Ruotsissa nuoria aikuisia kuolee enemmän kuin vuosiin – Suomessa tehtiin pysäyttävä havainto vieläkin nuoremmista
Tilastokeskuksen mukaan ikäryhmän yleisin kuolinsyy on itsemurha. Nuorten aikuisten osalta samankaltaista kehitystä ei Suomessa ole havaittavissa.
- Tilastokeskuksen tänä vuonna julkaisemien tietojen perusteella 15–19-vuotiaiden suomalaisnuorten kuolleisuus on lisääntynyt vuosien 2016 ja 2020 välillä lähes 50 prosenttia.
- 20–34-vuotiaiden ikäryhmässä samankaltaista kehitystä ei Suomessa ole tällä hetkellä havaittavissa.
- Molemmissa ryhmissä sukupuolten välillä on kuolleisuudessa merkittävä ero. Vuosien 2016 ja 2020 välisenä aikana 15–19-vuotiaiden poikien kuolleisuus oli tyttöihin verrattuna yli kaksinkertainen.
Teini-ikäisten kuolemat ovat Suomessa kääntyneet huolestuttavaan kasvuun. Tilastokeskuksen helmikuussa julkaisemien tietojen mukaan 15–19-vuotiaiden suomalaisnuorten kuolleisuus on lisääntynyt vuodesta 2016 vuoteen 2020 lähes 50 prosenttia.
Kyseisen ikäryhmän kuolleisuus oli vuonna 2018 selvästi suurempaa Suomessa kuin Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa, kirjoittaa Tilastokeskuksen yliaktuaari Airi Pajunen.
Nuorten poikien ja tyttöjen välinen kuolleisuusero on Pajusen mukaan selvä. Vuosien 2016 ja 2020 välisenä aikana 15–19-vuotiaiden poikien kuolleisuus oli tyttöihin verrattuna yli kaksinkertainen.
Kuolleisuus tässä ikäryhmässä laski poikien osalta vuosien 1990 ja 2015 välillä, kunnes se kääntyi kasvuun vuonna 2016. Tyttöjen kohdalla kuolleisuuden aleneminen pysähtyi jo 1990-luvun alun jälkeen. 15–19-vuotiaiden tyttöjen kohdalla ei kuitenkaan ole havaittavissa samankaltaista selkeää muutosta kuin pojilla vuodesta 2016 eteenpäin.
Itsemurha yleisin syy
Nuorten kuolemantapauksista kolme neljästä tapahtuu tilastojen mukaan tapaturmaisesti tai väkivaltaisesti. Kuolemaan johtaneista tapaturmista yleisimpiä ovat tarkastelujaksolla olleet liikennetapaturmat ja myrkytykset. Tilastokeskuksen tiedoista käy ilmi, että myrkytystapauksissa on nuorten kohdalla useimmiten kyse huumeista ja lääkkeiden väärinkäytöstä.
15–19-vuotiaiden yleisin kuolinsyy on itsemurha, joka aiheutti yli neljänneksen ikäryhmän kuolemista. Vuosien 2016 ja 2020 välisenä aikana itsemurha tilastoitiin yhteensä 151 nuoren kuolinsyyksi. Heistä kaksi kolmasosaa oli poikia.
Itsemurhien määrä on kuitenkin laskenut 1990-luvulta, jolloin itsemurhien osuus nuorten kuolemista oli lähes kolmanneksen kaikista ikäryhmän kuolemantapauksista.
Kokonaisuudessaan 15–19-vuotiaiden nuorten kuolemantapaukset ovat vähentyneet selvästi viimeisten 30 vuoden aikana. 1990-luvun alussa kyseiseen ikäryhmään kuuluvia nuoria kuoli vuosittain lähes 200, kun vastaava luku vuonna 2020 oli 119.
https://e.infogr.am/kuolemia-1ho16vowle5r84n?parent_url=https%3A%2F%2Fwww.iltalehti.fi%2Fkotimaa%2Fa%2F4eda8bb1-69f7-4483-8509-bf934e0e3693&src=embed#async_embed
Ruotsin romahdus
20–34-vuotiaita kuoli Suomessa vuonna 2020 yhteensä 651. Heistä 73 prosenttia, lähes kolme neljästä, oli miehiä.
Pitkällä aikavälillä tämän ikäryhmän kuolleisuus on kuitenkin laskenut. Suomessa 20–34-vuotiaiden kuolleisuus aleni 27 prosenttia jaksolla 2000–2020, 88:sta 64:ään 100 000 nuorta kohden.
Iltalehti kertoi aiemmin Ruotsin olevan nyt yksi Länsi-Euroopan maista, joissa kuolee eniten nuoria aikuisia. Näiden 20–34-vuotiaiden ruotsalaisten ennenaikaisten kuolemien syitä ovat itsemurhat, onnettomuudet ja huumeidenkäyttö.
Vielä 20 vuotta sitten Ruotsin tilanne oli Länsi-Euroopan parhaimpia. Nuoria aikuisia kuoli ennenaikaisesti vähemmän kuin muualla Euroopassa. Nyt näitä kuolemia on Ruotsissa enemmän kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin.
Älä jää yksin! Mielenterveysongelmiin ja itsetuhoisiin ajatuksiin on saatavilla kattavasti tukea.
Tietoa tukipalveluista puhelimitse, verkossa ja kasvokkain löydät tästä jutusta.
LÄHDE: Iltalehti/Magnus Brunnsberg 29.06.2022