”En ihmettele vertauksia stalinismiin”
Woke-ajattelua puolustavan mielestä sananvapauden nimissä pyritään säilyttämään oikeus vihapuheeseen.
- Termi woke on noussut esiin Afrikan tähti- ja Sannikka-kohujen myötä.
- Tutkijan mukaan tausta on Yhdysvalloissa, joka on erilainen kuin Suomi.
- Woke nousi Trumpin aikaan.
Woke-kulttuuria on viime päivinä useaan otteeseen verrattu 1970-luvun stalinismiin sen jälkeen, kun Ylen Sannikka-ohjelmassa käyty keskustelu aiheutti termistä kiivaan keskustelun. Stalinismi-viittaukset nousivat esiin myös taannoisen Afrikan tähti -kohun jälkeen.
Näitä kaikuja kuulee myös pohjoisamerikkalaista identiteettikeskustelua tutkiva aatehistorian dosentti Ari Helo Helsingin yliopistosta.
– En ihmettele woke-kulttuurista tehtyjä vertauksia stalinismiin siinä mielessä, että kummankaan ajatteluun ei kuulu enemmistödemokratian mukainen yritys taivutella muut puolelleen, vaan muiden syyttely siitä, etteivät ymmärrä oman ajattelunsa puutteita. Stalinistit tunnetusti väittivät, ettei kansa ymmärrä kapitalismin sortavia rakenteita kyllin selvästi, Helo muistuttaa.
Woken ja stalinismin rinnasti esimerkiksi keskustakonkari Risto Volanen.
Helo on sitä mieltä, että woke-keskustelu pyrkii lähinnä aiheuttamaan syyllisyydentunteita yksilötasolla ja vain niiden keskuudessa, jotka välittävät siitä, että heitä moititaan piilorasisteiksi.
– Yksilötasolla ei rakenteellista rasismia tai muita rakenteellisia yhteiskuntaongelmia ratkota. Mutta woke-väki ei edes kerro, millaista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta he ovat hakemassa. Jos on kannattamassa lisää julkisia menoja yhdenvertaisuutta edistämään, sanokoon niin. Siitä olisin samaa mieltä!
Helo kirjoitti asiasta keväällä. Hänen mukaansa woke-ilmiö oli muuttumassa avoimiksi sensuurivaateiksi ja käänteiseksi rasismiksi.
Hän viittasi Ylen juttuun, jossa kerrottiin ihonväriään häpeävistä valkoisista liittyen emojien käyttöön.
– Itse en suostu häpeämään sitä, että olen keski-ikäinen, valkoinen mies, koska näihin ominaisuuksiini en ole itse voinut vaikuttaa, Helo totesi.
Afrikan tähti -kohun aikaan woke-ideologiaa kritisoi myös Jyväskylän yliopiston historian ja politiikan väitöskirjatutkija Jani Kokko.
– Kohun käynnistänyt saksalainen vaihto-opiskelija toimii woke-kulttuurin mukaisesti vääristelemällä faktoja omaan ideologiaansa sopiviksi. Jos ammattiloukkaantuja olisi ottanut asioista selvää niin hän olisi ymmärtänyt ettei Afrikan tähdessä osteta tai myydä orjia, ainoat orjiksi joutuvat ovat valkoisia eikä pelistä löydy blackfacea, hän kirjoitti.
Lue myös
Esko Valtaojan n-sanat aiheuttivat toimittajalle turvattoman olon lähetyksessä – näin Yle vastaa
Lue myös
Ylen juontaja Marja Sannikka järkyttyi Esko Valtaojan n-sanoista lähetyksessä
Yhdysvallat erilainen kuin Suomi
Helon mukaan woke-kulttuuri omaksuttiin muutama vuosi takaperin Yhdysvalloista, jonka yhteiskunnalliset ongelmat ovat vakavuudeltaan aivan eri tasoisia kuin suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan.
– Vähäosaisuus Yhdysvalloissa näkyy tietenkin etnisten ryhmien valtaväestöä heikompana asemana. Kun sosiaalisia turvaverkkoja ja ammattiyhdistysliikettä ei ole, vähäosaisuus näkyy esimerkiksi afrikkalaisamerikkalaisille surkeina palkkoina, huonona terveydenhoitona ja asunnottomuutena.
Yhdysvalloissa on esimerkiksi kuollut suhteessa kymmenkertaisesti ihmisiä koronaan Suomeen verrattuna, ja siellä koko väestön elinajanodote on kolme vuotta alhaisempi kuin meillä.
– Kun ottaa huomioon Yhdysvaltain paljon paremman bruttokansantuotteen meihin verrattuna, voi todeta, että politiikalla on väliä. Ja sillä on väliä enemmän kuin seurustelusäännöillä, joihin amerikkalainen woke-liike on enimmiltään keskittynyt.
Helo kirjoitti aiemmin, että Yhdysvalloissa woke-ilmiö on jo tuottanut kulttuurisotien rintamille laajan, rasistissävyisen sensuurin.
– Woke-ilmiöllä on afrikkalaisamerikkalainen tausta, mutta yhteiskuntakeskustelun keskiöön woke- ja cancel-kulttuuri nousi varsinaisesti vasta Donald Trumpin presidenttikaudella. Ensin käytiin vanhojen rasististen patsaiden kimppuun ja sitten havahduttiin siihen, että koko historia 1960-luvun rotuerottelun lopettamiseen saakka oli ollut rasistista. Sittemmin pääteltiin, että rasismi selittää kaikki yhteiskuntaongelmat myös tämän päivän Yhdysvalloissa.
Ongelma päättelyssä on Helon mielestä se, että rasismi rotuerottelun kieltämisen jälkeen on aivan toisenlaista rasismia kuin aiempi, lailla suojattu rasismi.
– Laillisen rasismin kaatumisesta ei ole vielä niin kauan, etteivät isovanhemmat sitä muistaisi.
Lue myös
Wokessa kyse tasa-arvosta
Sannikka-kohun jälkeen päivitetyssä kirjoituksessa woke-kulttuuria avaa Ylellä toimittaja Ndéla Faye. Hän ei vastannut Iltalehden haastattelupyyntöön.
Faye kirjoittaa, että loukkaavien termien hylkääminen ei ole yliherkkyyttä.
– Tuntuu nurinkuriselta, että pyrkimys mielipahan tai epäoikeudenmukaisuuden kitkemiseen puheistamme tai kulttuuristamme on joidenkin mielestä huono asia. Woke-kulttuurissa on kuitenkin pohjimmiltaan kyse tasa-arvoisuudesta, hän ajattelee.
Fayen mukaan poliittinen korrektius ja woke-kulttuuri nähdään usein uhripisteiden kalasteluna tai cancel-kulttuurina, jossa yksilö tai yritys voidaan esimerkiksi yksittäisen mielipiteen tai teon takia kokonaan ‘peruuttaa’. Samaan nippuun voidaan lukea niin sanottu maalittaminen ja lynkkaus sosiaalisessa mediassa.
– Lauseella “mitään ei saa enää sanoa”, viitataan usein sanomisiin, jotka liittyvät vähemmistöihin. Tuntuu siltä, että sananvapauden nimissä pyritään säilyttämään oikeus vihapuheeseen ja poissulkemaan siihen puuttumisen.
– Ehkä oman yhteiskunnallisen asemamme pohtiminen ja halu keskustella asioista kriittisesti on joillekin pelottavaa.
Fayen mukaan epäoikeudenmukaisuuden tietoistamisen ja muutoksen eteenajamisen taakka ja vastuu tulisi olla niillä, jotka ovat etuoikeutetussa asemassa, eikä niillä, joihin kyseinen epäoikeudenmukaisuus kohdistuu.
Ylen ohjelmassa esiintynyt Renaz Ebrahimi kertoi sosiaalisessa mediassa saamastaan tappouhkauksesta ohjelman jälkeen. Hän ei enää alkuviikosta halunnut kommentoida asiaa haastattelussa.
Hyökkäävää
Helon mielestä woke-kulttuurin päällimmäisin ongelma on sen hyökkäävyys, minkä vuoksi esimerkiksi Barack Obama irtisanoutui siitä vuosia sitten. Ihmisille tulee puolustautumisreaktio, kun heitä tahallaan ymmärretään väärin.
– Enemmistödemokratiassa enemmistö pitäisi taivutella omalle puolelle, ihmisten moittiminen on siinä huono strategia. Lisäksi woke-väki keskittyy niiden valistamiseen ja oikomiseen, jotka jo vastustavat rasismia. Keskusteluun eivät haastateltuina juuri julkirasistit edes pääse osallistumaan, ja he ovat rasismikeskustelun ainoa varsinainen ongelma.
– Wokeen liittyy selvästi myös strategia, jonka mukaan aihe vaihtuu aina sen mukaan, mistä voisi seuraavaksi itse pahastua, ikään kuin rasismikeskustelu olisi sama asia kuin yhdenvertaisuuskeskustelu, tunneälystä keskusteleminen tai keskustelu itse woke-kulttuurista.
Helo kysyy, miten rasismikeskustelua voisi analysoida puhumatta lainkaan siitä, mistä se on syntynyt, minkälaisia ne rasismin muodot erityistermeineen, kuten n-sanan historia ja sen eri merkitykset eri aikoina, ovat ja missä menee eri mieltä olemisen oikeus, kun rasismista äkkiä siirrytäänkin yleiseen ihmisoikeuskeskusteluun tai maahanmuuttokeskusteluun tai kotouttamisen rahoituksesta keskusteluun.
Helon mielestä woke-kulttuurilla ei ole mitään tekemistä sananvapauden kanssa, vaan se pyrkii aktiivisesti vain rajoittamaan sitä, kun varsinaisia ajattelumme ongelmia ei saa lähestyä niistä suoraan puhumalla ilman että loukkaannutaan termeistä, joita keskustelussa on selvennettävä, jotta kaikki ymmärtävät edes ongelman samalla lailla.
Hän näkee Marja Sannikan ohjelman olleen mainio ja tärkeä heräte, jotta keskustelu saadaan jossain vaiheessa järkeville urille.
– Sääliksi kävi kaikkia osallisia, joista kaikkia syytellään raivopäisesti, vaikka tarkoitus oli hyvä. Pitäisi puhua erityisesti siitä, miten yhteiskuntakeskustelua käydään. Keskustelukumppanien kunnioittaminen on heidän ihmisarvonsa kunnioittamista. Se edellyttää, ettei ymmärrä omaa pahastumistaan automaattisesti vakavampana kuin sen toisen keskustelijan pahastumista.
LÄHDE: Iltalehti.fi/Aleksanteri Pikkarainen 23.11.2021