Lääkkeesi haittavaikutukset

Lääkkeelläsi voi olla vakavia haittavaikutuksia – erikoislääkäri varoittaa

Yleisesti käytetyillä käsikauppalääkkeillä voi olla jopa vakavia haittavaikutuksia. Lääkärin määräämää lääkitystä ei sovi omin päin vähentää tai lopettaa, mutta käsikauppalääkkeitä ei kannata ylen määrin käyttää, erikoislääkäri varoittaa.

Yli puolet suomalaisista ostaa vuosittain käsikauppalääkkeitä ja niitä käytetään poikkeuksellisen paljon. Itä-Suomen yliopiston dosentin, erikoislääkäri Hannu Kokin mukaan lääkkeiden haitat voivat yllättää ja kehittyä pitkänkin ajan kuluessa.

Kokin mukaan perusterve ihminen voi silloin tällöin hoitaa kipua tulehduslääkkeillä, mutta niiden ei pitäisi koskaan olla ensimmäinen vaihtoehto.

– Mitä lievempi hoidettava sairaus tai tila on, sitä vähemmän haittoja kannattaa sietää. Aina ensin pitäisi arvioida, voiko oiretta hoitaa lääkkeettömillä menetelmillä tai esimerkiksi paikallishoitovalmisteilla. Monet paikallisesti käytettävät tulehduskipuvalmisteet ovat paremmin siedettyjä kuin suun kautta otetut, Kokki sanoo.

Toisaalta sairauksissa tai kiputiloissa, joissa esimerkiksi hermosärkyjä lievittävien lääkkeiden käyttö on välttämätöntä, haittoja on Kokin mukaan vain siedettävä.

– Esimerkiksi mielialalääkkeiden ja hermokivun hoitoon käytettävien lääkkeiden haitat voivat tulla heti, mutta hoitovaikutus viiveellä. Sama koskee tiettyjä keuhkosairauksien sekä sydän- ja verisuonitautien pitkäaikaishoitoon käytettäviä lääkkeitä, jotka voivat aiheuttaa ikäviäkin haittoja, mutta toisaalta voivat myös parantaa toimintakykyä ja pelastaa elämän.

– Jos lääkkeestä aiheutuu jokin haitta- tai sivuvaikutus, se ei automaattisesti tarkoita, ettei kyseinen lääke sovi lainkaan. Annoksen pienentäminen voi auttaa ja monesti haitat lievittyvät myös käytön myötä, Kokki jatkaa.

”Jos lääkkeestä aiheutuu jokin haitta- tai sivuvaikutus, se ei automaattisesti tarkoita, ettei kyseinen lääke sovi lainkaan.” [Jenni Gästgivar]
”Jos lääkkeestä aiheutuu jokin haitta- tai sivuvaikutus, se ei automaattisesti tarkoita, ettei kyseinen lääke sovi lainkaan.” [Jenni Gästgivar]

Euroopan tilastokärki

Euroopan mittakaavassa Suomessa käytetään poikkeuksellisen paljon käsikauppalääkkeitä ja niitä ostaa yli puolet suomalaista. Tilastoissa vain Islanti on hieman Suomea edellä.

– Mitä pohjoisempi Eurooppa, sitä enemmän käsikauppalääkkeitä käytetään. Monissa Etelä-Euroopan maissa käsikauppavalmisteiden menekki on huomattavasti Suomea vähäisempää, Kokki kertoo.

Suomen suosituimpia käsikauppavalmisteita ovat tulehduskipulääkkeet, joita käytetään Kokin mukaan yleisesti ottaen liian suurina annoksina ja tarpeettoman pitkään.

– Itsehoidossa ibuprofeenia ja parasetamolia tulisi käyttää päivä tai pari, maksimissaan muutama päivä. Ibuprofeeni lisää sydäntapahtumien ja verenvuodon riskiä, rasittaa munuaisia, ärsyttää ruoansulatuskanavaa ja voi heikentää myös hedelmällisyyttä, Kokki listaa.

Jos raskaaksi tuleminen ei tahdo onnistua, Kokki suosittelee lopettamaan ibuprofeenin käytön 2-3 kierron ajaksi kokonaan, ja katsomaan, onko sillä vaikutusta.

– Tutkimusten mukaan ibuprofeeni voi hankaloittaa hedelmöittyneen munasolun kiinnittymistä kohdun seinämään ja voi vaikeuttaa raskauden alkamista myös muillakin tavoin.

Parempia vaihtoehtoja

Tarkkuutta vaaditaan Hannu Kokin mukaan myös parasetamolin, asetyylisalisyylihapon sekä niitä sisältävien yhdistelmäflunssalääkkeiden käytössä.

– Yleisesti ottaen parasetamoli on ibuprofeenia turvallisempi vaihtoehto, mutta sen pitkäaikaiskäyttö rasittaa maksaa ja munuaisia. Myös parasetamoli-kodeiini yhdistelmävalmisteissa parasetamoliannos karkaa helposti tarpeettoman suureksi.

Nenän tukkoisuuden hoitoon käytettäviä nenäsuihkeita ei tulisi käyttää viikkoa kauempaa, koska ne ohentavat nenän limakalvoa ja voivat pitkäaikaiskäytön jälkeen aiheuttaa entistä vaikeampaa limakalvoturvotusta. Sama sääntö koskee myös kortisonivoiteita.

– Kortisonivoiteet ohentavat ihoa ja lisäävät tulehdusherkkyyttä. Esimerkiksi hyttysen puremien aiheuttamaan kutinaan mentolivoide on paljon turvallisempi ja tehokkaampi vaihtoehto, Kokki neuvoo.

Vaihtoehtoista lääkehoitoa hän suosittelee myös muun muassa iän myötä yleistyvän nivelrikon hoitoon.

– Perinteisesti nivelrikkoa hoidetaan tulehduskipulääkkeillä sekä opioidijohdoksilla, jotka lisäävät tilastojen valossa kuolleisuutta. Niiden sijasta nivel- ja rustokipua voitaisiin hoitaa kondroitiinisulfaatilla, joka estää verisuonten kalkkeutumista ja suojaa ruokatorven limakalvoa sekä glukosamiinilla, joka toimii vähähiilihydraattisen dieetin tavoin ja rauhoittaa elimistön matala-asteista tulehdusta. Rustolääkkeiden vaikutus on hitaampi, mutta ne ovat monin verroin turvallisempia. Parhaassa tapauksessa ne edistävät potilaan kokonaisterveyttä, Kokki huomauttaa

Tietyt lääkkeet elinehto

Tietyissä sairauksissa lääkehoito on elinehto. Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten kansantauteja, joita lääkitään reseptivalmisteina myytävillä, verenpainetta ja veren kolesterolia alentavilla, verta ohentavilla sekä nestettä poistavilla lääkkeillä.

– Kansantauteihin liittyen on olemassa riskilääkkeitä ja riskipotilaita. Siksi useaa eri lääkettä käyttävien ja etenkin ikäihmisten lääkehoidon tulisi olla kokonaisuudessaan omalääkärin vastuulla. Tämä siksi, että tietyillä käsikauppavalmisteilla voi olla vakavia yhteisvaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistön sekä keskushermoston toimintaan vaikuttavien lääkkeiden kanssa.

Hannu Kokki painottaa, että etenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden haittavaikutukset korostuvat, kun niitä käytetään yhtä aikaa muiden lääkkeiden kanssa.

– Iäkkään potilaan väsymys, sekavuus ja harhaisuus voivat johtua lääkkeistä, ei niiden puutteesta, Kokki toteaa.

Lääkettä toisen lääkkeen oireisiin

Useat lääkeaineet ärsyttävät vatsaa ja suolistoa. Yksi tällainen lääkeaine on Hannu Kokin mukaan protonipumpun estäjä pantropratsoli, jota sisältäviä valmisteita suomalaiset käyttävät paljon.

Pitkäaikaiskäytössä pantopratsoli vähentää Kokin mukaan muun muassa B12-vitamiinin imeytymistä, suurentaa maha-suolikanavan bakteeritulehdusten riskiä hieman, aiheuttaa magnesiumin puutetta ja suurentaa murtumien riskiä 10–40 prosentilla.

– Se, että lääkkeen aiheuttamaa oiretta hoidetaan toisella lääkkeellä, ei ole koskaan hyvä asia. Itsehoitolääkkeiden kohdalla korostuu apteekin henkilökunnan antama neuvonta, Kokki ohjeistaa.

Hän sanoo, että lääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia paitsi toistensa kanssa, myös esimerkiksi luontaistuotteiden kanssa.

– Sekä lääkärissä että apteekissa asioidessa on järkevä kertoa avoimesti, mitä tuotteita käyttää. Jonkin verran tiedetään kahden lääkkeen välisistä yhteisvaikutuksista, mutta tilanne on haastavampi, jos käytössä on kolme tai useampi lääkevalmiste sekä luontaistuotteita.

– Lääkkeiden määrääminen ja käyttö vaativat aina harkintaa, tarkkuutta ja huolellisuutta. Vaikka lääkehoito olisi kuinka hyvin harkittua ja perusteltua, sivu- ja yhteisvaikutuksia voi ilmetä kenelle tahansa. Jos haitat hankaloittavat elämää, on hyvä kääntyä apteekin tai omalääkärin puoleen, Kokki päättää.

LÄHDE: Iltalehti/Taru Schroderus 12.12.2021