Miten pitää toimia hississä sähkö­katkon aikaan?

Miten pitää toimia, jos hississä tulee sähkö­katko? Yhtä virhettä ei tulisi tehdä koskaan

Hissi ei putoa. Hissistä ei lopu happi. Nämä asiat on tärkeä muistaa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Hissi ei putoa. Hissistä ei lopu happi. Nämä asiat on tärkeä muistaa. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

”Jumittuneesta hissistä ei saa koskaan pyrkiä itse ulos.”

Sähkökatko hississä.

Kun Suomi on laskeutumassa suunniteltujen sähkökatkojen talveen, vanha sananlasku kävellen olisit jo perillä saattaa saada uuden merkityksen.

Yhdistelmä sähkökatko ja jumittunut hissi pelottaa monia sellaisiakin, joilla ei ole suljetun paikan kammoa.

Hissiyhtiö Koneen kunnossapidon liiketoimintajohtaja Anna Tirri kertoo yhtiölle tulleen viime aikoina valtavasti kysymyksiä aiheeseen liittyen.

Koneen viesti hissi-Suomessa asuville kansalaisille on pähkinänkuoressa: Hissi ei putoa. Hissistä ei lopu happi. Jumittuneesta hissistä ei saa koskaan pyrkiä itse ulos.

Kysyimme lisää Anna Tirriltä.

1. Pysähtyvätkö kaikki hissit?

– Joissain hisseissä – kuten metroasemilla – on akkuvarmenteinen toiminto, jossa hissi ajaa seuraavaan kerrokseen ja avaa ovet, mutta 99 prosenttia hisseistä jää valitettavasti siihen paikkaan, missä virta katkeaa.

2. Mikä neuvoksi?

– Ensiarvoisen tärkeää on, ettei hissistä pyritä omin keinoin ulos. Se on aidosti vaarallista. Siellä on huoltoliikkeen hälytysnumero tai sitten soitetaan hissin hälytyspuhelimella. Modernit hälytyspuhelimet ovat akkuvarmenteisia.

3. Entä kun siellä tulee pimeä?

– Nyt olisi hyvä aika varmistaa, että hissin hälytyspuhelin toimii, niin ei tarvitse alkaa lukea lappuja seiniltä. Ja oma puhelin kannattaa pitää (valonlähteenäkin) mukana.

4. Laajassa sähkökatkossa pysähtyy suuri määrä hissejä. Kannattaako hälyttää, jos apu ei kuitenkaan ehdi ruuhkan vuoksi perille ennen katkon päättymistä?

– Ilman muuta kannattaa. Suurin osa hisseistä elpyy ja lähtee toimimaan saman tien, mutta aina on riski, että hissi ei lähdekään ilman toimenpiteitä liikkeelle.

– Meille on tärkeä tietää, että ihminen on hississä, jolloin asiakaspalvelumme osaa ohjata asentajien työtä.

5. Ettekö ilman soittoa näe hissin pysähtyneen?

– Aika iso osa hisseistä on etävalvonnassa, jolloin näemme hissin pysähtyneen, mutta niin viisas järjestelmä ei ole, että osaisi kertoa, onko siellä ihminen sisällä.

6. Vastaako hälytyspuhelimeen ihminen?

– Kyllä, palvelukeskuksessamme ihminen ottaa puhelun vastaan, ja hän pystyy juttelemaan.

”Jumittuneesta hissistä ei saa koskaan pyrkiä itse ulos.”

7. Jos satoja hissejä pysähtyy, eikö hälytyspuhelimessa ala soida jonotusmusiikki?

– Totta kai keskus ruuhkaantuu, mutta järjestelmään jää silti soitosta jälki ja näemme, mikä hissi on pysähtynyt ja missä. Soitto kirjautuu järjestelmään. Puramme sumaa niin nopeasti kuin pystymme.

– Jos epäilemme, että asentajan tulo kestää liian kauan tai ihminen on hätääntynyt, asiakaspalvelukeskus voi soittaa pelastuslaitoksen paikalle. Keskimäärin olemme kolmen kilometrin päässä ja normaalitilanteissa päästään usein 20 minuutissa.

8. Eli aina kannattaa soittaa?

– Ilman muuta, ja vaikka asiakaspalvelija ei heti pääsisi vastaamaan, niin pystymme (myöhemmin) soittamaan sinne ja huhuilemaan, onko kaikki hyvin.

9. Miksi happi ei lopu hissistä?

– Ne eivät ole niin tiiviitä, eivätkä hissikuilut. Toki lämpötila voi nousta, jos on paljon ihmisiä.

10. Entä jos hissi sopivasti jumittuukin juuri kerroksen kohdalle?

– Missään nimessä ei pidä lähteä kampeamaan ovea. Hissi voi äkkiä lähteä liikkeelle, kun ovi on auki. Sitä paitsi omatoimisella pelastautumisella voidaan särkeä hissi.

LÄHDE: IS.fi/Tuomas Manninen 21.11.2022