai vahingoittaminen on mahdollista, mutta sitä ei nyt ole näköpiirissä.

Työ- ja elinkeinoministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö järjestivät torstaina tiedotustilaisuuden huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta. Iltalehti näytti tilaisuuden suorana lähetyksenä tässä jutussa.

Valtioneuvoston linnassa olivat paikalla huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen ja kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Känkänen kertoi tilaisuuden aluksi, että Suomen huoltovarmuus on hyvällä tasolla ja meillä on varastossa tuontipolttoaineita viideksi kuukaudeksi, viljaa kuudeksi kuukaudeksi ja lääkkeitä 3-10 kuukaudeksi kriisin varalle.

Suomi kuitenkin arvioi tulevassa huoltovarmuusselonteossa, pitääkö valmistautumista lisätä muuttuneessa turvallisuustilanteessa.

GPS:ssä häiriöitä

Traficom tiedotti aiemmin tällä viikolla, että Suomessa kyberturvallisuuden tilanne on tällä hetkellä vakaa. Viestintäverkot toimivat normaalisti ja teleyrityksillä on pitkä kokemus varautumisesta. Kiristyneen kansainvälisen tilanteen mahdolliset tietoturvaan kohdistuvat heijastevaikutukset kuitenkin mietityttävät.

– Esimerkiksi lähes kaikki tähän mennessä Ukrainassa viimeisen kymmenen vuoden aikana nähdyt kybertapahtumat on nähty, koettu ja torjuttu myös Suomessa. Tämä on osoitus Suomen kyberturvallisuuden osaamisesta ja varautumisen tasosta, sanoi johtaja Arttu Lehmuskallio tiedotteessa.

Samaa sanoi Paananen torstain tiedotustilaisuudessa. Kybertilanne on toistaiseksi normaali Ukrainan sodankin jälkeen.

– Huolehdimme siitä, että tilanne on ja pysyy hallinnassa.

Tällä viikolla Suomessa on puhuttanut myös itärajalla havaittu GPS-paikannuksen häiriötilanne, joka on vaikuttanut lentoliikenteeseen.

Liikenne- ja viestintäministeriön Paananen kertoi, että syy ei ole selvinnyt.

– Sen selvittäminen on erittäin vaikeaa. Sitä ei voida tehdä maan tasolta eikä jälkikäteen.

– Häiriön selvitystyö on käynnissä.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Aleksanteri Pikkarainen 10.03.2022