Olen lukenut Raamattua läpi systemaattisesti yli viisikymmentä vuotta. Jokin päivä sitten oli taas kerran vuorossa Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomus Sodomasta ja Gomorrasta. Tuota kertomusta lukiessa jouduin pohtimaan, kuinka erilaisessa roolissa tuota kertomusta luki 1970-luvulla verrattuna tähän päivään. Viisikymmentä vuotta sitten tuota kertomusta saattoi tarkastella ikään kuin ulkopuolisen tarkkailijan asemasta. Sodoman elämäntyyli omaa himoaan toteuttavine homolaumoineen tuntui hyvinkin vieraalta ja kaukaiselta. Tänä päivänä uskovana joutuu itsensä jo samaistamaan Lootiin, joka joutui päivittäin kiusaantumaan kaiken saastan vuoksi, jota joutui näkemään ja kuulemaan.
Systemaattisessa Raamatun lukuohjelmassani oli taas kerran vuorossa kertomus Sodomasta ja Gomorrasta. Kertomushan löytyy Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvuista 18 ja 19. Ensimmäisen kerran luin tuon kertomuksen yli viisikymmentä vuotta sitten. On järkyttävää havaita, kuinka erilaisessa tilanteessa olemme yhteiskunnassa tänä päivänä verrattuna tuohon 1970-lukuun.
Raamattu kertoo, kuinka homoseksuaalisuus oli saanut suuren vallan noissa kaupungeissa. Kun Lootin kotiin oli saapunut kaksi Jumalan lähettämää enkeliä, kaupungin miehet kerääntyivät Lootin talon ympärille ja vaativat Lootia luovuttamaan nuo miehet heidän käsiinsä, että he voisivat raiskata heidät.
Lukiessani tuota kertomusta 1970-luvulla, saattoi itsensä sijoittaa ikään kuin ulkopuoliseksi tarkkailijaksi. Tuon kertomuksen sisältö kaikessa saastaisuudessa tuntui kaukaiselta, eikä sen ajan jokapäiväiseen elämään liittyvältä. Elettiinhän vielä vuoteen 1971 saakka aikaa, jolloin esim. homoseksuaaliset teot olivat rikos Suomen lainsäädännössä.
Raamatun kertomusta Sodomasta ja Gomorrasta pidettiin vielä tuolloin jollakin tavalla varoittavana esimerkkinä Jumalan tuomioista, jotka kohtaavat jumalatonta maailmaa. Tokihan toisenlaisiakin äänenpainoja alkoi kuulua. Elokuvateattereihin tuli elokuvia, joiden seksuaalisissa kohtauksissa mentiin vuosi vuodelta yhä rohkeampaan suuntaan. Muistan, kuinka erään elokuvan mainoksessa Hesari otti vertauskuvaksi Sodoman ja Gomorran, mutta jo tuolloin tyylilleen uskollisena kristillisiä arvoja lähinnä halventaen. Niinpä Hesari hehkutti: ”Jopa Sodoma ja Gomorra jäävät syntielämässään toiseksi tämän elokuvan rinnalla!”
Tuolla syntielämän hehkuttamisella tarkoitettiin tuohon aikaan seksuaalista vapautta miehen ja naisen välillä, ei toki vielä homo- ja lesbosuhteita. Niiden ihannointihan olisi vielä tuolloin aiheuttanut laajallakin rintamalla suurta torjuntaa ja paheksuntaa ja jopa pilkallista naurua.
Tänä päivänä tuota samaa Raamatun kertomusta lukiessa ei voi enää kokea olevansa vain ulkopuolinen tarkkailija. Viidessäkymmenessä vuodessa yhteiskunta on muuttunut niin paljon, että monet uskovat joutuvat jo samaistumaan Lootin asemaan. Kun Sodoman miehet pyysivät Lootia luovuttamaan hänen kotiinsa tulleet vieraat miehet heidän seksuaaliselle väkivallallensa, Loot yritti estää heitä ja sanoi: ”Minä pyydän, veljeni, älkää tehkö niin pahoin, sillä he ovat tulleet minun kattoni alle.” Mutta himon kiihkossa olevat miehet käskivät: ”Pois tieltä!” ja lisäsivät: ”Tuo yksi on tullut tänne asumaan muukalaisena ja on kuitenkin olevinaan tuomari. Nytpä me pitelemme sinua pahemmin kuin heitä.” Miehet kävivät Lootin kimppuun, mutta enkelit, jotka olivat tulleet Lootin kotiin ojensivat kätensä ja vetivät Lootin turvaan.
Tänä aikana alkaa todellakin tuntea olevansa Lootin asemassa, etenkin jos sattuu olemaan kristillisiä arvoja puolustava. Konkreettisen muistutuksen tästä antoi joku viikko sitten pidetty Helsinki pride-tapahtuma. Vuosi vuodelta tuo tapahtuma ja yleensäkin pride-kansan äänenpainot ovat tulleet yhä julkeammiksi ja hyökkäävimmiksi. Tämän vuoden kulkueessa oli jo iskulauseita, joita voisi jopa luonnehtia tappouhkauksiksi, vai mitä muuta voisi tarkoittaa esim. kehotus: ”Poltetaan portinvartijat”? Osansa iskulauseista saivat nimeltä mainiten ja kuvalla varustettuina päivi räsäset, riittakerttu kaltialat jne. Eikä valtakunnan syyttäjä ole nähnyt mitään hälyttävää näissä vihaan kiihottavissa iskulauseissa.
Olemme todellakin menossa kovaa vauhtia Raamatun aikaista Sodomaa ja Gomorraa kohti. Ei ainoastaan niin, että syntielämä saa yhä suuremman vallan, vaan samalla huomaamme, kuinka perinteisiä kristillisiä arvoja puolustavat joutuvat jo hyökkäysten kohteeksi. Tämän vuoden Helsinki pride-kulkueessa kannettiin mm. suurta plakaattia, jossa oli Päivi Räsäsen kuva ja päällä kieltoa tarkoittava liikennemerkki. Päivi itse kertoi, kuinka nähdessään tuon kuvan ensi kerran, hän ei aluksi edes uskonut, että tuollaista suurta lakanaa olisi kannettu kulkueessa ja ajatteli, että somessa julkaistu kuva olisi tekoälyllä tehty. Myöhemmin hän sai tietää, että kyllä se on aito ja sellaista kuvaa on hänestä kannettu pride-kulkueessa. Voimme vain kuvitella, kuinka henkisesti loukkaava ja iholle käypä, tuollainen kuva onkaan. Niin, tänään uskovina joudumme jo sanallisten, kuvallisten ja asenteellisten hyökkäysten kohteeksi, mutta ehkä huomenna voi jo olla vielä pahempaa.
Lankesipa tämä yhteiskunta kuinka syvälle tahansa ja muuttukoon asenne Raamatun arvoja kohtaan miksi tahansa, Raamatusta löytyy juuri Lootiin liittyen rohkaisevat sanat. Pietari kirjoittaa, 2. Piet. 2:6–10: ”Herra tuomitsi tuhoon Sodoman ja Gomorran kaupungit ja poltti ne poroksi varoitukseksi niille, jotka vastaisuudessa elävät jumalattomasti. Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota jumalattomien ihmisten irstas elämä vaivasi. Asuessaan heidän keskellään tuo hurskas mies kärsi päivästä päivään hurskaassa sielussaan heidän laittomien tekojensa tähden, joita hän joutui näkemään ja kuulemaan. Näin Herra tietää pelastaa jumalaapelkäävät koetuksesta, mutta väärintekijät hän säilyttää rangaistuksen alaisina tuomion päivään, varsinkin ne, jotka vaeltavat saastaisissa lihan himoissa ja halveksivat herruutta.”
Luulenpa, että tänä päivänä moni uskova kokee olevansa kirjaimellisesti Lootin asemassa, kärsien ja kiusaantuen kaikesta jumalattomuudesta, joka ympärillämme kasvamalla kasvaa. Mutta Herra on voimallinen suojaamaan meitä ja pelastamaan meidätkin tämän pahan maailman keskeltä.
Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.
LÄHDE: Patmos.fi/blogit/Jouko Koistinen 12.07.2026
INFO: Patmos Lähetyssäätiön hallituksen jäsen rovasti Jouko Koistinen työskenteli kaksikymmentä seitsemän vuotta vankeinhoidossa vankilapastorina, ensin Pelson vankilassa ja sittemmin Kuopiossa, josta työstä hän jäi eläkkeelle vuonna 2020.