Tutkimus: 800 000 suomalaisen voimavarat huonot – Tässä 3 suurinta huolenaihetta
Vaikka valtaosa suomalaisista arvioi voimavaransa hyviksi, kokevat sadat tuhannet suomalaiset henkilökohtaiset voimavaransa pikemminkin heikoiksi kuin hyviksi, selviää e2:n tuoreesta tutkimuksesta.
Noin 70 prosenttia suomalaisista eli valtaosa kansasta arvioi voimavaransa hyviksi siinä, mitä he päivittäin pääasiassa tekevät.
Kuitenkin 19 prosenttia eli reilu 800 000 suomalaista arvioi henkilökohtaiset voimavaransa pikemminkin heikoiksi kuin hyviksi, kertoo E2-tutkimuslaitos tuoreen ”Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2023” -tutkimuksensa perusteella.
Voimavaroista kysyttäessä viitattiin asiaan, jota ihminen pääosin arjessaan tekee. Valtaosa on siis todennäköisesti miettinyt työtään, opintojaan tai rooliaan perheessä.
Kaksi kolmesta vastaajasta arvioi voimavarojensa olevan selvästi positiivisen puolella (arvot 6–10) ja peräti kolmasosa vastaajista on lähellä täyttä potentiaaliaan (arvot 8–10).
Heikommaksi voimavaransa (arvot 0–4) arvioi vajaa viidennes (19 prosenttia) vastaajista ja vain harva (7 prosenttia) kokee potentiaalinsa menevän lähes täysin hukkaan (arvot 0–2).
Vaikka yleiskuva on hyvin myönteinen, lukumääräisesti henkilökohtaiset voimavaransa heikoksi arvioivia on kuitenkin paljon, E2 toteaa tuloksista.
”Kyselyn kohdejoukko eli Suomen aikuisväestö on noin 4,3 miljoonaa henkilöä. Heistä 19 prosenttia eli reilu 800 000 suomalaista arvioi henkilökohtaiset voimavaransa pikemminkin heikoiksi kuin hyviksi.”
”Kun sadat tuhannet ihmiset kokevat voimavaransa heikoiksi ja potentiaalia jää käyttämättä, kyse on isosta yhteiskunnallisesta ja inhimillisestä kysymyksestä vanhenevassa Suomessa”, tutkija Ville Pitkänen sanoo E2:n tiedotteessa.
Lisäksi tuloksia tulkittaessa on hyvä muistaa, että kyselyt tavoittavat melko huonosti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.
”Näin ollen on oletettavaa, että todellisuudessa heikot voimavarat on vielä suuremmalla osalla suomalaisista kuin kuvio kertoo”, E2 toteaa.
Sosioekonominen tilanne vaikuttaa näkemyksiin suuresti: hyvin toimeentulevat luonnehtivat omia voimavarojaan selvästi myönteisemmin kuin heikosti toimeentulevat.
”Esimerkiksi johtavassa asemassa olevien ja työttömien henkilökohtaisissa voimavaroissa on suuria eroja. Itsearvioitu taloustilanne vaikuttaa vieläkin enemmän. Ne, jotka kokevat taloudellisen tilanteensa hyväksi, arvioivat omat voimavaransa huomattavasti useammin hyviksi kuin ne, jotka arvioivat taloudellisen tilanteensa erittäin huonoksi.”
3 tekijää heikentää voimavaroja eniten
E2 kysyi vastaajilta myös, mitkä asiat heikentävät näiden henkilökohtaisia voimavaroja. Vastaajat saivat mainita 1–3 ensimmäisenä mieleen tulevaa asiaa.
Eniten mainintoja saivat seuraavat kolme huolenaihetta: 1) Huoli fyysisistä terveysongelmista, sairaudet ja vammat, 2) huoli uupumuksesta, liian vähäinen uni, kuormitus ja kiire sekä 3) huoli toimeentulosta, ostovoiman aleneminen, inflaatio.
”Kuvio osoittaa, että suomalaisten voimavaroja heikentävät eniten sairaudet ja huolet fyysisistä terveysongelmista. Joka viides (20 %) nimeää huolen uupumuksesta, kuormituksesta, liian vähäisestä unesta ja stressistä voimavarojaan heikentäväksi tekijäksi. Lisäksi noin kuusi prosenttia nimeää erikseen mielenterveyteen liittyvät asiat ja huolen psyykkisistä ongelmista”, E2 kertoo tutkimuksessa.
”Yhteenlaskettuna siis yli neljännes suomalaisista nimeää voimavarojaan heikentäväksi tekijäksi erilaiset henkiseen kuormitukseen liittyvät asiat.”
Kelan tilastojen mukaan vuonna 2022 yli kuusi miljoonaa sairauspäivärahapäivää liittyi mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöihin. Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat selvästi yleisin sairauspäivärahan myöntöperuste, E2 muistuttaa.
Lisäksi suomalaisia huolestuttavat – yleisemmällä tasolla – suuresti elinkustannusten nousu, terveydenhuollon ja vanhustenhoidon tilanne sekä nuorten jaksaminen ja hyvinvointi.
Toisaalta selkeä enemmistö (70 %) vastaajista luottaa suomalaisen yhteiskunnan kykyyn ratkoa ongelmia. Luottamus on keskimääräistä yleisempää vanhemmissa ikäryhmissä ja niiden joukossa, joilla on vahva sosioekonominen asema.
Vaikka luottamusta yhteiskuntaan on, suomalaiset kaipaavat vahvaa poliittista johtajaa. Johtajuutta kaipaa ylivoimainen enemmistö (79 %) suomalaisista.
Miten meillä menee? -katsaus perustuu kyselyaineistoon. Kysely kerättiin elokuun kahdella ensimmäisellä viikolla 2023, ja siihen vastasi 1 070 suomalaista (edustava otos Manner-Suomen aikuisväestöä). Lisäksi katsauksessa hyödynnetään 4.–11.4.2023 kerättyä vastaavanlaista kyselyaineistoa, johon vastasi 1 026 suomalaista. Aineistot kerättiin Dynatan internetpaneelilla.
LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 31.10.2023