Taakka tiedonjakosivusto – seuraa aikamme ilmiöitä

Ihmiskunta muuttuu tyhmemmäksi.

Ihmiskunta muuttuu tyhmemmäksi. ”Se ei ole arvio”.

LÄHDE: Verkkouutiset/Siina Ekberg 23.05.2019
Tietotulvan katsotaan heikentävän ihmisten keskittymiskykyä. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
’Älykkyyskriisi’ voi johtaa merkittäviin globaaleihin ongelmiin, tutkimusjohtaja arvioi. Talouteen keskittyvän yhdysvaltalaisen ajatushautomo FCLT Globalin tutkimusjohtaja on huolissaan ihmisten älykkyysosamäärätulosten heikentymisestä. Evan Horowitzin mukaan ÄO-testien tulosten heikkenemisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia ihmiskunnalle. − Ihmiskunta on muuttumassa tyhmemmäksi. Se ei ole arvio. Se on globaali fakta. ÄO-tulokset ovat alkaneet huonontua osassa johtavia maita, Evan Horowitz kirjoittaa NBC:n julkaisemassa kirjoituksessaan. ”Älykkyyskriisi” voi Horowitzin mukaan johtaa ihmiskunnan ongelmanratkaisukyvyn heikentymiseen ja hämärtää globaalin talouden näkymiä. Se voi myös heikentää ihmiskunnan kykyä vastata massiivisiin ongelmiin, kuten ilmastonmuutokseen ja tekoälyn tuomiin haasteisiin. − Se voi tarkoittaa 15 uutta kautta tosi-tv-sarja Kardashianeja. Mutta se voi merkitä myös loppua monelle kehitykselle ja esimerkiksi tieteellisten läpimurtojen vähenemistä, hän lisää. Horowitz huomauttaa, että mitattavan älykkyysosamäärän ja älykkyyden suhde voidaan kyseenalaistaa ja että menestyksen on havaittu riippuvan myös muusta kuin korkeasta älykkyysosamäärästä. − Älykkyysosamäärän mittaaminen on kuitenkin selvästi tavoittanut jotakin tärkeää maailmanlaajuisesti. Vuosikymmenten tutkimukset ovat osoittaneet, että yksilölliset älykkyysosamäärätulokset enteilevät hyvää koulutusmenestystä ja pitkäikäisyyttä. Kansakunnan korkea keskiarvo älykkyysosamäärässä puolestaan on liitetty korkeaan talouskasvuun ja tiedeinnovaatioihin, Horowitz sanoo. Hän huomauttaa, että Yhdysvalloissa älykkyysosamäärätulosten heikkenemistä ei toistaiseksi ole havaittu. − Mutta jos niin on käynyt muissa kehittyneissä ja johtavissa maissa, ehkä se tarkoittaa, että emme ole edistyneitä olleetkaan (liian paljon köyhyyttä, liian vähän sosiaalista tukea). Vuonna 2018 julkaistu norjalaistutkimus kertoo, että älykkyysosamäärätulokset ovat heikentyneet paitsi yhteiskunnassa myös perheiden sisällä. Toisin sanoen sellaisten vanhempien lapset, joilla on korkea älykkyysosamäärä, eivät saa yhtä älykkäitä lapsia. Yksi selitys tälle Horowitzin mukaan on ollut, että ruuasta ei ilmaston lämpenemisen vuoksi saa enää yhtä paljon ravinteita. Myös informaatioyhteiskuntaa on syytetty, sillä tietotulvan katsotaan heikentävän ihmisten keskittymiskykyä. − Olisi hienoa saada selville syy älykkyysosamäärän heikentymiselle ennen kuin olemme liian tyhmiä tajuamaan sen. Varsinkin, kun näillä tuloksilla todella näyttää olevan yhteys pitkän aikavälin tuottavuuteen ja taloudelliseen menestykseen, Horowitz sanoo.