Miten on mahdollista, että opetukseen on päässyt biologiasta sellaista “uutta tietoa”, josta yksikään biologi ei tiedä, Ivan Puopolo kysyy näkökulmassaan.
Tietooni tuli vähän aikaa sitten tapaus, jossa alakoululaiselta oli ympäristöopin tehtävässä kysytty sukupuolten lukumäärää. Oppilas oli vastannut ”kaksi”. Vastaus oli väärin. Oikea vastaus olisi ollut “enemmän kuin kaksi”.
Taustalla on ympäristöopin kirja Kätkö 5, jossa puhutaan “biologisen sukupuolen moninaisuudesta”. Oppikirjan väite on hämmästyttävä, koska se ei pidä paikkaansa.
Biologisia sukupuolia on tasan kaksi. Ei ole moninaisuutta, ei spektriä. Haastattelin tästä aiheesta äskettäin biologi ja geneetikko Saara Larmalaa, joka vahvisti asian. Aiemmin olen puhunut useiden muiden biologien kanssa, joista jokainen sanoi samaa. Kahden sukupuolen tueksi löytyy muun muassa 1,5 miljardia vuotta evoluutiota ja maailman kaikki nisäkkäät.
Alakoululaisten Kätkö 5 ei ole ainoa oppikirja, jossa biologisesta sukupuolesta opetetaan, mitä sattuu. Yläkoulun elämänkatsomustiedon oppikirjassa Kompassissa lukee näin: “Nykyään tiedetään, ettei biologiselle sukupuolelle ole ainoastaan kahta vaihtoehtoa.”
Ei pidä paikkaansa. Tässä Tieteessä tapahtuu -lehden artikkelissa biologi Atte Komonen kertoo ns. kansan kielellä, mitä biologiassa sukupuoli tarkoittaa ja miksi. En käy artikkelia läpi, mutta paljastan vielä kerran lopputuloksen: kaikilla nisäkkäillä sukupuolia on kaksi, ei enempää.
Tätä biologian perustietoa eivät muuta esimerkiksi epätyypilliset kromosomikombinaatiot. Myöskään sukuelinten kehityshäiriöt eivät kasvata sukupuolten lukumäärää. Moninaisuutta on anatomiassa ja fysiologiassa, ei sukupuolessa, kuten kehitysbiologi Claire Ainsworth sanoo.
Miten on mahdollista, että koulujen opetukseen on päässyt biologiasta sellaista “uutta tietoa”, josta yksikään biologi ei tiedä?
Syy on ajan henki.
Ajatusta monista sukupuolista pitävät yllä sukupuoliaktivistien kollektiivit kuten SETA, Trasek, THL:n tasa-arvoyksikkö, Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus ja sukupuolentutkimus. Mukana on myös tasa-arvovaltuutettu sekä poliitikkoja, kuten Vihreät naiset.
Edellä mainutut tahot promoavat ajatusta siitä, että sukupuoli on “moninainen”. Biologia on ilmiselvässä ristiriidassa monisukupuolisuuden kanssa, joten sen osuus häivytetään. Tilalla on epätäsmällisiä käsitteitä ja sanahelinää, näennäistietoa. Joskus biologian kaksijakoisuus kiistetään suoraan.
Aktivistien “teoriat” ovat biologisesti sekavaa monisukupuolisuushölynpölyä. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö heidän sanomisillaan olisi vaikutusta. Aktivistit eivät ehkä hallitse tiedettä, mutta vaikuttamisen he hallitsevat. Takamatka otetaan kiinni muilla keinoin.
Oman agendan edistäminen helpottuu aina huomattavasti, jos saa vastustajan näyttämään muiden silmissä kelvottomalta. Biologia on monisukupuolisuuden vastustaja, joten biologinen tieto yritetään mitätöidä leimaamalla se pahuudeksi.
Esimerkiksi Salossa alakouluikäistä oppilasta kiellettiin tekemästä oppilastyönä kassia, jossa olisi sanottu, että sukupuolia on kaksi. Syy: syrjintä. Tasa-arvovaltuutettu asettui tukemaan koulua vedoten lakiin ja hämärään tieteen vastaiseen jargoniin.
Osa aktivisteista kytkee biologian äärioikeistoon. Suurin osa haluaa pysytellä sellaisesta kaukana. Eräässä SETA:n somekampanjassa biologisen tiedon vihjattiin olevan jopa laitonta.
Sanahelinällä synnytetään vaikutelma, että sukupuolen kaksijakoisuus olisi epäselvää ja mustamaalaamisella varmistetaan, etteivät ihmiset asetu vastustajan puolelle. Hirveät sanat transfobiasta misogyniaan vilisevät siellä täällä.
Kaiken kukkuraksi lehdistöltä tulee varauksetonta vetoapua. Toimittajat painavat monisukupuolisuuspropagandan julki sellaisenaan kyseenalaistamatta yhtäkään “uuden tiedon” ristiriitaa tai puutetta.
Tämän on saanut tuta biologian puolta pitänyt Harry Potter -kirjailija J. K. Rowling. Hän on joutunut sekä sosiaalisessa että perinteisessä mediassa sukupuoliaktivistien massiivisen ajojahdin kohteeksi. Helsingin Sanomat ja Yle ovat raportoineet kymmenillä jutuilla Rowlingin “transfobiasta” kiinnittämättä kertaakaan huomiota siihen, että Rowling on tieteellisesti täysin oikeassa. Biologeilta ei kysytä mitään, vain aktivistit ovat äänessä.
Näennäistieto, mustamaalaaminen ja toimittajien asettuminen propagandan torvensoittajiksi muodostavat ajan hengen paineen, joka on nyt saavuttanut opetuksen peruskoulussa.
Biologisen sukupuolen jakautuminen kahteen – hedelmöittyvään ja hedelmöittävään – on tosiasia niin kuin ovat kivet ja puut. Muun väittäminen on sama kuin väittäisi maata litteäksi. Sukusoluja on kahdenlaisia, joten sukupuolia on kaksi. Siinä mielessä kaikki jatkuu niin kuin ennenkin. On silti käsittämätöntä, että peruskoulun opetuksessa biologinen tieto on syrjäytetty monisukupuolisuushölynpölyllä. Mietitäänpä sitä vielä.
Uusi tieto kertoo meille, että sukupuolia ei ole kahta vaan “enemmän kuin kaksi”. Meille ei kerrota, mitä nämä kahden ylittävät sukupuolet ovat, montako niitä on ja millä perusteella. Ei ole tietoa edes siitä, onko sukupuolella enää mitään tekemistä lisääntymisen ja sukusolujen kanssa. Vain se tiedetään, että vastaus ”kaksi” on väärin. Oikein on mitä tahansa kolmen ja äärettömän väliltä.
Se siitä. Ei kovin vaikeaa.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Ivan Puopolo 27.12.2024
INFO: Kirjoittaja Ivan Puopolo on toimittaja ja mediapersoona