Ruotsin mellakat vakava muistutus Suomelle

Kansanedustaja kehottaa hallitusta puuttumaan ajoissa jengiytymiseen.

Asukas tarkkaili mellakan aiheuttamia tuhoja Malmössä 17. huhtikuuta. / LEHTIKUVA / AFP Johan Nilsson
Asukas tarkkaili mellakan aiheuttamia tuhoja Malmössä 17. huhtikuuta. / LEHTIKUVA / AFP Johan Nilsson

Ruotsin väkivaltaiset mellakat nousivat esiin myös eduskunnan suullisella kyselytunnilla. Eri puolilla Ruotsia leimahtaneissa mellakoissa tuhoutui pääsiäisen aikana muun muassa 20 poliisiautoa. Poliiseja loukkaantui 26 ja muita henkilöitä ainakin 14.

Kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen huomautti lasten ja nuorten vakavien väkivaltarikosten lisääntyneen viime vuosina myös Suomessa.

– Jengiytyminen on lisääntynyt. Meillä on katujengejä, joiden asioita on käsitelty oikeudessa. Pelkäänpä vain, että joidenkin vuosien jälkeen meillä on samoja ilmiöitä kuin Ruotsissa. Näitä pitää ennaltaehkäistä, Kari Tolvanen sanoi.

Poliisi oli pyytänyt 50 miljoonan euron lisärahoitusta, josta 40 miljoonaa olisi ohjattu henkilöstöön. Hallituksen kehysriihessä rahaa löytyi vain yhdeksän miljoonaa euroa.

– Poliisiylijohdon täytyy aloittaa sopeutustoimet jo tänä vuonna. Se vähentää noin 200–300 poliisimiestä vuoden aikana. Pelastustoimi tarvitsisi lisäksi 2 500 uutta pelastajaa vuosikymmenen aikana, mikä on hirveän suuri määrä. Mutta koulutukseen ei ohjattu lisää rahoitusta, Tolvanen jatkoi.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) painotti vastauksessaan, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus kietoutuvat yhteen. Hänen mukaansa kehysriihessä keskityttiin rajaturvallisuuden takaamiseen kaikissa olosuhteissa. Sisäministeriö voi kohdentaa jatkossa rahoitusta niin, että pelastusalan koulutustoiminta voidaan turvata.

Saarikon mukaan näkyvien ongelmien ohella tulisi tarttua myös niiden juurisyihin eli keskittyä lasten ja nuorten hyvinvointiin.

– Poliisin määrärahoista on keskusteltu eduskunnassa paljon, ja siihen on tehty myös parannuksia. Se on näkynyt poliisin henkilötyövuosien eli poliisin määrän lisääntymisenä, Annika Saarikko totesi.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) ei ollut paikalla vastaamassa kysymyksiin koronatartunnan vuoksi.

Kansanedustaja Sofia Vikman (kok.) muistutti ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteydestä.

– Viimeistään Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut turvallisuusympäristömme. Se heijastuu myös sisäiseen turvallisuuteen. Kun varaudumme torjumaan esimerkiksi kyber- ja hybridiuhkia, etulinjassa ovat monessa tapauksessa sisäisen turvallisuuden viranomaiset, Sofia Vikman sanoi.

Hänen mukaansa sisäisen turvallisuuden huomiointi puuttui käytännössä kokonaan muuten laaja-alaisesta hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

– Lisäksi Ruotsin viime päivien mellakat ovat vakava muistutus siitä, että meilläkin jengiytymisen suhteen on paljon tehtävää, jotta emme ajaudu Ruotsin tilanteeseen. Tähän kokoomus on esittänyt omat keinonsa, Vikman totesi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vakuutti hallituksen kohdistaneen mittavasti lisärahoitusta sisäiseen turvallisuuteen osana kehysriihen päätöksiä.

– Kannan myös itse huolta näistä ilmiöistä. Työtä on tehty ja työ on käynnissä, Sanna Marin sanoi.

LÄHDE: Verkkouutiset/Antti Kirkkala 21.04.2022