Radikaaleimmat neurotieteilijät väittävät, että vapaa tahto on illuusio, mutta professori Panu Raatikainen haastaa näkemyksen.
Artikkeliin liittyvä kuva
– Vapaata tahtoa ei ole, tai ainakin sitä on paljon vähemmän kuin yleisesti oletamme, sanoo biologian ja neurotieteiden professori Robert Sapolsky kirjassaan Determined: A Science of Life Without Free Will.
Sapolskyn mukaan biologia, hormonit, lapsuus ja elinolosuhteet määräävät valintojamme. Hän kuvaa syy-seurausyhteyksiä, jotka johtavat tiettyyn käyttäytymiseen, alkaen genetiikasta ja aivojen muovautumisesta varhaisten kokemusten perusteella ja päätyen siihen, mitä aivoissa tapahtuu juuri ennen kuin toimimme.
Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistossa työskentelevän Sapolskyn mukaan vapaa tahto on siis illuusio ja elämämme valinnat sattumaa tai onnea – kuten myös se, onko meillä oikeat luonteenpiirteet käsitellä mahdollista huonoa onneamme.
Sapolsky ei ole ainoa amerikkalainen neurotieteilijä, joka on kyseenalaistanut vapaan tahdon.
Aivojen valmiustila edeltää tietoista päätöstä
Benjamin Libet teki jo 1980-luvulla kokeen, jossa hän selvitti aivosähkökäyrän avulla, että aivojen valmiuspotentiaali edeltää ihmisen tietoista päätöstä liikuttaa kättään. Osa neurotieteilijöistä päätteli, ettei kyseessä välttämättä ole tietoinen päätös, vaan aivojen valmiuspotentiaali ohjaa ihmistä.
– Libetin oma tulkinta koetuloksista oli maltillisempi. Hänen mukaansa koehenkilö voi kuitenkin vielä tietoisesti pysäyttää teon, kertoo filosofian professori Panu Raatikainen Tampereen yliopistosta.
Hän myös kehottaa suhteuttamaan käden liikuttamisen johonkin tosielämän suureen valintaan.
Suomessa neurologian professori Juho Joutsa on sivunnut vapaata tahtoa tutkimuksessa, jonka kohteena oli muun muassa vieraan käden oireyhtymä. Sitä sairastava potilas ei tunne raajaansa omakseen, ja raaja voi liikkua potilaan sitä tiedostamatta. Sairaus paikantui tutkimuksessa aivoverkostoihin, joiden solmukohtia olivat otsalohkon alla sijaitseva pihtipoimu ja takaraivolohkon etukiila. Häiritsemällä näiden verkostojen toimintaa kokeellisesti, aivojen magneettistimulaatiolla, oli mahdollista vaikuttaa yksilön kokemukseen vapaasta tahdosta.
Joutsa kuitenkin korostaa, että löydöstä ei voi yleistää oikeudellisiin ja moraalisiin kysymyksiin vapaasta tahdosta.
Filosofien mukaan vapaa tahto on olemassa
Filosofiassa vapaalla tahdolla tarkoitetaan toimintaa tai tekoja, jotka subjekti valitsee aikomuksellisesti ja siten, että hänellä on ollut aito mahdollisuus toimia toisin.
– Erityisesti kyseessä ovat omalle elämälle olennaiset päätökset, joiden osalta aidosti punnitaan eri vaihtoehtoja, Raatikainen toteaa.
Raatikaisen mukaan suurin osa filosofeista asettuu sille kannalle, että vapaa tahto on olemassa.
– Jos ihminen pohtii viikkokausia yksittäistä päätöstä, vaikka uravalintaansa, ja päätyy hakemaan sirkuskouluun, eihän luonnontiede mitenkään pysty selittämään hänen yksittäistä valintaansa, hän havainnollistaa.
Vapaalla tahdolla on monia rajoituksia
Valintoihin vaikuttavat kuitenkin monet tahattomat tai tahalliset tekijät sekä manipulointi.
– Kaikki toimintamme tai käyttäytymisemme ei ole aidosti vapaan tahdon tuotosta, ja tästä on sosiaalipsykologista näyttöä, Raatikainen sanoo.
Myös neurologiset sairaudet, väkivallalla uhkaaminen, hypnoosi ja tiedostamattomat vaistot ja traumat voivat saada ihmisen toimimaan toisin kuin hän vapaasta tahdostaan toimisi.
– Jälkikäteen saatetaan löytää erilaisia selityksiä valinnoille, mutta todellisuus saattaa olla paljon suttuisempi ja joskus myös raadollisempi.
Eroja on myös siinä, mikä kullekin on ajatus, jota pysähdytään miettimään.
Oikeuskäytäntö perustuu vapaaseen tahtoon
Länsimaiset yhteiskunnat perustuvat nykyään siihen ajatukseen, että vapaa tahto on olemassa, ja jokainen on vastuussa teoistaan. Oikeudessa voidaan selvittää rikoksentekijän syyntakeellisuus tai syyntakeettomuus – eli onko rikoksentekijällä riittävää psyykkistä terveyttä ja henkistä kypsyyttä tekojensa ymmärtämiseen?
Jos vapaata tahtoa ei olisi, kukaan ei myöskään olisi vastuussa teoistaan.
Panu Raatikaisen mukaan käsitys vapaasta tahdosta on muuttunut filosofiassakin vuosisatojen varrella.
– Perinteinen näkemys oli, että ihmisellä on ei-aineellinen, kuolematon sielu, joka on olennaisesti vapaa. Kun tieteellinen maailmankuva on saanut valtaa, tätä on voitu epäillä.
Nykyisin julkinen keskustelu pyörii sen ympärillä, voidaanko puhua vapaasta tahdosta.
– Tahto ei ehkä ole niin vapaa kuin joskus muinoin ajateltiin, mutta kyllä me silti ajattelemme, että merkittävissä päätöksiä olemme vapaita, Raatikainen summaa.
LÄHDE: Verkkouutiset.fi/Saga Wiklund 02.03.2024