Uniapnea – milloin kuorsaus on merkki sairaudesta?
Uniapnea on unenaikainen hengityshäiriö, jossa hengitys katkeilee toistuvasti unen aikana. Sairaus heikentää unen laatua ja voi vaikuttaa vireystilaan sekä terveyteen. Uniapnea todetaan tutkimuksilla, ja hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti.
Mitä uniapnea tarkoittaa?
Uniapneassa hengitys katkeaa tai heikkenee unen aikana toistuvasti. Katkokset kestävät yleensä vähintään kymmenen sekuntia ja toistuvat useita kertoja tunnissa.
Hengityskatkokset aiheuttavat unen pirstoutumista ja hapenpuutetta.
Uniapnean tavallisia oireita
Uniapnean oireet voivat vaihdella. Tavallisia oireita ovat:
- kuorsaus
- hengityskatkokset unen aikana
- päiväväsymys
- aamupäänsärky
- keskittymisvaikeudet
- unen virkistämättömyys
Lue lisää: CPAP-laite on tehokas keino uniapnean hoitoon
Kaikki uniapneaa sairastavat eivät itse tunnista oireita.
Mistä uniapnea voi johtua?
Uniapnean taustalla vaikuttavat useat tekijät. Tavallisia altistavia tekijöitä ovat:
- ylipaino
- ylähengitysteiden ahtaus
- ikä
- perinnöllinen alttius
Miten uniapnea todetaan?
Uniapnea todetaan unitutkimuksella. Tutkimus voi olla kotona tehtävä tutkimus, polygrafia tai sairaalassa tehtävä unitutkimus polysomnografia.
Diagnoosi perustuu hengityskatkosten määrään ja kestoon sekä oireisiin.
Uniapnean hoito
Uniapnean hoito valitaan sairauden vaikeusasteen mukaan.
Lue lisää: Mitkä ovat uniapnean oireet — ja neljä muuta tärkeää kysymystä uniapneasta
Hoito voi sisältää:
- elintapahoitoa
- ylipainehoitoa
- suukojehoitoa (jos CPAP-hoito ei sovi)
Hoidon tavoitteena on vähentää hengityskatkoksia ja parantaa unen laatua.
Milloin tulee hakeutua tutkimuksiin?
Tutkimuksiin on syytä hakeutua, jos:
- kuorsaus on voimakasta
- esiintyy päiväväsymystä
- hengitys katkeilee unen aikana
- vireystila heikkenee
Uniapnea on hoidettavissa oleva sairaus, jonka tunnistaminen perustuu oireisiin ja unitutkimuksiin.
LÄHDE: Potilaanlääkärilehti.fi 07.01.2026
Masennuksen oireet – miten masennus ilmenee ja milloin hoitoon?
Masennus on mielenterveyden häiriö, jolle on ominaista pitkäkestoinen mielialan lasku ja toimintakyvyn heikkeneminen. Oireet voivat vaihdella lievistä vaikeisiin.
Masennuksen keskeiset oireet
Masennuksen keskeisiä oireita ovat:
- mielialan lasku
- kiinnostuksen tai mielihyvän menetys
- väsymys ja uupumus
Näiden lisäksi masennukseen voi liittyä useita muita oireita.
Masennukseen liittyviä muita oireita
Masennuksessa voi esiintyä:
- unihäiriöitä
- ruokahalun muutoksia
- keskittymisvaikeuksia
- muistivaikeuksia
- hidastuneisuutta tai levottomuutta
- arvottomuuden tai syyllisyyden tunteita
- toivottomuuden tunnetta
Lue lisää: Masennuspotilaat suuressa itsemurhavaarassa heti kotiutumisen jälkeen
Oireiden määrä ja voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti.
Masennuksen toteaminen
Masennuksen diagnoosi perustuu oireisiin ja niiden kestoon sekä kliiniseen arvioon.
Arviossa voidaan käyttää myös oirekyselyitä.
Diagnoosin tekeminen edellyttää, että oireet ovat kestäneet yhtäjaksoisesti vähintään kaksi viikkoa.
Masennuksen hoito
Masennuksen hoito suunnitellaan yksilöllisesti oireiden vaikeusasteen mukaan.
Lue lisää: Kipu, unettomuus ja masennus vievät työkyvyn
Hoito voi sisältää:
- psykososiaalisia hoitomuotoja
- psykoterapiaa
- lääkehoitoa
Hoidon tavoitteena on oireiden lievittyminen ja toimintakyvyn palautuminen.
Masennuksen ennuste
Masennus on hoidettavissa. Oikea-aikaisella hoidolla oireet lievittyvät ja toimintakyky paranee. Osa potilaista tarvitsee pitkäaikaista seurantaa.
Milloin tulee hakeutua hoitoon?
Lääkäriin tai muuhun terveydenhuollon ammattilaiseen on syytä hakeutua, jos:
- mielialan lasku pitkittyy
- toimintakyky heikkenee
- arjen sujuminen vaikeutuu
- ilmenee itsetuhoisia ajatuksia
Masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä oireiden pitkittymisen ehkäisemiseksi.
LÄHDE: Potilaanlääkärilehti.fi 31.12.2025
Ahdistus: oireet ja hoito
Ahdistus on inhimillinen tunne, joka varoittaa meitä uhkaavista tilanteista. Se on osa normaalia elämää, mutta joskus se voi muuttua voimakkaaksi, pitkäkestoiseksi ja haitata arkea.
KUVA: Adobe – artikkeliin liittyvä kuva.
Mitä on ahdistus?
Ahdistus on pelonsekainen tai huolestunut tunnetila, johon liittyy huoli menneisyyteen, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen liittyvistä tapahtumista.
Se voi ilmetä levottomuutena, pelokkuutena, lamaannuksena tai hallitsemattomana paniikkina.
Lievä ahdistus on normaalia ja voi auttaa meitä välttämään vaarallisia tilanteita. Jos ahdistus on jatkuvaa, pitkäaikaista ja olosuhteisiin nähden liiallista, kyseessä voi olla ahdistuneisuushäiriö.
Ahdistuneisuushäiriöiden tyypit
Ahdistuneisuushäiriöitä on useita eri tyyppejä, joista yleisimpiä ovat:
- Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö (GAD): jatkuva huolehtiminen ja murehtiminen, joka ei liity mihinkään tiettyyn tilanteeseen.
- Paniikkihäiriö: äkilliset ja voimakkaat paniikkikohtaukset, jotka voivat sisältää fyysisiä oireita kuten sydämentykytys, hikoilu, vapina ja hengitysvaikeudet.
- Sosiaalisten tilanteiden pelko: pelko esiintymistä tai muiden arviointia herättävistä tilanteista.
- Pakko-oireinen häiriö (OCD): toistuvat, hallitsemattomat ajatukset (pakkoajatukset) ja niihin liittyvät toimet (pakko-oireet).
Ahdistuksen oireet
Ahdistuksen oireet voivat vaihdella lievistä vakaviin ja ne voivat olla sekä psyykkisiä että fyysisiä.
Lue lisää: Itsemurhavaara suurenee mitä pahempia masennus- tai ahdistusoireet ovat
Yleisiä psyykkisiä oireita ovat:
- jatkuva huolehtiminen
- levottomuus
- keskittymisvaikeudet
- unihäiriöt
Yleisiä fyysisiä oireita ovat:
- sydämentykytys
- hikoilu
- vapina
- hengitysvaikeudet
- vatsakivut
- lihasjännitykset
Ahdistuksen hoito
Ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa pyritään lievittämään oireita ja parantamaan elämänlaatua. Hoito voi koostua seuraavista keinoista:
1. Psykoterapia
Psykoterapia on ahdistuksen keskeinen hoitomuoto, erityisesti kognitiivinen käyttäytymisterapia, joka on osoittautunut tehokkaaksi ahdistuneisuushäiriöiden hoidossa. Kognitiivinen käyttäytymisterapia keskittyy ajattelutapojen ja käyttäytymismallien muuttamiseen.
2. Lääkehoito
Lääkehoitoa voidaan käyttää erityisesti silloin, kun oireet ovat vaikeita tai pitkäkestoisia. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa käytetään usein masennuslääkkeitä, kuten SSRI- tai SNRI-ryhmien lääkkeitä. Muita lääkkeitä voivat olla buspironi, pregabaliini ja klomipramiini.
Lue lisää: Sata punnerrusta ahdistusta vastaan
3. Itsehoito ja elintavat
Lievissä oireissa itsehoito voi olla riittävää. Terveelliset elämäntavat ovat tärkeitä. Säännöllinen liikunta, riittävä uni, stressin välttäminen sekä alkoholin ja liiallisen kahvin välttäminen ovat toimivia keinoja pitää lievää ahdistusta hallinnassa. Myös rentoutumis- ja hengitysharjoitukset voivat auttaa hallitsemaan ahdistusta.
Milloin hakeutua hoitoon?
Jos ahdistus on jatkuvaa, voimakasta ja haittaa päivittäistä elämää, on syytä hakeutua ammattilaisen avun piiriin. Ahdistuneisuushäiriöitä hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa, mutta vaikeammissa tapauksissa tarvitaan psykiatrista erikoissairaanhoitoa.
Ahdistuneisuushäiriöiden hoito on yksilöllistä, ja oikea-aikainen ja oikeanlainen tuki voi parantaa elämänlaatua merkittävästi.
LÄHDE: Potilaan lääkärilehti/Karoliina Saarnikko 28.05.2025