Räsänen tuomiolla ja Isis-naiset vapaina

Päivi Räsänen tuomiolla, Isis-naiset vapaina – mitä ihmettä!

Suomella ei ole ollut käytännössä minkäänlaista intoa nujertaa jihadistista ideologiaa. Samaan aikaan tavallisia ihmisiä jahdataan ja vihapuhelakeja halutaan entisestään kiristää, kirjoittaa Sanna Ukkola.

Siellä se syntinen taas menee: uskovainen, kuuden lapsen isoäiti Raamattu kourassaan. Päivi Räsänen hymyilee urhoollisesti valokuvaajien ristitulessa ja puristaa nahkakantista Raamattua kädessään.

Räsästä syytetään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan – pykälä löytyy rikoslain luvusta “sotarikokset ja rikokset ihmisyyttä vastaan”.

Tilanne on älytön. Samaan aikaan, kun Räsänen ravaa kuulusteluissa ja oikeudenkäynneissä vakaumuksensa takia, lehdet kertovat, kuinka Suomi on yksi harvoista länsimaista, jossa ainuttakaan Isisin alueelta palannutta ei ole tuomittu terrorismirikoksista.

Samaan aikaan kun johtavat poliitikot valittavat naisvihasta, vihapuheesta ja haluavat kiristää sananvapauslainsäädäntöä entisestään, he lepsuilevat jihadistisen ideologian levittäjien kanssa ja roudaavat heitä Suomeen.

Logiikkaa on vaikea ymmärtää.

Päivi Räsäsen oikeusprosessi on jatkunut jo kolmatta vuotta, sillä välin kalifaatista palanneet naiset elävät normaalia arkea eri puolilla Suomea, käyvät lähimarketissa, kenties polvistumassa läheisessä moskeijassa.

Monet Suomeen palanneista naisista osallistuivat terroristijärjestö Isisin toimintaan – silti ainuttakaan syytettä terrorismirikoksista ei ole nostettu. Asiasta kirjoitti Ilta-Sanomissa viime viikolla jihadismiin erikoistunut tutkija Juha Saarinen, joka nosti kolumnillaan aiheen jälleen keskusteluun.

Suomalainen oikeusjärjestelmä on kalifaatista palaavien ihmisten suhteen järkyttävän lepsu. Me olemme pitkälti puutteellisen lainsäädännön takia yksi harvoista länsimaista, jotka eivät ole saaneet terroristisia vierastaistelijoita tuomiolle.

Kalifaatista palanneet naiset saavat tuskin koskaan tuomiota, vaikka olisivatkin osallistuneet Isisin hirmutekoihin ja terroristiseen toimintaan. Asia ei välttämättä missään vaiheessa etene oikeussaliin, syyteharkintaan tai edes esitutkintaan.

Nämä Suomeen palanneet naiset ovat menneet vapaaehtoisesti naimisiin maailman pahimpien terroristien kanssa, tehneet lapsia heidän kanssaan, jättäneet kotimaansa, perheensä ja ystävänsä taakseen ja lähteneet kalifaattiin. Monet heistä ovat toimineet erilaisissa tehtävissä murhanhimoisessa järjestössä, joka heittää homoja katoilta, katkoo avustustyöntekijöiden kauloja, kiduttaa, raiskaa, kivittää, teurastaa ja polttaa viattomia ihmisiä kuoliaiksi – esimerkiksi heidän sukupuolisen suuntautumisensa takia.

Rikokset kohdistuvat niin siviileihin kuin sotilaihinkin.Ne ovat niin räikeitä sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan kuin kuvitella saattaa.

Isis toimii kuin nykyajan Hitler.

Nämä naiset ovat pettäneet kotimaansa ja lähteneet Syyriaan rakentamaan verenhimoista kulttia.

Kun heidän kalifaattinsa on romahtanut savuaviksi raunioiksi ja heidän terroristimiehensä on tapettu, he haluavat palata Suomeen ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ja Suomi vastaanottaa heidät, kyydittää heidät kotiin suurta vaivaa nähden ja piilottaa johonkin hyvinvointiyhteiskunnan uumeniin. Naisille ei koidu minkäänlaisia seuraamuksia, hyvä ettei punaista mattoa levitetä jalkojen alle.

Kurkistetaanpa Räsäsen syntisäkkiin. Sieltä ei löydy kaulankatkomista, ei pommitusta, puukottamista eikä joukkotuhontaa.

Päivi Räsänen kiisti rikossyytteet Helsingin käräjäoikeudessa. Pääkäsittelyssä keskusteltiin jopa Raamatun tulkinnoista.

Sieltä löytyy harras uskovainen, joka on siteerannut Raamattua ja kertonut, että pitää homoutta syntinä – asia, jonka takia konservatiivikristityt häntä muun muassa vuodesta toiseen eduskuntaan äänestävät. Hän on siis kertonut uskonnollisesta vakaumuksestaan ja ajamastaan politiikasta, toki jyrkästi ja monia syvästi loukkaavasti.

Päivi Räsäsen perässä on valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen; hän määräsi poliisin tekemään esitutkinnan tapauksessa, jossa poliisi ei nähnyt syytä epäillä rikosta. Räsänen on nyt siis oikeudessa kommenteista, joita poliisi ei pitänyt rikoksina, mutta esitutkinta aloitettiin valtakunnansyyttäjän vaatimuksesta.

Valtakunnasyyttäjä Toiviainen puolestaan ei ole nähnyt aihetta esitutkintaan terrorismirikosten kohdalla – vastoin poliisin näkemystä. Suojelupoliisin mielestä terrorismilainsäädäntö on jäänyt jälkeen, mutta valtakunnansyyttäjä on kertonut haluavansa olla uusien kiristysten kanssa “varovainen”.

Niinpä niin.

Yhtenä syynä siihen, että Isis-naisia ei saada tuomittua on se, että laki matkustamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten tuli voimaan vasta vuonna 2016, jolloin suurin osa Suomesta Isisin alueelle suunnanneista oli jo mennyt paikalle. Taannehtivan oikeuden kiellon mukaisesti vain sellaisesta teosta voidaan tuomita, joka on tekohetkellä säädetty rangaistavaksi.

Päivi Räsästä taas syytetään nyt muun muassa vuonna 2004 julkaistusta kirjoituksesta. Kansanryhmää vastaan kiihottaminen lisättiin nykymuodossaan lakiin vasta vuonna 2011 eli se ei ollut vielä voimassa kirjoittamishetkellä. Valtakunnansyyttäjä vetoaa siihen, että kiihottaminen kansanryhmää vastaan olisi “jatkuva rikos” eli se tapahtuu niin pitkään kuin teksti on saatavilla.

Jihadismitutkija Juha Saarinen ihmetteli viimeksi lauantaina Iltalehden haastattelussa Suomen hampaatonta lainsäädäntöä ja sitä, että asiasta ei edes juuri puhuta julkisesti. Jos hallitus haluaa tuoda näitä ihmisiä Suomeen, niin toivoisi, että edes lainsäädäntö olisi ajan tasalla.

Tilanne on absurdi. Suomella ei ole ollut käytännössä minkäänlaista intoa nujertaa jihadistista ideologiaa – samaan aikaan tavallisia ihmisiä jahdataan ja vihapuhelakeja halutaan entisestään kiristää. Haloo Suomi, ovatkohan prioriteetit nyt ihan kohdallaan?

LÄHDE: Iltalehti/Sanna Ukkola 27.01.2022