50 kristittyä murhattiin heidän kirkkoonsa!
Lähi-idän ja islamin asiantuntija: ”Kristittyjen rituaaliteurastuksesta on tullut niin arkipäiväistä, ettei se ole raportoimisen arvoista”
Helluntaisunnuntain aamujumalanpalveluksen aikana 5.6.2022 muslimit hyökkäsivät Pyhän Fransiskuksen katoliseen kirkkoon Ondon osavaltiossa Lounais-Nigeriassa ja joukkomurhasivat yli 50 kristittyä Owon kaupungissa.
Videot, jotka näyttivät olevan kuvattu hyökkäyspaikalta osoittivat kirkon uskovien ”makaavan verilammikoissa heidän ympärillään olevien ihmisten itkiessä”.
Ondon osavaltion kuvernööri Oluwarotimi Akeredolu totesi lausunnossaan, että kyseessä oli ”katala ja saatanallinen hyökkäys”, ja vetosi turvallisuusjoukkoihin hyökkääjien jäljittämiseksi, brittilehti Daily Mail raportoi.
Osavaltion poliisin tiedottajan, Ibukun Odunlamin mukaan aseistetut miehet iskivät kirkkoon räjähtein varustautuneina.
Adelegbe Timileyin, joka edustaa Owon aluetta Nigerian alemmassa lainsäädäntökamarissa, kertoi, että myös johtava pappi siepattiin.
”Olin kulkemassa alueen läpi, kun kuulin voimakkaan räjähdyksen ja laukauksia kirkon sisältä”, hän vahvistaa.
Hän sanoi nähneensä ainakin viisi asemiestä kirkon tiloissa ennen kuin hän itse pakeni turvaan.
Amaka Okoye kävi Owon kaupungissa joukkomurhan tapahtumapaikalla ja puhui hyökkäyksen uhrien, silminnäkijöiden ja eloonjääneiden kanssa. He kertasivat tapahtumaa, ja kauhu ja julmuus olivat tuoreina heidän mielessään.
”Chigbo” meni kirkkoon tuona sunnuntaina ainoan poikansa kanssa. Hyökkäyksessä hänen rakas poikansa tapettiin aivan hänen edessään, eikä hän voinut auttaa:
”Hän on ainoa miespuolinen lapseni. Aseistautunut rosvo ampui suoraan hänen päähänsä. Näin hänen luotien repimän pään ja hajalle ammutut aivot.
Katso, tuolla on hänen kenkänsä lattialla. Tuo on hänen vertaan. Voi ei! Minun on lähdettävä täältä nyt. Sydämeni särkyy. Haluan mennä kotiin lohduttamaan jäljelle jääneitä perheenjäseniäni.”
Ademola kuuli naapureiden huudot ja juoksi kirkkoon katsomaan, mitä oli tapahtunut. Hän sanoo, että hänen sinä päivänä näkemänsä trauma on jäänyt koko kauheudessaan elävästi mieleen. Hän on nähnyt painajaisia hyökkäyksestä.
”Näin tytön juoksevan ja huutavan: ’He tappavat ihmisiä kirkossa, he tappavat ihmisiä!’ Verta oli kaikkialla. Juoksin tähän kirkkoon ja se, mitä näin, oli uskomatonta. Näin hiiltyneitä ruumiita. Vyötäröstä ylöspäin silvottuina. Näin ihmisruumiin osia ympäriinsä joka puolella, jalkoja sikin sokin. Verta oli kuin teurastamossa. Kirkko oli täynnä savua, koska he räjäyttivät dynamiitin. Kaikki vaatteeni olivat veren peitossa. Kirkkorakennus oli täynnä ruumiita.”
12.6.2022 päivätyssä Gatestone – instituutin artikkelissaan ”Mustien elämät, joilla ei ole merkitystä: 50 kristittyä murhattiin heidän kirkkoonsa” arvostettu Gatestone -instituutin vanhempi tutkija, Lähi-idän ja islamin asiantuntija Raymond Ibrahim huomauttaa, että ”niin kauhealta kuin tämä verilöyly saattaa tuntua, se on vain ’jäävuoren huippu’ ”:
”Vuosien varrella muslimit ovat käyneet kristittyjen kimppuun, ampuneet tai sytyttäneet palamaan lukemattomia kirkkoja Nigeriassa.”
Ibrahim antaa kolme esimerkkiä:
– Pääsiäissunnuntai 20.4.2014: Muslimit sytyttivät palamaan täpötäynnä olevan kirkon; 150 kristittyä tapettiin ja lukemattomia haavoittui
– Pääsiäissunnuntai 8.4.2012: Muslimien kätkemät räjähteet räjähtivät lähellä kirkkoa; Yli 50 kristittyä kuoli ja loukkaantuneiden määrästä ei ole tietoa
– Joulupäivä 25.12.2011: Muslimit ampuivat ja pommittivat kolmea kirkkoa; 37 kristittyä menetti henkensä, 57 haavoittui
Useat kansalaisjärjestöt kutsuvat näitä tekoja sillä nimellä, mitä ne ovatkin ja näkevät, että kyse on kristittyjen ”puhdistamisesta” Nigeriassa: kansanmurhasta, yrityksistä ”hävittää kristinusko” alueelta.
Yksi kristitty tapetaan joka toinen tunti Nigeriassa. Sehän on lähes 13 kristityn teurastusta joka päivä ja 372 kristityn ”hävittämistä” kuukaudessa.
Ne ovat järkyttäviä tilastoja – jokainen numero on mies, nainen, isä, äiti, poika tai tytär, joka kuolee väkivaltaisesti vain siksi, että hän seuraa Jeesusta.
Elokuussa 2021 julkaistun raportin mukaan muslimikansannousun alettua toden teolla heinäkuussa 2009 – ensin islamilaisen terroristijärjestö Boko Haramin ja myöhemmin muslimien Fulani-heimon suorittamana, taustalla jihadistinen ideologia, joka yllyttää ottamaan haltuun kristitty (”vääräuskoinen”) maa – yli 60 000 kristittyä on joko murhattu iskuissa tai siepattu eikä heitä enää koskaan nähdä. Samana ajanjaksona muslimit ovat polttaneet ja tuhonneet noin 20 000 kirkkoa ja kristillistä koulua huutaen ”Allahu Akbar”.
Noin kuukausi sitten Nigerian Islamilainen valtio julkaisi videon jäsenistään, jotka teurastivat 20 kristittyä.
Vaikka se tuo mieleen vuoden 2015 videon toisesta muslimiterroristilaumasta teurastamassa 21 koptikristittyä Libyassa, se sai huomattavasti vähemmän medianäkyvyyttä.
Viime kuussa julkaistusta videosta Nigerian kristityistä ”länsimaisissa medioissa tuskin päästettiin pihaustakaan – ikään kuin vihjaukseksi siitä, että kristittyjen rituaaliteurastuksesta on tullut niin arkipäiväistä, ettei se ole raportoimisen arvoista”, Lähi-idän ja islamin asiantuntija Raymond Ibrahim paheksuu.
”Missä on tämä paheksunta?” Ibrahim peräänkuuluttaa.
Kun australialainen Brenton Tarrant hyökkäsi kahteen moskeijaan ja tappoi 51 muslimia vuonna 2019 Uudessa-Seelannissa, maailma nousi tuomitsemaan.
”Kädenvääntö ei ole sen jälkeen loppunut”, Raymond Ibrahim on noteerannut ja tällä hän viittaa siihen, miten Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on vastannut ”tähän yhteen ainoaan ja tavallisuudesta poikkeavaan hyökkäykseen”.
YK käynnisti ”islamofobian vastaista taistelua” koskevan aloitteen nimeämällä äskettäin, maaliskuun 15. päivän ”kansainväliseksi islamofobian torjumisen päiväksi”.
Tämä päivämäärä valittiin, koska se on todisteena yhdestä pahimmista terrori-iskuista muslimeja vastaan. 15.3.2019 juuri tuo edellä mainittu australialainen Brenton Tarrant astui aseistautuneena kahteen moskeijaan Uudessa-Seelannissa ja avasi tulen: 51 kuoli ja 40 haavoittui.
Missä ovat vuosia ja vuosikymmeniä kestäneiden hyökkäysten jälkeen YK:n aloitteet ”antisemitismin” ja ”kristittyjen kansanmurhan” torjumiseksi? Lähi-idän ja islamin asiantuntija Raymond Ibrahim ihmettelee.
”Sen lisäksi, että tämä tapaus on tuomittu laajalti kaikkialla lännessä – ja syystäkin”, hän sanoo, ”se on myös saanut YK:n nostamaan islamin esiin erityistä suojelua tarvitsevana”.
Tällainen YK:n reagointi kuitenkin herättää Lähi-idän ja islamin asiantuntijan mukaan ”ratkaisevan tärkeän kysymyksen”:
”Jos yksi ei-muslimin hyökkäys moskeijaan riittää YK:lle, jotta se vakiinnuttaa erityisen päivän islamille; entä ne lukemattomat, usein pahemmat, muslimien tekemät hyökkäykset ei-muslimien kirkkoihin? Miksi ne eivät ole saaneet YK:ta reagoimaan samalla tavoin?
Miettikääpä joitakin kuolemanuhreja vaatineita muslimien hyökkäyksiä kristillisiin kirkkoihin – monet, joissa oikein korostuu uskonnollinen vihamielisyys, tapahtuvat juuri pääsiäisenä tai jouluna”, Ibrahim muistuttaa.
Samaan aikaan ne, joita aidosti pitäisi suojella muslimeilta, eivät saa YK:lta minkäänlaista tunnustusta.
”Esimerkiksi muslimien kristittyihin kohdistama vainoaminen on todellinen ilmiö: se on järkkymätöntä, jatkuvaa ja järjestelmällistä, ja se on sharia-lain mukaista – mikä tarkoittaa, että sen alkulähde on islam”, Ibrahim tietää.
Heinäkuusta 2011 lähtien Raymond Ibrahim on koonnut kuukausittain sarjaa ”Muslimien kristittyihin kohdistama vainoaminen”, jonka on julkaissut Gatestone-instituutti.
Kokoamalla yhteenvedonomaisesti ja tiivistämällä Raymond Ibrahim luo näissä raporteissaan katsauksen maailmanlaajuisiin kristittyjen vainoihin, todistaen kristittyjen olevan maailman vainotuin ihmisryhmä ja samalla vaetuin: Kun kristittyjä teurastetaan, vanha media ummistaa silmänsä.
Raymond Ibrahim on jo kauan avannut näkymiä siihen, miten kristittyjen vainoaminen lisääntyy hurjaa vauhtia eikä tällainen vaino ole satunnaista, ja se tapahtuu kielestä, etnisyydestä tai sijainnista riippumatta.
Jokainen näistä dokumentoiduista raportoinneista on tyypillisesti samaa aihekokonaisuutta – johon sisältyy kirkkojen pommittaminen, polttaminen tai kieltäminen; kristittyjen naisten raiskaaminen ja pakkokäännyttäminen; murhanhimoiset hyökkäykset ”vääräuskoisten”, jumalanpilkkaajien ja evankelistojen kimppuun, ja pitkät vankeusrangaistukset; yleinen syrjintä ja hyväksikäyttö; ja yhä enemmän kristittyjen suoranainen teurastus.
Lisätietoja tämän islamilaisen ”ilmiön” opillisesta ja historiallisesta taustasta voi lukea Raymond Ibrahimin yksityiskohtaisemmasta artikkelista 5.4.2021 nimeltä ”Traagisin tarina, jota ei koskaan kerrottu: Muslimien kristittyjen vainoaminen”.
Tammikuussa 2022 Open Doorsin julkaisemassa tutkimuksessa, World Watch List 2022, todettiin, että vuonna 2021 ”yli 360 miljoonaa kristittyä kärsi(i) vakavasta vainosta ja syrjinnästä uskonsa vuoksi”.
Se on 20 miljoonaa kristittyä enemmän kuin viime vuonna.
Keskimäärin 16 kristittyä tapettiin uskonsa vuoksi joka ainoa päivä. Samana aikana yli 5 000 kirkkoon hyökättiin ja/tai ne tuhottiin ja häpäistiin.
Ja suurin osa tästä vainosta on muslimien toimeenpanemaa.
Mikä pahinta, mutta ei yllättävintä, juuri muslimivaltiot ovat erityisen julmia ja pahamaineisia kristittyjen vainoamisessaan – ja niihin kuuluu Afganistan ja Somalia, joita pidetään vastaavasti pahimpana ja kolmanneksi pahimpana kristittyjen vainoajina ja murhaajina koko maailmassa.
Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun näitä WWL-raportteja (World Watch List) on julkaistu, Afganistan, jota vuosia pidettiin yleensä toiseksi pahimpana Pohjois-Korean jälkeen, ampaisi nyt ykkössijalle.
Se tarkoittaa, että Afganistan on nyt maailman vaarallisin paikka olla kristitty.
Somalia tulee kolmantena, mikä merkitsee, että se on vain hieman turvallisempi maa kristitylle.
Nämä maat ovat ”sattumoisin” Islamilaisen yhteistyöjärjestön (Organisation of Islamic Cooperation, OIC) jäseniä – saman ryhmän, joka tuki YK:n juuri hyväksymää ”islamofobiaa” koskevaa päätöslauselmaa.
Raymond Ibrahim pitää ”yhtä vastenmielisenä” sitä, että Pakistan – missä ei näytä kuluvan viikkoakaan ilman, että alaikäinen kristitty tyttö kidnapattaisiin, raiskattaisiin, pakkokäännytettäisiin ja pakotettaisiin menemään naimisiin sieppaajansa kanssa, kun poliisi ja tuomioistuimet ovat raiskaajien puolella – on maa, joka esitti päätöslauselman.
Raymond Ibrahimin mielestä YK näyttää olevan kiinnostunut vain seuraamaan toimettomana vierestä, kun sen jäsenet rikkovat sen sääntöjä.
”Iranin joukkotuhontauhkaukset, jotka rikkovat YK:n peruskirjaa, ovat perusteet erottamiseen.
YK ei välitä sanoinkuvaamattomista rikoksista ihmisyyttä vastaan, kuten orjuus (täällä ja täällä) tai Kiinan valheista koskien Covid-19:n tartuttavuutta ihmisestä toiseen, mutta sen sijaan laittomasti vainoaa Israelia, demokratiaa, joka itse asiassa puolustaa kaikkien kansalaistensa ihmisoikeuksia – olivatpa he muslimeja, juutalaisia tai kristittyjä”, Ibrahim luettelee.
Millä toimilla YK ja muut suuret hallintoelimet nyt siis vastaavat jälleen yhdessä kirkossa tapahtuneeseen ammuskeluun ja yli 50 kristityn murhaan? hän pohtii.
”Luultavasti ei mitenkään – paitsi yrittämällä vaientaa jokaikinen, joka yrittää paljastaa ideologian, jonka monet murhaajat sanovat kiihottavan heitä (kuten täällä ja täällä).”
Ibrahim jatkaa:
”Tiedämme tämän, koska YK ja monet papiston jäsenet eivät ole reagoineet sitten yhtään millään tavalla lukemattomiin muihin kirkkoihin kohdistuviin muslimien hyökkäyksiin, jotka ovat vaatineet tuhansia kristittyjen henkiä vuosien kuluessa – lukuunottamatta pyrkimystä peitellä murhaajien motivaatiota, esimerkiksi ’kannabiksen käytöllä’ tai ’mielenterveysongelmia puolustamalla’.”
Lähi-idän ja islamin asiantuntija nostaa lisäksi esiin häpeällisen, ”moraalisesti rappiolla, ellei jopa kokonaan vailla legitiimiyttä olevan” Euroopan parlamentin, jossa muutamia viikkoja sitten tehtiin ehdotus keskustelun aloittamiseksi alati pahenevasta kristittyihin kohdistuvan vainon tulvasta kaikkialla maailmassa.
”Ironista kyllä”, Ibrahim sanoo, tämä tapahtui Nigerian tuolloin viimeisimmän hirmuteon yhteydessä, kun kristitty naisopiskelija Deborah Samuel Yakubu oli kivitetty ja poltettu kuoliaaksi.
Ehdotus hylättiin äänin 244 vastaan, 231 puolesta ja 19 tyhjää.
Raymond Ibrahim huomauttaa, että väittäessään taistelevansa ihmisoikeuksien puolesta vasemmistolaiset – ja käytännössä kaikki 244 Euroopan parlamentin jäsentä, jotka äänestivät edellä mainittua ehdotusta vastaan, ovat vasemmistolaisia – eivätkä he tavallisesti suostu tunnustamaan ja sitä vähääkään puuttumaan yhteen aikamme kiireellisimmistä ihmisoikeuskriiseistä: muslimien kristittyihin kohdistamaan vainoamiseen.
”Ja he tekevät niin – jos saamme olla hetken suorapuheisia – siitä yksinkertaisesta ja yhä ilmeisemmästä syystä, että he vihaavat kristinuskoa”, Ibrahim kiteyttää.
Kristittyjen murhan huomiotta jättämisen Raymond Ibrahim näkee tietenkin ”vain yhtenä osana palapeliä”, ”murhaajien uskonnollisen identiteetin salaaminen on toinen”.
Lähi-idän ja islamin asiantuntija havainnollistaa:
Kuvaillessaan helluntaisunnuntain yli 50 kristityn verilöylyä AP:n raportissa ei kertaakaan esiintynyt sanoja ”muslimi”, ”islam” tai edes ”islamisti”. Pikemminkin meille kerrotaan, että ”ei ollut heti selvää, kuka oli kirkkoon kohdistuneen hyökkäyksen takana”.
Ibrahim painottaa, että tämän epäselvyyden ylläpitämiseksi AP jättää mainitsematta sen, että islamilaiset terroristit ovat rutiininomaisesti rynnäköineet kirkkoihin ja lahdanneet monia kristittyjä vuosien mittaan Nigeriassa.
Se on tosiasia, joka saattaisi kerta kaikkiaan antaa vihjeen siitä, ”ketkä olivat hyökkäyksen takana”. Harhaanjohtaminen siinä, mitä Nigerian kristityille tapahtuu, on kuitenkin vanha ”valtamedian” kikka, vakuuttaa Raymond Ibrahim.
Hänen mukaansa ”ei tarvitse kuin katsoa” presidentti Barack Obaman johtaman Yhdysvaltain Afrikan asioista vastaavan apulaisulkoministerin Johnnie Carsonin sanoja.
Puhuessaan sen jälkeen, kun Nigerian muslimiterroristit teurastivat yli 50 kristittyä pääsiäissunnuntaina 2012, Carson totesi:
”Haluan käyttää tätä tilaisuutta korostaakseni yhtä keskeistä seikkaa ja se on, että uskonto ei aja äärimmäistä väkivaltaa [Nigeriassa].” Sen sijaan ”eriarvoisuus” ja ”köyhyys” – jos lainataan Yhdysvaltojen entistä presidenttiä Bill Clintonia – ovat se, ”mikä ruokkii kaikkea tätä”.
Mikä pahinta, viime marraskuussa Yhdysvaltain ulkoministeri meni välinpitämättömyydessään jopa niin pitkälle, että Bidenin hallinto reagoi jihadistisiin kristittyjä vastaan kohdistettuihin hyökkäyksiin Nigeriassa poistamalla Nigerian ulkoministeriön erityistä huolta herättävien valtioiden (US Countries of Particular Concern, CPC) luettelosta: kansakunnista, jotka osallistuvat tai sietävät uskonnonvapauden loukkauksia.
Raymond Ibrahim katsoo, että Yhdysvaltain ulkoministeriön äskettäinen ja näennäisesti vähäpätöinen ”etikettimuutos” Nigerian sivuuttamisessa valaisee selvemmin sekä presidentti Joe Bidenin että entisen presidentti Barack Obaman, mutta myös vuoden 2024 mahdollisen presidenttiehdokkaan Hillary Clintonin johdolla toteutettavaa ”lammasmaista jatkuvuutta”.
Obaman ulkoministeriö ei pelkästään ollut haluton merkitsemään kahdeksan vuoden ajan Nigerian erityistä huolta herättäväksi maaksi, vaan Hillary Clintonin toimiessa ulkoministerinä (2009-2013) hänkin kieltäytyi nimeämästä Boko Haramin Nigeriassa ”terroristijärjestöksi” — huolimatta siitä, että Boko Haram (joka tarkoittaa ”länsimaistuminen on kielletty”) on jihadistiryhmä, jonka kannattajat ovat teurastaneet enemmän kristittyjä ja pommittaneet enemmän kirkkoja kuin Islamilainen valtio Irakissa ja Syyriassa yhteensä.
Vasta vuonna 2020, Trumpin hallinnon alaisuudessa, Nigeria merkittiin tälle listalle, mutta vain poistettavaksi aivan äskettäin, 17. marraskuuta 2021.
Presidentti Donald Trump oli myös suoraan kysynyt Nigerian nykyiseltä presidentiltä, Muhammadu Buharilta (jonka Obama auttoi pääsemään valtaan):
”Miksi tapat kristittyjä?”
Bidenin hallinto poisti siis Nigerian CPC-luettelosta siitäkin huolimatta, että useat ihmisoikeusjärjestöt luonnehtivat Nigerian kristittyihin kohdistuvaa vainoa ”kansanmurhaksi”.
Christian Solidarity International (CSI) – joka on toistuvasti kiinnittänyt huomiota kristittyjen vainoon Nigeriassa ja jota kansainvälinen yhteisö vähättelee – tuomitsi Yhdysvaltojen teon poistaa Nigeria erityistä huolta herättävien valtioiden luettelosta, koska Nigeriassa kristittyihin kohdistuvan vainon määrä on edelleen suuri, jopa jyrkässä kasvussa, ja Nigerian hallitus ei kykene tai ole halukas lopettamaan väkivaltaa — puhumattakaan siitä, että itse presidentti Muhammadu Buhari kuuluu muslimien Fulani-heimoon.
Helluntaisunnuntain verenvuodatus ja muut veriteot, mukaan lukien kristityn opiskelijan Deborah Samuel Yakubun äskettäinen joukkolynkkaus muslimiväestön toimesta, ovat merkkejä siitä, että Nigerian poistaminen CPC-luettelosta oli ”harkitsematon, ennenaikainen ja se on suunniteltu palvelemaan Yhdysvaltojen geostrategisia ja taloudellisia etuja Nigeriassa, ja samalla poljetaan Nigerian kristittyjen ja vähemmistöjen ihmisoikeuksia”.
Raymond Ibrahim summaa, että olipa sitten kyse Barack Obamasta, Clintoneista (Bill ja Hillary) tai nyt Joe Bidenista, Yhdysvaltain hallinnon kanta on se, että Nigeria ei ole ”erityistä huolta herättävä maa”, vaikka kansanmurha jatkaa levittäytymistä edelleen sen kristittyjä vastaan.
”Missä on pöyristyminen? Missä ovat hashtagit kristittyjen nigerialaisten tukemiseksi? Miksi näiden mustien elämällä ei ole väliä?”
LÄHDE: Oikeamedia/Tytti Salenius 25.06.2022