Vihreän politiikan hinta: tuhat miljardia euroa kymmenessä vuodessa EU:lle
HS: Euroopan komissio julkaisi tiistaina uuden vihreän rahoitusohjelman, jonka tarkoituksena on tukea päästöttömyyteen siirtymistä. Fossiilimaita tuetaan omalla siirtymärahastolla.
Euroopan komissio julkaisi tiistaina ensimmäisen suunnitelman siitä, miten tulevien vuosien ilmastotoimet rahoitetaan. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaa EU:lle ilmastolain, joka vie unionin ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maanosaksi maailmassa, kertoo Helsingin Sanomien uutinen.
Euroopan unionin jäsenmaat ovat tehneet sopimuksen viime vuoden
lopussa (Puolaa lukuun ottamatta) siitä, että Euroopan unioni on
”hiilineutraali” vuoteen 2050 mennessä.
Komissio esitteli
ensimmäisenä työnään ”vihreän kasvun ohjelman”, jonka mukaan
päästöttömyystavoitteeseen pääseminen vaatii koko talousajattelun
muuttamista. Komissio on julistanut fossiilisille polttoaineille
perustuvan kasvu olevan historiaa.
Komission ilmastotoimien hintaa ja rahoittamista koskevien arvioiden mukaan ”vihreä siirtymä” maksaa vuosittain vähintään 260 miljardia euroa, HS:n uutisen mukaan.
Jos olet miettinyt mihin ne jatkuvasti kasvavat verot oikein käytetään, niin tässä komissio on nyt keksinyt jälleen yhden pohjattoman kaivon lisää. Tuhat miljardia euroa on valtava summa ja sillä tuskin kuitenkaan saavutetaan mitään pysyvää ja konkreettista – tuottavasta puhumattakaan. Julkinen raha on aina kerännyt korruptiota ympärilleen ja tuhat miljardia euroa tulee keräämään sitä ennennäkemättömällä tavalla.
Pelkkään ”reilun siirtymän mekanismiin” tullaan kanavoimaan sata miljardia euroa EU:n ensi budjettikaudella 2021–2027.
”Ilmastorahan” jakaminen on yksi unionin suurimmista lähitulevaisuuden haasteista. Puola on
toivonut, että vihreä rahoitus kattaisi myös sijoitukset uuteen
ydinvoimaan.
Yksi komission oudoimmista linjauksista tiistaina oli kuitenkin se, että komissio rajasi ainoan varmasti toimivan ja riittävän energiamuodon – ydinvoimatuotannon – selkeästi rahoituksen ulkopuolelle.
Euroopan unionin nettomaksajana Suomea on kiinnostanut, paljonko tämä uusi ilmastorahoitus vaatii uusia
panostuksia EU:n tulevien vuosien budjettiin. Komission tiistain
ehdotuksessa uskotellaan, että valtaosa rahoituksesta tultaisiin
kanavoimaan jo olemassa olevista budjettikohdista sekä kattamaan
yksityisellä sijoitusrahalla – eli lainalla – jonka lopulta maksavat
jäsenmaiden veronmaksajat korkoineen.
Britit ehtivät brexitinsä ansiosta juuri säästyä satojen miljardien laskulta, joka tästä ilmastoutopiasta jaetaan nyt unioniin jämähtäneille muille jäsenvaltioille.
LÄHDE: OikeaMedia/Jukka Rahkonen 15.01.2020