Tässä blogissa referoin lääkäri Carl Wielandin ja tutkija Don Battenin keskustelua neurotieteilijä Peter Linen kanssa. Line kertoo aivojemme mykistävästä monimutkaisuudesta. Aivoissa on 100 miljardia neuronia, jotka on yhdistetty keskimäärin sataan neuroniin, mutta tämä on vasta ”jäävuoren huippu”, sillä kussakin liitoskohdassa on ällistyttävän monimutkainen synapsi, joka muodostaa oman pienoismaailmansa.
Aivot eivät muistuta tietokonetta
Ne ovat hyvin paljon monimutkaisemmat. Jos tietokoneen virtapiirin purkaa, laite toimii huonosti. Aivoissa sen sijaan on paljon redundanssia eli tiedon ylimäärää. Jos saat aivovaurion, toiset aivojen osat voidaan kuntouttaa korvaamaan tuhoutunutta toimintaa jonkin verran. Aivot ovat käsittämättömän monimutkaiset ja on mahdotonta edes ajatella, että näin ällistyttävä koneisto syntyisi luonnollisen tapahtumasarjan tuloksena.
Luonnonvalinta ei todellisuudessa suunnittele mitään
Synapseja on aivoissasi miljoona miljardia kappaletta. Jotta voitaisiin kytkeä oikea hermosolujen välinen liitos, tarvitaan DNA:han digitaalisesti koodattu sähköverkkopiirustus. Sattumanvaraiset DNA:n mutaatiot eivät voi sellaista tietenkään tuottaa laakamadolle, josta ihmisen väitetään ”kehittyneen”. Peter Line pitää pelkkää ajatustakin huvittavana, sillä tosielämässä mutaatioista seuraa aivotoiminnan häiriöitä, sairauksia ja syöpäkasvaimia. Aivoja ei rakenneta DNA:n kopiointivirheiden avulla.
Ymmärrämme hermoston yksityiskohtaista biokemiaa ja fysiologiaa vain osittain
Ja kokonaisuuden toiminnasta tajuamme vasta alkeita, toteaa Line. Emme tiedä miten hermosignaalien välittäminen solusta toiseen saa aikaan ajatuksen ja miten tästä seuraisi tietoisuus itsestä? Aivoissa on kerroksittain kompleksisuutta ja mysteerejä. Linen mielestä aivojen väitetty syntyminen geneettisten vaurioiden avulla on täysin poissuljettu mahdollisuus. Valtavat ajanjaksot eivät asiaa tee helpommaksi.
Synapsin satumainen toiminta
Kun sähköinen signaali saapuu hermoa pitkin synapsiin, joka liittää hermosolun toiseen, sähkövirran jännitteen muutokset säätelevät molekyyleistä rakentuneiden kanavien avautumista. Kanavat päästävät kalsiumioneja kulkemaan sisään, ja tämä vapauttaa pieniä molekyylipusseja, jotka sisältävät tarkasti määriteltyjä kemiallisia välittäjämolekyylejä eli neurotransmittereita, jotka siirtyvät toisessa solussa oleviin vastaanottimiin, aivan kuin oikeat avaimet oikeisiin lukkoihin. Tästä seuraa toisten lukittujen kanavien avautuminen toisille ioneille ja seurauksena on, että solun sisään kertyy joko positiivisia tai negatiivisia varauksia. Jos positiivisia tulee tarpeeksi, tämä laukaisee jännitteestä riippuvaisen Natrium-kanavan avautumisen, ja tästä puolestaan seuraa tapahtumasarja, joka käynnistää viejähaarakkeen hermosyyn tiedonsiirron, ikään kuin sähkövirran avulla.
Kyseessä on monien rakenteiden, molekyylien, ”avainten ja lukkojen” tarkasti suunniteltu yhteistoiminta, johon tarvitaan monia erilaisia täsmämolekyylejä ja proteiineja, jotta tieto etenisi hermosäikeessä haluttuun suuntaan. Täsmämolekyylit täytyy myös purkaa pienten nanokokoisten koneiden, entsyymien, avulla nopeasti – 20 millisekunnissa. Ja hermon on taas toimittava uudelleen 1 millisekunnin kuluttua eli jännitteelle herkkien Natrium-kanavien täytyy jälleen palata toimintakykyiseen normaalitilaan tässä ajassa. Riippuen ärsytyksen voimakkuudesta ja hermosäikeen läpimitasta, iso hermo pystyy toimimaan (eli käymään kaikki vaiheet läpi) noin 500-1 000 kertaa sekunnissa.
Toiset tietoa välittävät molekyylit eli neuromodulaattorit puolestaan säätelevät neurotransmitterien vapautumisnopeutta ja solun reagointia. Tähän säätelyyn liittyy usein monia välivaiheita ja erilaisia välittäviä molekyylejä, joista seuraa lisää monimutkaisuuden kerrostumia. Jotkut molekyylit menevät kuin avain lukkoon, josta seuraa yhä uusien kanavien avautuminen jne. Sadat proteiineista rakentuvat, täsmällisesti toimivat molekyylikoneet ovat välttämättömiä, jotta solujen väliset liittimet, synapsit, toimivat suunnitellulla tavalla.
Joskus on väitetty, että ihminen käyttää vain 10 prosenttia aivoistaan. Tämä ei tietenkään ole totta, vaan miljoona miljardia synapsiamme toimivat 24/7. Jos kuuntelet vaikkapa tätä kappaletta MALAKAI sings ’Pie Jesu’ aivojesi kuuloalueen kymmenien miljoonien erikoistuneiden hermosolujen pilarit analysoivat sisäkorvasta tulevan sähköisen viestin musiikkielämykseksi. Elämyksen tuottamiseen tarvitaan jälleen uudet järjestelmät täsmämolekyyleineen. Pelkkä ilman värähtely ja hermosäikeiden sähkövirta sai tämän hienon musiikkituokion aikaan! Kaikki kiitos ja kunnia aivojesi Luojalle, johon voit olla rukousyhteydessä 24/7. Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi (Psalmi 94:9).
LÄHDE: Mind by design
LÄHDE: Luominen.fi/blogi/Pekka Reinikainen 26.09.2025
PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailija Pekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.
Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen blogipalaute@luominen.fi.
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.