Tutkijat: Suomen ruokajärjestelmä ei ole kestävä – ”haitallisimmat tuotteet pitäisi poistaa kokonaan”
Kaikilla pitäisi olla mahdollisuus saada kohtuuhintaista, turvallista ja ravitsevaa ruokaa, ja ruoantuottajien pitää saada riittävä toimeentulo, toteavat Jyväskylän yliopiston tutkijat.
Suomalainen ruokajärjestelmä ei ole kestävä, mutta sen voi muuttaa sellaiseksi, toteavat Jyväskylän yliopiston tutkijat kannanotossaan.
Osa tarjolla olevista keinoista on helposti ja nopeasti toteutettavissa. Kansalaiset voivat osallistua ruokajärjestelmän uudistamiseen vaatimalla päättäjiltä ja kaupoilta reilua ruokapolitiikkaa.
Kestävä ruokajärjestelmä tarjoaa ruokaturvaa, joka tarkoittaa, että kaikilla on mahdollisuus saada kohtuuhintaista, turvallista ja ravitsevaa ruokaa. Jotta järjestelmä olisi kestävä, ruoantuottajien pitää saada riittävä toimeentulo. Lisäksi pitää toimia ekologisen kantokyvyn rajoissa ja ympäristöongelmia pahentamatta sekä huolehtia, että muutokset tapahtuvat oikeudenmukaisesti.
”Mikäli Suomen ruokajärjestelmästä halutaan tehdä kestävä ja reilu, suuret muutokset ovat välttämättömiä mutta mahdollisia ruokajärjestelmän kaikissa osissa. Erityisesti tämä tarkoittaa, että ruokavaliotamme pitää kasviperäistää ja monipuolistaa”, tutkijatohtori Teea Kortetmäki Jyväskylän yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmästä sanoo tiedotteessa.
Muutos kohti ekologisesti kestävää ja reilua ruokajärjestelmää edellyttää, että maanviljelijöiden asemaa parannetaan ja tuetaan uusia toimintatapoja. Sekä maatalous että ruokapalvelut voivat toimia kestävyyden edistämiseksi.
”Julkisissa ruokapalveluissa, kuten kouluruokailussa, on erittäin suuri potentiaali, sillä niissä valmistetaan paljon ruokaa. Ne voivat taata kysyntäpohjan uusille raaka-aineille tai tuotteille”, Kortetmäki havainnollistaa.
Maatalouden kehittämisen lisäksi tärkeitä ovat elintarviketeollisuuden ja kaupan innovaatiot.
”Lihatarjouksista pitäisi luopua, paitsi pian vanhenevien tuotteiden kohdalla. Haitallisimmat tuotteet, kuten EU:n ulkopuolinen liha, pitäisi poistaa kokonaan valikoimasta. Ruoan halpuuttaminen ei edistä oikeudenmukaisuutta, sillä se suosii suuria toimijoita perhetilojen ja pienten elintarvikeyrittäjien kustannuksella”, yhteiskuntapolitiikan professori Tiina Silvasti sanoo.
Ruokavalintoja ohjaavat ympäristö- ja terveysarvojen lisäksi sosiokulttuuriset ja taloudelliset arvot. Esimerkiksi maku, hinta, helppous ja kotimaisuus painavat monen kuluttajan vaakakupissa paljon.
”Tuoreiden kasvisten, hedelmien ja järvikalan verotusta pitäisi keventää. Suomalaisen ruokajärjestelmän ohjaaminen kohti kestävyyttä ei ole ainoastaan ekologinen vaan myös kansanterveyttä edistävä teko”, Kortetmäki huomauttaa.
Merkittävä este muutoksen tiellä on kuitenkin kokonaisvaltaisen ruokapolitiikan puute.
”Suomessa ei ole kestävää ruokapolitiikkaa. Ei ole yhtenäistä kehystä politiikkatoimille, jotka ottaisivat huomioon ruoan tuotantoon, jakeluun ja kuluttamiseen liittyvät seikat kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Ruokapolitiikan tulisi olla kokonaisvaltaista ja kansalaiset osallistavaa, jotta muutos olisi hyväksytty ja tehokas”, Silvasti summaa.
Jyväskylän yliopiston Food System Studies -tutkimusryhmä julkaisi 26.9.2019 Suomen ruokajärjestelmän kestävyyttä ja reiluutta käsittelevän Wisdom letters -kirjeen. Se sisältää politiikkasuosituksia sekä maapallon että väestön terveyttä ylläpitävän planetaarisen ruokavalion edistämiseksi. Julkaisu on osa JYU.Wisdom-resurssiviisausyhteisön toimintaa, jolla edistetään monitieteistä tutkimusta sekä tieteenteon ja yhteiskunnan vuoropuhelua.
LÄHDE: Tekniikka&Talous/Miina Rautiainen 26.09.2019