OECD: Maailma maksaa kovan hinnan Venäjän aloittamasta sodasta
Nouseva inflaatio aiheuttaa vaikeuksia pienituloisille ja lisää vakavia elintarviketurvariskejä maailman köyhimmissä talouksissa.
OECD:n tuoreen Economic Outlook-julkaisun mukaan Ukrainan sota on humanitaarinen katastrofi, joka tappaa tuhansia ja pakottaa miljoonia kodeistaan.
– Sota on myös käynnistänyt elinkustannuskriisin, joka vaikuttaa ihmisiin maailmanlaajuisesti. Yhdessä Kiinan nolla-COVID-politiikan kanssa sota on saattanut maailmantalouden hitaamman kasvun ja nousevan inflaation kurssille, jollaista tilannetta ei ole nähty sitten 1970-luvun.
– Nouseva inflaatio, joka johtuu suurelta osin energian ja ruoan hintojen jyrkästä noususta, aiheuttaa vaikeuksia pienituloisille ja lisää vakavia elintarviketurvariskejä maailman köyhimmissä talouksissa, julkaisussa todetaan.
Ennen sotaa maailmantalous oli tiellä vahvaan, vaikkakin epätasaiseen elpymiseen koronasta. Ukrainan konflikti ja toimitusketjun häiriöt, joita Kiinan nolla-COVID-politiikan aiheuttamat seisokit pahentavat, ovat vakava isku elpymiselle.
OECD ennustaa nyt maailman talouskasvun hidastuvan jyrkästi tänä vuonna, noin 3 prosenttiin, ja pysyvän samana ensi vuonna. Tämä on selvästi hitaampaa kuin viime joulukuussa ennustettu elpymisvauhti.
Suomen talouskasvuksi OECD ennustaa tänä vuonna 1,07 prosenttia.
Kasvun odotetaan jäävän selvästi odotettua heikommaksi lähes kaikissa talouksissa. Monet pahiten kärsineistä maista ovat Euroopassa, joka on erittäin alttiina sodan aiheuttamalle energian tuonnin vaikeuksien ja pakolaisvirtojen vuoksi.
Raaka-aineiden korkeammat hinnat koettelevat kaikkia maita, mikä lisää inflaatiopaineita ja hillitsee reaalituloja ja menoja, mikä edelleen vaimentaa elpymistä.
– Tämä kasvun hidastuminen on sodan hinta, joka maksetaan pienemmillä tuloilla ja harvemmilla työmahdollisuuksilla, OECD summaa.
Inflaatiopaineet voimistuvat
OECD:n mukaan korkeat elintarvikkeiden ja energian hinnat sekä toimitusketjun ongelmien jatkuva paheneminen viittaavat siihen, että kuluttajahintainflaatio saavuttaa huippunsa myöhemmin ja korkeammalla tasolla kuin aiemmin ennakoitiin.
Uudet OECD-ennusteet osoittavat sodan suuren ja maailmanlaajuisen vaikutuksen inflaatioon, joka on saavuttanut jo 40 vuoden huippunsa Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.
Toimitusketjujen ja hyödykkeiden hintapaineiden asteittainen pieneneminen ja nousevien korkojen vaikutusten pitäisi alkaa tuntua vuoteen 2023 mennessä, mutta perusinflaation OECD ennustaa kuitenkin pysyvän keskuspankin tavoitteissa tai sitä korkeampana monissa suurissa talouksissa vuoden lopussa.
Suomen inflaatioksi OECD arvioi tänä vuonna 6,2 prosenttia. Korkein inflaatio arvio on Turkilla (72 %) ja alhaisin Japanilla (1,9 %)
Nälänhätä uhkaa
Venäjä ja Ukraina ovat tärkeitä toimittajia monilla hyödykemarkkinoilla. Niiden yhteenlaskettu osuus maailman vehnän viennistä oli ennen sotaa noin 30 prosenttia, maissin, kivennäislannoitteiden ja maakaasun viennistä 20 prosenttia ja öljystä 11 prosenttia. Näiden hyödykkeiden hinnat nousivat jyrkästi sodan alkamisen jälkeen.
Ilman toimia ruokakriisin riski on suuri.
– Toimitushäiriöt lisääntyvät ja uhkaavat erityisesti matalan tulotason maita, jotka ovat erittäin riippuvaisia Venäjästä ja Ukrainasta peruselintarvikkeissa. Kun julkiset budjetit venyvät kahdella pandemian vuodella, nämä maat saavat kamppailla tarjotakseen ruokaa ja energiaa kohtuuhintaan väestölleen, välttääkseen nälänhädän ja yhteiskunnalliset levottomuudet, OECD ennustaa.
Raaka-aineiden hintojen nousulla ja mahdollisilla tuotantohäiriöillä on merkittäviä seurauksia. Hintojen jyrkkä nousu heikentää jo nyt ostovoimaa, mikä pakottaa alhaisemman tulotason kotitaloudet maailmanlaajuisesti leikkaamaan muiden hyödykkeiden kulutusta saadakseen perusenergiaa ja elintarvikkeita.
LÄHDE: Verkkouutiset/Ilkka Ahtokivi 08.06.2022