David Wilkerson sai Jumalalta vuonna 1973 näyn, joka käsitteli viittä aihepiiriä. Se ei ollut uni, vaan ilmestyskirjamainen näky, joka toistui yö toisensa jälkeen.
”Kun olin rukouksessa eräänä iltana, nämä näyt maailmaa kohtaavista onnettomuuksista tulivat eteeni niin vaikuttavasti, etten kyennyt muuta kuin polvistumaan aivan naulittuna siihen paikkaan ja ottamaan kaiken vastaan”, kirjoittaa Wilkerson.
Silloisessa maailmantilanteessa, hyvinvoinnin ja seesteisyyden keskellä, näky tuntui aivan käsittämättömältä, mutta nyt se toteutuu silmiemme edessä vääjäämättömästi. Jos joku väittää, ettei mitään merkittävää muutosta ole tapahtunut näiden 40 vuoden aikana, hänen täytyy olla hengellisesti täysin sokea. Varsinkin viimeisten 20 vuoden aikana tapahtumat näyn mainitsemissa asioissa ovat olleet helposti havaittavissa; aivan viime vuosina kehitys on ollut erityisen nopeaa.
Wilkerson oli vakuuttunut, että näky oli Jumalasta, ja julkaisi sen kirjana, joka ilmestyi Suomessa nimellä Näky ja myöhemmin nimellä Näky nyt. Hän uskoi vahvasti, että suurin osa näyn katastrofeista tapahtuisi tämän sukupolven aikana.
1. Taloudellinen sekasorto
Selvin Wilkersonin näyssään näkemä asia oli maailmanlaajuinen taloudellinen sekasorto. Hän näki talouden joutuvan sekasortoon ensin Euroopassa, sitten vaikutukset heijastuisivat Japaniin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja ennen pitkää kaikkialle maailmaan. Wilkerson näki niin laajamittaisen taloudellisen taantuman, että se vaikuttaa lähes jokaisen palkansaajan elintasoon.
Vuoden 1973 jälkeen Suomea on koetellut 1990-luvun alun lama ja vuodesta 2008 alkanut maailmanlaajuinen taantuma, jolle ei tunnu olevan loppua näkyvissä. Tämä viimeisin talouden syöksykierre alkoi finanssikriisistä, jossa rahoituslaitokset kärsivät jättitappioita. Sen seurauksena suuriakin pankkeja meni konkurssiin, kuten yhdysvaltalainen Lehman Brothers. Samoin suuriakin yrityksiä joutui selvitystilaan, kuten maailman suurin autonvalmistaja, niin ikään yhdysvaltalainen General Motors.
Näin Wilkerson kirjoitti kirjassaan: ”Uskon, että näemme joidenkin amerikkalaisten suurimpien ja tunnetuimpien yhtiöiden joutuvan vararikkoon. Luottolaitokset joutuvat suunnattomiin vaikeuksiin. On paljon ihmisiä, jotka eivät kykene maksamaan suuria maksusitoumuksia suurille luottolaitoksille; tämä aiheuttaa lähes kaaoksen… Autoteollisuus kärsii pahoja vahinkoja… Lama alkaa paikoittain – mutta vaikuttaa lopulta melkein kaikkeen teollisuuteen.”
Hyvin moni suomalainen on joutunut kokemaan muutaman viimeisimmän vuoden aikana irtisanomisen työpaikastaan. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2013 Yt-neuvottelujen alaisena oli Suomessa lähes 120 000 henkilöä noin 370 yrityksessä, ja 14 500 irtisanottiin (SAK:n tilastot).
Wilkerson kirjoittaa ammattiyhdistysten ahdingosta: ”Heitä kohtaa melkein mahdoton tilanne, koska heillä ei ole varaa lakkoilla – ja kuitenkin samalla heillä ei ole varaa olla lakkoilematta… Työrauha on vain haavetta, eikä edessämme ole muuta kuin todellista levottomuutta.”
Wilkerson varoittaa luottamasta edes kullan tai hopean arvoon: vaikka niiden arvo nousee nopeasti, niiden kerääjät kärsivät suuria tappioita. Lopulta kaikki johtaa yleismaailmalliseen rahajärjestelmään.
2. Rajuja säänmuutoksia ja maanjäristyksiä
”Rajut säänmuutokset rikkovat ennätyksiä ympäri maailmaa”, kirjoittaa Wilkerson. Maanjäristykset, tulvat, hirmumyrskyt, raemyrskyt ja muut luonnonkatastrofit lisääntyvät. Sen seurauksena avustus- ja onnettomuusrahastot tyhjenevät ja vakuutusyhtiöt kärsivät suunnattomia tappioita.
Wilkerson toteaa, että luonto villiintyy niin, että asiantuntijat sanovat luonnon menettäneen tasapainonsa; luonto ei ole enää hallittavissa. ”Säätä on vaikeampi ennustaa. Äkillisiä myrskyjä esiintyy varoittamatta. Eteläisimmät alueet ovat ennätyksellisten kylmien aaltojen kourissa, ja pohjoisemmat seudut joutuvat kokemaan erikoisen kuumia aaltoja.” ”Voimakkaimmat hirmumyrskyt ovat tulossa. Maailman monia osia kohtaavat kaikkien aikojen ankarimmat talvet. Eurooppa kokee mitä pahimmat talven iskut.”
Maan viljeleminen vaikeutuu ja sadot tuhoutuvat kuivuuden, tulvien tai lumettomien talvien vuoksi. Tämä johtaa ennennäkemättömään nälänhätään.
Nälänhädän ja luonnonkatastrofien jälkeen puhkeavat kulkutaudit, eikä lääkkeitä riitä kuin pienelle osalle niitä tarvitsevia.
Wilkerson sanoo nähneensä näyssä samankaltaisia outoja ja hämmästyttäviä merkkejä taivaalla kuin Joelin kirjassa (Joel 2:30,31) on kerrottu. ”Pyhä Henki vakuuttaa sydämelleni: tämä sukupolvi todellakin näkee ja kokee profeetta Joelin ennustukset.”
Wilkerson puhuu näistä katastrofeista Jumalan vihan maljoina: ”Jumala puuttuu tällä tavalla yliluonnollisesti ihmisten asioihin. Se on Hänen hävitystä ja tuomiota aiheuttavaa työtään, jolla Hän kutsuu ihmisiä parannukseen ja kunnioitukseen.”
3. Saastan tulva
Wilkerson näki olevan tulossa moraalisen romahduksen. ”Kristityt joutuvat sellaisen kiihkeän saastan ja aistillisuuden kohteeksi, että tarvitaan Jumalan väkevää kosketusta, jotta he voisivat elää”, hän kirjoittaa tästä saastan tulvasta.
Wilkerson ennustaa alastomuuden, pornografian ja kaikenlaisen rivouden lisääntymisen. ”Niinkuin oli Lootin päivinä, niin on myös Ihmisen Pojan tulemuksen päivinä.”
Seksin ja alastomuuden tulva saavat hartaimpienkin kristittyjen rakkauden kylmenemään. ”Se johtaa suruttomuuteen ja epäuskoisuuteen. Se on pääsyy suureen lankeamiseen. On ainoastaan harvoja, jotka vastustavat tätä saastan tulvaa, ja heitä valistunut yhteiskunta ja sitä myötäilevä kirkko pitävät ajastaan jälkeen jääneenä.” Tähän liittyen aivan hiljattain oli uutinen, jossa eräs pappi piti hienona erään poliitikon ja kirjailijan kirjoitusta ”Seksuaalisella pidättyväisyydellä ei ole mitään arvoa”. Pappi toteaa, että kirjoittaja on napannut ”keskeisen pointin kirkon seksuaalisuudesta eli seksuaalisuus on Jumalan luomaa ja hyvää”.
Wilkerson kirjoittaa: ”Avioero ja siveettömyys tulevat yhä yleisimmiksi pappien keskuudessa. Yhä lukuisammat papit sekaantuvat sukupuolijuttuihin ja jättävät pappeuden.” Avioero ei ole pappienkaan keskuudessa mikään häpeä, vaan siihen suhtaudutaan yhä suopeammin. Monet hyvinkin uskonnolliset henkilöt nauttivat salassa sukupuolisynneistä, mutta ”Jumala suojaa ja vapauttaa ne, jotka kääntyvät Hänen puoleensa koko sydämestään”.
Vuonna 1973 yhteiskunta ei hyväksynyt homoseksuaalisuutta, samoin kirkon opetukset olivat sitä vastaan. Homous tulee lisääntymään voimakkaasti Wilkersonin näyn mukaan, kunhan esteet yhteiskunnan taholta poistuvat ja kun kirkkokaan ”ei enää saarnaa heidän synnistään vaan tukee heitä heidän sukupuolisissa toiminnoissaan”. ”Tulvaportit ovat auki, ja homoseksuaaleja rohkaistaan jatkamaan synnissään. Näyssäni olen nähnyt, että nämä kaksi estettä pyyhitään pois tieltä, ja kun ne otetaan pois, seuraa kaaos.” Nyt kaikki tämä on täyttä todellisuutta. Viime vuosina nähty homoseksuaalisuuden invaasio länsimaissa on jotain aivan järkyttävää. Suuntautumista samaan sukupuoleen pidetään nykyään hyväksyttävänä, normaalina ja jopa ihannoitavana.
Wilkerson on nähnyt tämän sukupolven Jeesukseen uskovat ”viimeisinä kristittyinä”, joita saatana yrittää saada kaikin keinoin otteeseensa. ”Saatana tulee valon enkelinä niin viekkaasti, viattomasti ja huomaamatta, että vain harvat käsittävät, mitä heille on tapahtumassa.” Wilkersonin mukaan näille viimeisille kristityille suurin kiusaus on hyvinvointi. Materialismi saa heidät unohtamaan Jumalan. Toisena on vapaa-ajan väärinkäyttö. ”He rakastavat Jumalaa, mutta rakastavat nautintoja vielä enemmän”, kuten televisio, teatteri, elokuvat, kutsut, seuraelämä, urheilu ja erilaiset harrastukset. Kristitty ei ole langennut sinänsä mihinkään erityiseen syntiin, vaan on tuhlannut aikaansa, jonka olisi voinut käyttää keskustelemiseen taivaallisen Isänsä kanssa.
Saatana käy sotaa jokaista todellista kristittyä vastaan. Yksi ase sillä tässä sodassa on ilkeät ja perättömät juorut, joilta eivät tule säästymään sen enempää vakaat rivikristityt kuin kirkkojen pastoritkaan, sanoo Wilkerson.
Eksyttävistä opeista, joita tämä aika on pullollaan, Wilkerson sanoo: ”Ihmiset mielistyvät enemmän vääriin oppeihin ja uusiin aatteisiin kuin Jumalan Pyhän Sanan totuuteen… He kiinnittävät huomion houkutteleviin henkiin ja pahojen henkien oppeihin.” Wilkerson varoittaa, että uudet opit kyllä käyttävät Jeesuksen nimeä, mutta Jeesus sanoo niihin uskoville: ”Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät” (Matt. 7:23).
4. Tulevaisuuden suurin nuoriso-ongelma
”Tulevaisuuden suurin nuoriso-ongelma on viha vanhempia kohtaan”, sanoo Wilkerson. Tämä kohtaa myös hyviä koteja, edes evankeliumin julistajat eivät voi siltä välttyä.
Vanhemmat eivät aina edes ymmärrä, mistä viha ja katkeruus ovat saaneet alkunsa. Toisaalta on liian jyrkkiä asenteita, toisaalta liiallista sallivuutta, jota nuoret käyttävät hyväksi. Avioliitoista yhä useampi päättyy eroon, ja lapset kärsivät siitä. ”Heidät on opetettu vihaamaan toista tai molempia vanhemmistaan.” ”He ovat nähneet vanhempiensa pettävän toisiaan, valehtelevan, riitelevän ja lähtevän tiehensä.”
Raamattu sanoo selvästi, että lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja saattavat heidät jopa kuolemaan (Matt. 10:21, Miika 7:6).
Vihollisen hyökkäyksen keskellä Wilkerson näkee Herran Hengen nousevan sitä vastustamaan: ”Kuulen tuhansien ja taas tuhansien nuorten liikuttavaa, sydäntäsärkevää itkua. He haluaisivat elää kodissa, jossa vallitsee turvallisuus, rauha ja rakkaus. Ja Jumala tulee mukaan. Kapinoinnin keskellä tapahtuu yliluonnollinen herääminen. Pyhä Henki parantaa ja uudistaa monia. Hän kääntää lasten sydämet jälleen vanhempiensa puoleen ja yhdistää heidät jälleen. Mutta tämä tapahtuu vain niille, jotka tottelevat Pyhän Hengen kutsua.”
5. Mieletön vainoaminen
”Näen, että tulossa on sellainen vaino, jota ihmiskunta ei ole vielä koskaan nähnyt. Se on todellisten Jeesukseen uskovien vaino, joka nousee kuin monipäinen hirviö merestä. Se leviää hitaasti ja kavalasti aikana, jolloin uskonnollinen vapaus näyttää olevan huipussaan.”
Wilkerson näkee ajan, jossa evankeliumin levittämistä radion ja television kautta, samoin kuin lähetysjärjestöjen työtä, valvotaan, tutkitaan ja vaikeutetaan voimakkaasti. Antikristillisessä hengessä toimivat virkamiehet pyrkivät lakitoimin vaikeuttamaan ja estämään itsenäisten kirkkojen, lähetystyöntekijöiden ja pappien työtä. Tätähän tapahtuu koto-Suomessammekin: esimerkiksi kirkon perinteistä raamattukäsitystä edustavien herätysliikkeiden ja niiden lähetysjärjestöjen mainetta yritetään kyseenalaistaa ja mustamaalata kaikin tavoin sekä lopetetaan niiden taloudellinen tukeminen.
Wilkerson näkee myös eri kirkkokunnista muodostuvan ekumeenisen maailman ylikirkon nousun. Se on yksi voimakkaimmista uskonnollisista voimista maan päällä, mutta on hengellinen ainoastaan nimellisesti. Se käyttää vapaasti Jeesuksen Kristuksen nimeä, mutta on antikristillinen ja poliittinen monissa toiminnoissaan. Tämä voimakas kirkkounioni on mukana sosiaalisessa toiminnassa ja suunnattomissa hyväntekeväisyyssuunnitelmissa. ”Sen johtajan selittävät, miten ihmisen tarpeet tyydytetään vaatimalla uudistettua sosiaalitoimintaa, poliittista asioihin puuttumista ja suurempaa äänivaltaa maailman asioissa.”
”Näen tämän ylikirkon ’ymmärtämyksen’ valepuvussa hyväksyvän homot ja lesbot jäsenikseen. Kirkon johtajat puolustavat homo- ja lesborakkautta eivätkä vain toivota sitä tervetulleeksi, vaan rohkaisevat harjoittamaan sitä.”
”Homo- ja lesbopappeja asetetaan virkoihin ja heille annetaan vaikutusvaltaisia paikkoja tässä kirkkounionissa, ja heitä tervehditään uudenlaisina uranuurtajina, jotka esittävät uusia käsityksiä rakkaudesta ja evankeliumista.” Wilkerson näkee myös, miten homoille ja lesboille perustetaan omia kirkkoja.
No, ei tarvitse katsoa kuin pohjoismaisia kirkkoja, niin näkee, miten tuo Wilkersonin näky toteutuu jo silmiemme edessä julkisesti homoseksuaalisuutensa tunnustavine pappeineen ja sateenkaarimessuineen.
Wilkerson sanoo kaikkein murheellisinta olevan, että hän näkee tulevan päivän, jolloin homoseksuaalit eivät ainoastaan etsi apua kirkolta. ”Sen sijaan ylikirkko puolustaa ja ihailee heitä heidän rohkeutensa vuoksi ja siitä syystä, että haluavat olla erilaisia. Tämä ylikirkko mukautuu ihmisen lihan heikkouksiin ja lähtee rohkaisemaan ihmiskuntaa synnissään.” Vanhanaikaisia synnistä tuomitsevia saarnaajia syytetään syyllisyyskompleksista.
Tiedotusvälineet ja televisio-ohjelmat edistävät vainoa: perinteisiä arvoja halvennetaan ja show-ohjelmista tulee täysin Jumalaa pilkkaavia. Kristillinen kasvatus turmeltuu, kun opettajat, koulujen johtajat ja valtaapitävät liberalisoituvat.
”Kristillisten oppilaitosten johtajien pitää valmistautua tulevia vaikeita aikoja varten sekä rahallisesti että hengellisesti. Ne, jotka uskovat rukouksen voimaan, kärsivät vähemmän. Ne, jotka antavat etusijan hengellisille asioille, kokevat Jumalan yliluonnollisen avun.”
Samaan aikaan Wilkerson näkee nousevan yliluonnollisen kirkon, joka koostuu todellisista Jeesuksen Kristuksen seuraajista eri kirkkokunnista. Kun maallistunut ylikirkko saa poliittista valtaa, samalla näkymättömän yliluonnollisen kirkon hengellinen voima kasvaa valtavasti; sen saavat aikaan vainot.
* * *
Wilkerson lohduttaa kristittyjä, että Jumalalla on kaikki hallinnassaan. ”Hän kuulee yhä pyynnöt, ennen kuin niitä on edes esitettykään. Hän vastaa yhä, ennen kuin edes huudetaan. Hän antaa yhä enemmän kuin osaamme pyytää tai ajatella. Miksi meidän siis pitäisi olla peloissamme?”
Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät (Ps. 34:7).
Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi. (Room. 8:22,23)
Mutta kun nämä alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä (Luuk. 21:28).
”Jumalan valtakunta on tulossa. Saatanan valtakunta tuhoutuu. Niinpä kristitty voi sanoa luottavaisesti: ’Jumalalla on kaikki hallinnassaan!’”, kiteyttää Wilkerson.
LÄHDE: Ajankohtaista uskosta – sivusto 08.02.2014, Julkaisija Hannu