Mitä tarkoitamme kristittyinä sillä, että Raamattu – sen 66 kirjaa – on Jumalan inspiroimaa? Tämä ajatus perustuu Raamatun omaan ilmoitukseen Jumalan puheesta ihmiselle ja siitä kuinka kirjoitetulla sanalla on Jumalan omien sanojen arvovalta, koska Raamatun ilmoitus on lähtöisin Jumalasta itsestään.
Raamatun inspiraatio ei tarkoita jotain yleisinhimillistä innostunutta ja luovaa mielentilaa, kuten puhuttaessa taitelijoista, joiden sanotaan saaneen ”inspiraationsa”, eli innoituksensa, jostain impulssista.
Raamatun inspiraatio viittaa kolmiyhteisen Jumalan kolmannen persoonan erityiseen vaikutukseen Raamatun ihmiskirjoittajissa.
Tähän vaikutukseen liittyy se, että Pyhä Henki on aikaansaanut sen, että Jumalan sana on välittynyt – ei kuitenkaan mekanistisesti sanellen – kirjalliseen asuun ihmiskirjoittajien kautta siten, että lopullinen tuotos oli theopneustos,
Jumalan henkäyttämänä juuri sellainen kuin Jumala sen tahtoi olevan. Siksi lukiessamme Raamattua luemme mitä Jumala meille sanoo.
Raamattu, Jumalan kirjallinen sana, on siten yhtä aikaa aidosti inhimillinen ja jumalallinen kirja. Aivan niin kuin Jeesus on yhdessä persoonassa sekä aidosti ihminen että Jumala.
Koska Jumala on itse totuus ja puhuu sitä, mikä on totta, on myös hänen sanansa Raamatussa kaikessa totta (Joh. 17:17).
Kaikki Raamatun pyhät kirjoitukset ovat kauttaaltaan Jumalan Hengen inspiroima eli henkäyttämiä (pasa grafee theopneustos – 2 Tim. 3:16). Henki on sanassa läsnä alusta alkaen eikä Hengen ja sanan vaikutusta voi erottaa toisistaan.
Jeesus sanoi: ”Henki on se, joka eläväksi tekee, ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä” (Joh. 6:63).
Vanhassa testamentissa käytetään lukuisia kertoja ilmaisua ”Herra sanoi” (e.g. 1 Moos. 6:7; 26:2; 2 Moos. 6:2; 12:43; 1 Sam. 9:17; 1 Kun. 9:3; Sak. 4:6). Tämä ilmaisu osoitti puhujien uskoneen, että he välittivät Jumalan sanoja. Voidaan puhua ilmoitustietoisuudesta.
Uuden testamentin kirjoittajat lainaavat usein Vanhaa testamenttia Jumalan arvovaltaisina sanoina (2 Kor. 6:16/3 Moos. 26:12; Matt. 19:5/1 Moos. 2:24; Apt. 4:25/Psal. 2:1; Room 9:17/2 Moos. 9:16). Paavali siteeraa 5. Mooseksen kirjaa ja mahdollisesti Luukkaan evankeliumia (1 Tim. 5:18/5 Moos. 25:4; Luuk. 10:7) käyttäen molemmista arvovaltaista ilmaisua ”Raamattu sanoo” (tai ”sanotaanhan kirjoituksissa” KR-92).
Paavali itse sanoo opettavansa ”Hengen opettamin sanoin” (1 Kor. 2:9-13), ja että Kristus itse puhuu hänessä (2 Kor. 13:3). Siksi se mitä hän kirjoittaa on ”Herran käsky”, niin että joka ei sitä tunnusta sitä ei Jumala tunnusta (1 Kor. 14:37-38, KR92).
Pietarin kirjeessä Paavalin kirjeet asetetaankin jo muiden Pyhien Kirjoitusten kategoriaan (2. Piet. 3:16). Johanneksen Ilmestyskirjassa näkijän kirjoittaman sanotaan olevan ”tosia Jumalan sanoja”.
Paavalin ajatus Hengen antamista sanoista palautuu Jeesukseen itseensä. Jeesus lupasi, että Pyhä Henki yhtäältä muistuttaisi kaikesta mitä Jeesus oli sanonut (Joh. 14:26) ja toisaalta tullessaan ilmoittaisi apostoleille sellaistakin, mitä nämä eivät kyenneet Jeesuksen maallisen vaelluksen aikana ottamaan vastaan:
”Pyhä Henki … opettaa teille kaikki ja muistuttaa teitä kaikesta, minkä minä olen teille puhunut … Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa. Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen … ja tulevaiset hän teille julistaa” (Joh. 14:26; 16:12-13).
Meillä on Raamatussa Jumalan mielenmukainen ilmoitus ja tulkinta Jeesuksen toiminnasta ja sen pelastavasta merkityksestä. Tuo todistus on virheettömän erehtymättömästi totta, koska Pyhä Henki on totuuden Henki ja Jeesus lupasi Hengen johtavan ”kaikkeen totuuteen”.
Raamatun kanoniset tekstit ovat siis kauttaaltaan ja kokonaan Jumalan Hengen inspiroimia ja siksi Jumalan sanaa.
LÄHDE: Patmos blogit/Pasi Turunen 25.04.2024
INFO: Pasi Turunen (TM) on raamatunopettaja, toimittaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.
Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.