Suomalaiset ovat maksaneet sähköstään jo 5 mrd euroa ylimääräistä – Vialliset markkinat täytyy saada korjattua
”Nyt sähkön hinta on noussut vuodessa satoja prosentteja. Sitä ei Suomen eikä EU:n talous kestä. Vahinko on tapahtunut. Korot nousevat ja velkaantuneet kotitaloudet ja yrittäjät ovat konkurssin partaalla”, kirjoittaa professori emeritus Arto Lahti.
Tietointensiivinen ja erikoistunut markkinatalous on haastava kilpailuviranomaisille. Adam Smithin kuuluisa metafora kertoo markkinoiden idean: Kun tietyn tuotteen tarjonta ja kysyntä kohtaavat sarjana kauppatapahtumia, syntyy näkymätön käsi (invisible hand), joka saattaa yhteen markkinaosapuolet. Tämä kuvaa kilpailua. Toinen ääripää on monopoli, jossa markkinat ovat tarjoajan armoilla (visible hand).
John Rockefeller (Standard Oil) oli Yhdysvaltain teollisuuspioneeri (self-made-man), joka oivalsi koota öljyteollisuuden johtokuntansa alaisuuteen. Monopoli takasi korkeat voitot. Saman mallin toistivat monet muut. Yhdysvallat sääti vuonna 1893 antitrustilain, Scherman Act, joka sanktioi monopoliin tähtäävät toimet. Alfred Chandler (Scale and Scope) päätteli, että kilpailulainsäädäntö oli tärkeä selittäjä Yhdysvaltain talousmenestykselle, josta Robert Gordon (Rise and Fall of American Growth) käyttää nimeä ”Gilded Age” (1870–1970).
Suomen sähkömarkkinat avattiin kilpailulle vuonna 1995. Suomi on osa sähkömarkkinaa, jonka uskotaan tuovan tehokkuutta ja ympäristöhyötyä (TEM). Aalto-yliopiston (Peter Lund ja Iivo Vehviläinen) selvityksen mukaan suomalaiset ovat maksaneet sähköntuottajille noin viisi miljardia euroa ylimääräistä. Sähkön tuotantokustannukset ovat liki samat kuin ennen energiakriisiä, joten “puhdasta energiaa” tekevät sähkötuottajat hyötyvät tilanteesta. Tämä johtuu hinnoittelumallista, jossa hinnan määrää kallein tuotantomuoto, jolloin kuluttajat eivät pääse nauttimaan halvasta aurinko-, tuuli- ja vesivoimasta, Peter Lund arvioi Ylelle.
Ursula von der Leyen on todennut, ettei 20 vuoden takaisia tarpeita varten suunniteltu sähkömarkkina enää toimi. Systeemistä on päästävä eroon. Saman asian ovat todenneet Boris Johnson ja Emmanuel Macron.
Sähkömarkkinoille on asetettu poliittisia tavoitteita, joita on vaikea viedä läpi markkinamekanismin kautta. Kyseessä on merit order model, joka on hämmentävä kaikin tavoin jopa Euroopan johtajille.
Merit order tarkoittaa luokittelua, jossa käytettävissä olevat energialähteet ja sähköntuotanto asetetaan nousevaan hintajärjestykseen, joka voi heijastaa niiden lyhyen aikavälin tuotannon rajakustannuksia ja päästöjä (pollution), ja toinen akseli on normaaliin tapaan tuotettu energiamäärä. Ongelma on se, että tällainen tasapainomalli ei ota huomioon pitkän aikavälin marginaalikustannuksia, jotka muuttavat kaiken, kun muun muassa tuulivoima on radikaalisti halventumassa.
Sähkömarkkinat eivät toimi, ja niitä on pakko kehittää. Sähkömarkkinamallia perustellaan sillä, että sähköyhtiöt investoivat puhtaaseen energiaan. Ursula von der Leyen viittaa siihen, että tämä argumentti oli tärkeä 20 vuotta sitten. Uusiutuvat teknologiat ovat skaalautuneet markkinoille. Niitä koskevat investoinnit ovat kannattavia kilpailuilla markkinoilla. Nyt on paljon tärkeämpää punnita sitä, miten kestävä kehitys saadaan osaksi tehokasta taloutta.
Saksan IFO on korostanut sitä, että infrahyödykkeen yli prosentin hinnannousu vuodessa aiheuttaa hälytyksen. Nyt sähkön hinta on noussut vuodessa satoja prosentteja. Sitä ei Suomen eikä EU:n talous kestä. Vahinko on tapahtunut. Korot nousevat ja velkaantuneet kotitaloudet ja yrittäjät ovat konkurssin partaalla. Tähän on pakko löytää korjausresepti, sillä valtion velka on ylittänyt jo kriisirajan.
Suomi kilpailee teknologialla ja osaamisella. Kilpailukyvyn avain on teknologiateollisuus, joka luo eniten laadukkaita työpaikkoja nuorille.
Suomella on edelleen kultamuna Nokia, joka voi ottaa maailman valtikan 5g/6g-verkoissa. Nokia tarvitsee uudelle teknologialle dynaamiset kotimarkkinat – siis taitavat soveltajat. Sähkön hinta ja inflaatio iskevät tähän innovaattoreiden joukkoon, joiden tulisi kovassa hintakilpailussa luoda kassaansa pelivaraa digi-investoinneille.
Digitalisaatio saattaa nostaa tuottavuutta 30–35 % (Bell labs) ja tuottaa innovaatioaallon (Schumpeter). Tämä korjaisi Suomen talouden jälkeenjääneisyyden muihin Pohjoismaihin nähden.
Tuottaako Suomi markkinoille tuoteinnovaatioita? Tuore selvitykseni Suomen kansainvälisesti menestyneistä yrityksistä viittaa siihen, että Suomessa on erinomaisesti markkinoille asemoituneita kasvuyrityksiä, mutta niiltä puuttuvat huippuosaajat ja niiden teknologioiden käyttöönotto (diffuusio) on hidasta. Siksi vienti on yhä selvemmin (yli 80 %) harvojen suuryritysten varassa.
Suomessa pääosa työpaikoista nojaa työn tuottavuuteen. Sitä on pakko saada ylös. On jäänyt täysin sivuun se, että tuottavuuden kasvu parantaa sekä kilpailukykyä että kestävää kehitystä.
Yrittäjyys on työpaikkojen synnyn voima, ja riippuvainen työn ja teknologian ekonomiasta. Nykytilanne tuhoaa yrittäjyyttä, koska yrittäjä ei voi siirtää inflaatiota kuin osin hintoihin.
Arto Lahti
Professori emeritus, Aalto-yliopisto.
Jäsen, EASA (European Academy of Science and Arts).
LÄHDE: Tekniikka&Talous.fi 29.03.2023