Kategoria Ruotsi

8 artikkelia

Ruotsin lintukoto euroopan väkivaltaisin

Lintukodosta tuli Euroopan väkivaltaisin maa – tällaisen perinnön väistyvä Stefan Löfven jättää seuraajalleen

Professorin mukaan Ruotsi on Stefan Löfvenin valtakauden päättyessä taloudellisesti suhteellisen vakaa, mutta vaikeasti hallittava maa.

Ruotsin pääministerin valtakausi on kestänyt seitsemän vuotta. [John Palmen]
Ruotsin pääministerin valtakausi on kestänyt seitsemän vuotta. [John Palmen]
  • Stefan Löfvenin pitkän pääministerikauden aikana ruotsalaisessa yhteiskunnassa on ehtinyt tapahtua paljon.
  • On hyvin mahdollista, että Löfven tullaan muistamaan pääministerinä, jonka vallassaoloaikana Ruotsi muuttui lintukodosta Euroopan väkivaltaisimmaksi maaksi.
  • Löfven jättää perinnöksi taloudellisesti suhteellisen vakaan, mutta vaikeasti hallittavan maan.

Ruotsin pääministerinä seitsemän vuotta toiminut Stefan Löfven jättää tehtävänsä sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajana tänään torstaina. Pääministerin tehtävästä hän luopuu uuden hallitusneuvottelukierroksen jälkeen, arviolta parin viikon sisällä.

Entinen ay-johtaja on johtanut maata vuodesta 2014. Samalla ajanjaksolla Suomessa on ollut vallassa neljä eri pääministeriä.

Löfven jää historiaan hieman värittömänä poliitikkona, joka ei ollut vahvimmillaan poliittisissa väittelyissä. Näin toteaa Pohjoismaiden tutkimuksen professori Peter Stadius Helsingin yliopistosta.

– Löfven oli vahva neuvottelija ja ratkaisujen hakija. Hän veti läpi uuden lain työoikeudesta, vaikka oma ay-väki vastusti.

Nyt väistyvä pääministeri on todennut sen olevan parempi, että sosiaalidemokraatit vastaavat lakiuudistuksesta porvarihallituksen sijaan. Löfvenin aikakaudella paikallisen SAK:n, eli Landsorganisationen i Sverigen (LO), jäsenten tuki oikeistopuolue ruotsidemokraateille on kuitenkin yli kaksinkertaistunut 8 prosentista 20 prosenttiin.

Stadius pitää Löfvenin päätöstä jättää tehtävänsä hieman yllättävänä, vaikka valtakausi onkin ollut pitkä. Seitsemän vuoden pääministeriyden aikana Löfven on tullut tunnetuksi poliittisista kriiseistä selviytyjänä.

Lintukoto väkivaltaistui

Professorin mukaan on hyvin mahdollista, että Löfven tullaan muistamaan pääministerinä, jonka vallassaoloaikana Ruotsi muuttui lintukodosta Euroopan väkivaltaisimmaksi maaksi.

– Löfven itse on näyttänyt syyttävää sormea edeltävän porvarihallituksen suuntaan ja toistanut, että hänen valtakaudellaan poliiseja on lisätty ja kaksi uutta poliisikorkeakoulua perustettu.

Löfvenin johdolla Ruotsin sosiaalidemokraateista ei ole tullut maahanmuuttokriittisempää, toisin kuin heidän tanskalaisesta sisarpuolueestaan. Stadius arvioi huolestuttavasti viime vuosina lisääntyneen jengiväkivallan nousevan suureksi vaalikysymykseksi ensi syksynä järjestettävissä valtiopäivävaaleissa.

– Etenkin ruotsidemokraattien voidaan olettaa ottavan siitä kaiken irti.

Lue myös

Saksalaislehti kutsuu Ruotsia Euroopan vaarallisimmaksi maaksi: ”Muuttunut todelliseksi painajaiseksi”

Perinteinen ruotsalainen blokkipolitiikka on myös murentunut Löfvenin pääministerikaudella. Stadius huomauttaa kuitenkin, että blokkipolitiikan paluusta tulevien vaalien yhteydessä on pieniä viitteitä.

– Liberaalit ovat jättäneet yhteistyön vasemmistoblokin kanssa, ja ruotsidemokraatit näyttää enenevissä määrin saavuttavan jonkinlaista hyväksyntää Ruotsin maltillisen kokoomuksen silmissä.

Vaikeasti hallittava maa

Viime vuosina yleistyneet nuorten jengiampumiset, vallitseva koronakriisi ja epäonnistunut kotouttamispolitiikka ovat ravistelleet Löfvenin aikana ruotsalaista yhteiskuntaa.

Ruotsin heikohkosti sujuneeseen koronakriisin hoitoon on useampia syitä. Professori nostaa esiin rakenteet, jossa viranomaisilla on monessa kysymyksessä hallitusta enemmän valtaa. Siitä huolimatta pääministerin näkymättömyys kriisin hoidossa on Stadiuksen mukaan ollut silmiinpistävää.

Lisäksi pandemian alkuvaiheen vanhainkotien korkeiden kuolleisuuslukujen on selitetty olevan edellisen porvarihallituksen leikkaus- ja yksityistämispolitiikan tulosta.

– Hoitoalan yksityistäminen on ollut huomattavaa, eikä se ole parantanut palveluita, pikemminkin päinvastoin, Stadius arvioi.

Löfvenin seuraajaksi on nousemassa Ruotsin nykyinen valtiovarainministeri Magdalena Andersson. Stadius kuvaa molempia rauhallisiksi ja vakaiksi, mutta mahdollista menestystä tulevissa vaalitaistoissa on hänen mukaansa liian aikaista vielä arvioida.

– Löfvenin seuraaja joutuu vaalikampanjassa ottamaan kantaa jengiväkivaltaan, maahanmuuttokysymykseen ja ilmastonmuutokseen. Kysymyksiin, jotka eivät perinteisesti ole olleet Ruotsin sosiaalidemokraattisen puolueen vahvuuksia ja teemoja.

Andersson saa Löfveniltä perinnöksi taloudellisesti suhteellisen vakaan, mutta vaikeasti hallittavan maan. Merkittävin syy tähän on Stadiuksen mukaan poliittisen kentän muutos, jossa etenkin ruotsidemokraatit ovat ottaneet huomattavan paljon jalansijaa.

LÄHDE: Iltalehti.fi/Magnus Brunnsberg 04.11.2021

Ruotsissa jengitilanne on jo karannut käsistä

Kokoomusedustajan mukaan väkivalta näkyy jo taloudessa ja matkailussa.

Pauli Kiuru. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Pauli Kiuru. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru peräänkuuluttaa sisäisen turvallisuuden tärkeyttä ja varoittaa Ruotsin kehityksestä.

– Jengiväkivallan kasvu pitää pysäyttää. Ruotsissa tilanne karannut jo käsistä, Kiuru sanoo Twitterissä.

Hänen mukaansa jengiväkivalta heikentää jo Ruotsin taloutta ja matkailua.

Kiuru viittaa Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL:n viime viikon liittokokouksen tiedotteeseen. Siinä muun muassa vaaditaan, että hallitus ja eduskunta asettavat sisäisen turvallisuuden tarpeet prioriteetiksi, ”joka ei jää esimerkiksi ilmastopolitiikan tai SOTE-uudistuksen varjoon”.

SPJL muistutti myös työn houkuttelevuudesta.

– Ruotsissa on jo huomattu, että poliisien määrän lisääminen ei onnistu kaavaillulla tavalla, kun ammatin vetovoima ei ole enää entisellä tasolla. SPJL:n liittokokous vaatii, että Suomen poliittiset päättäjät havahtuvat näihin sisäisen turvallisuuden haasteisiin ennen kuin on myöhäistä.

Kyllä – turvallisuus pitää olla kärjessä.

Jengiväkivallan kasvu pitää pysäyttää. Ruotsissa tilanne karannut jo käsistä.

Jengiväkivalta heikentää jo Ruotsin taloutta ja matkailua.#turvallisuus #poliisi #jengiväkivalta #kokoomus @Verkkouutiset https://t.co/xK6PIm5c7E

— Pauli Kiuru (@KiuruPauli) November 1, 2021

Sisäinen turvallisuus ei saa jäädä ilmastopolitiikan ja SOTE-hankkeen varjoon. SPJL:n liittokokous vaatii, että hallitus ja eduskunta asettavat sisäisen turvallisuuden prioriteetikseen. Liittokokouksen tiedote:https://t.co/FlVi8e54AV#turvallisuus #ilmastonmuutos #poliisi pic.twitter.com/BUQQQtQcfj

— SPJL Poliisi&Oikeus (@SPJL_PO) October 29, 2021

LÄHDE: Verkkouutiset/Kasperi Summanen 01.11.2021

Missä menee Ruotsi ja miksi?

Suomessa hoettiin vuosikausia, että Ruotsissa kaikki on hyvin ja muuta väittävät levittävät valheita. Esimerkiksi toimittaja Maria Pettersson vieraili maassa Helsingin Sanomien toimittajana ja julisti että kaikki on hyvin. Muuta väittäviä suorastaan pilkattiin.

Nyt on kiiltokuva murentunut ja karu todellisuus on selvinnyt. Sekin aletaan myöntää, että ongelmat liittyvät Ruotsin valtavaan maahanmuuttoon Lähi-idästä ja Afrikasta. Toki tuota maahanmuuttoa ei myönnetä syyksi. Syy on kuulemma epäonnistunut kotouttaminen ja valtavat maahanmuuttajalähiöt, joihin monta kertaa poliisikaan ei uskalla mennä.

Nyt suuri saksalainen lehti Bild julistaa, että Ruotsi on Euroopan vaarallisin maa. Kun muualla väkivaltainen käytös (mm. kantaväestön) pienee, Ruotsissa tilanne kulkee eri suuntaa useilla väkivaltarikollisuuden alueella.

Nyt herää kysymys, mitä juttua media ja mm. Maria Pettersson meille syöttivätkään? Yrittivätkö he pimittää asiaa siksi, että Suomessa ei voitaisi estää vastaavaa kehitystä? Vai olivatko he vain hyväuskoisia hölmöjä, jotka eivät tienneet mitä kertoivat?

Nyt olisi satuja kertoneiden medioiden ja toimittajien syytä kertoa suoraan, mistä on kyse? Ilman sitä miksi kukaan enää luottaisi heidän uutisiinsa?

LÄHDE: OikeaMedia/blogi/Olli Pusa 28.10.2021

Kirjoittaja Olli Pusa on sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija

Ruotsin oikeusvaltio on uhattuna

Ruotsin kokoomus vertaa jengirikollisuutta terrorismiin

Ulf Kristersson. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO
Ulf Kristersson. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Ruotsin maltillisen kokoomuksen eli moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson vertaa maan kiihtyvää jengirikollisuutta ”kotimaiseksi terrorismiksi”, uutisoi SVT. Jengirikollisuuden ja väkivallan lopettaminen tulee olemaan puolueen kärkiteemoja ensi vuoden valtiopäivävaaleissa.

Moderaatit kokoustavat paraikaa Helsingborgissa. Keskustaoikeistolainen puolue on Ruotsin valtiopäivien toiseksi suurin, ja puoluetta luotsaava Kristersson siten vahva pääministeriehdokas syyskuussa 2022 järjesttävissä vaaleissa.

Jengirikollisuuden kasvu ja kiihtyvät väkivaltaisuudet ovat puhuttaneet Ruotsissa. Poliisin mukaan maassa on tämän vuoden aikana sattunut jo yli 270 ammuskelua. Väkivalta on vaatinut 40 kuolonuhria

– Tapahtumat uhkaavat koko ruotsalaista oikeusvaltiota, Kristersson lausui puheessaan lauantaina.

Puolue haluaa laajentaa poliisin valtuuksia järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Puolue mahdollistaisi jengiläisten salakuuntelun myös tilanteissa, jossa rikosta ei varsinaisesti epäillä. Lisäksi puolue sallisi ulkomaalaisten jengiläisten karkotukset, vaikka nämä eivät olisi syyllistyneet rikokseen.

– Jengirikollisena oleminen ei ole Ruotsissa mikään ihmisoikeus, Kristersson sanoi.

Puolueen nuorisojärjestö MUF on arvostellut joitakin puoluejohdon linjauksia, luonnehtien niitä yksilön oikeuksia loukkaaviksi.

Moderaattien muita kärkiteemoja tulevat olemaan ilmastopolitiikka sekä tukiriippuvuuden kitkeminen.

Upplever du att Socialdemokraterna under sina sju år vid makten har fört Sverige till det bättre? Om svaret är nej – låna då ut din röst till mig. Ge ge mig chansen att vända utvecklingen och få ordning på Sverige. pic.twitter.com/FxjcuMoVXa

— Moderaterna (@moderaterna) October 23, 2021

LÄHDE: Verkkouutiset/Calle Koskela 23.10.2021

Ruotsin jengit terroristeja

”Ruotsin jengit ovat kotimaisia terroristeja”

Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. LEHTIKUVA / AFP Stina Stjernkvist
Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson. LEHTIKUVA / AFP Stina Stjernkvist

Maltillinen kokoomus haluaa vähentää maahanmuuttoa, sanoo Ulf Kristersson.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson sanoo, että rikollisjengeistä on tullut vakava uhka maan turvallisuudelle. Puolueen mielestä jengiin kuuluminen pitää säätää rangaistavaksi.

– Aivan aluksi pitää tunnustaa, että jengit ovat kotimaisia terroristeja. Ruotsin valtion pitää kohdella niitä sellaisina, Kristersson sanoi Ruotsin yleisradio SVT:n mukaan keskiviikkoiltana Almedal-tapahtumassa.

Göteborgissa ammuttiin viime viikolla poliisi. Ampujaksi epäillään 17-vuotiasta poikaa, jolla on yhteyksiä paikalliseen rikollisjengiin. Jengeillä on puolestaan ollut keskinäisiä yhteenottoja. Kristersson sanoo, että Ruotsin pitää kitkeä maasta jengiväkivalta.

– Mikään muu tehtävä ei ole yhtä tärkeä kuin murskata rikolliset jengit ja ottaa tilanne hallintaan. Poliisin ampuminen kuoliaaksi on äärimmäinen hyökkäys demokraattista oikeusvaltiotamme kohtaan.

Ruotsissa käydään parhaillaan läpi hallituskriisiä. Pääministeri Stefan Löfven sai runsaat kaksi viikkoa sitten valtiopäiviltä epäluottamuslauseen, mutta tällä viikolla valtiopäivät päätti, että hän saa yrittää koota uuden hallituksen. Tässä välissä myös Kristersson yritti koota hallitusta, mutta hän epäonnistui.

Kristersson sanoo, että maltillinen kokoomus on valmis osallistumaan tulevaan hallitukseen. Jos niin käy, hän lupaa avata maahanmuuttoa koskevan lain, joka on vasta tulossa voimaan.

– Suuri maahanmuutto ja kelvoton sopeutuminen yhteiskuntaan ovat vaarallinen yhdistelmä. Jos haluamme hoitaa Ruotsin ongelmat, meidän pitää vähentää maahanmuuttoa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Ilkka Luukkonen 08.07.2021

Ruotsissa ei kielloista tarvitse välittää

Kristiina Katajikko: Ruotsi on lapsi, joka oppi ettei kielloista tarvitse välittää

Koronaan kuolleita on Ruotsissa yli 13 500. Suomessa vastaava luku on alle 900. LEHTIKUVA/AFP
Koronaan kuolleita on Ruotsissa yli 13 500. Suomessa vastaava luku on alle 900. LEHTIKUVA/AFP

Kansainvälisissä tutkimuksissa Ruotsi osoittautuu kerta toisensa jälkeen maaksi täynnä individualisteja.

Niin arvoiltaan kuin elintavoiltaankin. Kukin valitkoon tiensä, ja niin ruotsalaiset tekevätkin. He ovat kuin kurittomia kakaroita joita ei komenneta, mutta joita sosiaalinen paine ja status velvoittaa käyttäytymään. Ei siksi että joku käskee, vaan koska he haluavat.

Vuoden 2020 alussa Ruotsin punavihreä hallitus rämpi suosionsa pohjamudissa. Lunta tuli tupaan niin mielipidemittauksissa kuin median taholta. Toimittajat pommittivat maan johtoa jatkuvine kysymyksineen koskien integraatiota ja jengiväkivaltaa kunnes kaiken muutti korona. Ruotsin ajatuksena oli, että epäpoliittinen Folkhälsomyndigheten johtaisi koronastrategiaa tieteelliseltä, ei poliittiselta pohjalta. He valitsivat strategian, joka ajoi Ruotsin kovin kauas muun maailman menettelystä. Ruotsalaiset kuuntelivat ja noudattivat annettuja ohjeita. Ajatuksena oli, että leviäminen pidettäisiin aisoissa, jotta terveydenhuollon resurssit kestäisivät pitää huolta niistä, jotka sairastuvat. Vanhukset pidettäisiin erossa taudista.

Ei menny niinku Strömsössä.

Hallituksen toive

Hallituksen toiveena oli, että Ruotsi välttyisi toiselta aallolta ja myös massiivisilta sulkemisilta, joilla on luonnollisesti suuri yhteiskunnallinen ja taloudellinen vaikutus. Oppositio ei vastustanut. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että kriisin episentrumissa keväällä hallitukselle tuli antaa työrauha. Kesällä 2020 niin ruotsidemokraattien Jimmy Åkesson kuin kristillisdemokraattien Ebba Busch-Thor hyökkäsivät rajusti hallitusta vastaan syyttäen sitä lähestulkoon omien kansalaistensa murhaamisesta. Toisaalta yksikään opposition edustaja ei sanonut mitään siinä vaiheessa kun hallitus syksyllä 2020 nosti yleisten kokoontumisten rajaa viidestäkymmenestä kolmeensataan vaikka kaikki luvut näyttivät koronan levinneisyyden lähteneen jälleen laukalle. Hallitus pääministeri Stefan Löfvenin johdolla levitteli käsiään ja sanoi: “Vi såg det inte komma.” Se on sivumennen sanoen ollut Stefan Löfvenin vakiovastaus vähän joka kriisin hallitsemattomasta maahanmuutosta jengiväkivaltaan. Ei siihen näkemiseen olisi tarvittu teelehdistä ennustajaa, sillä näkihän sen jo sokea Reetakin mihin oltiin menossa.

Joulukuussa 2020 SVT:n toimittaja Mats Knutson kysyi pääministeriltä, katuiko hän, ettei pandemialakia työstetty jo kesällä. Pääministerin mukaan se ei silloin ollut välttämätöntä.

“Siinä tilanteessa ei ollut tarvetta. Kaikki, luulen että koko ympäröivä maailma, ei nähnyt edessään toista aaltoa vaan pikemminkin pesäkkeiden ryppään ja täysin erilaisen tilanteen kuin mitä nyt on käsillä” vastasi Löfven ympäripyöreästi eikä häntä vaivattu asialla sen enempää.

Kansalaisten joulunvietto

Kansalaiset eivät voineet viettää joulua läheistensä kanssa, mutta pääministeri Löfven shoppaili kera viiden henkivartijan. Oikeusministeri Morgan Johanssonin oli puolestaan pakko päästä välipäivien ale-ostoksille ja valtionvarainministeri Magdalena Andersson sovitti suksivuokraamossa monoja. Koko toiminta muistutti korruptoitunutta banaanivaltiota edistyksellisen Ruotsin sijaan. Kirsikkana kakun päällä oli Ruotsin turvallisuusvirasto MSB:n johtajan Dan Eliassonin Kanarian matka kesken pahimman pandemian. Se ylitti jopa kansainvälisen uutiskynnyksen. MSB:n omalla krisinformation-sivustolla kehotettiin välttämään ulkomaanmatkoja muun muassa joulun aikaan. Koko asia vaikutti niin absurdilta, että useat mediat epäilivät jopa omia lähteitään. Eliassonin palattua maahan hänen selityksensä oli, että matka oli ”välttämätön” ja että ”moni muu matka oli tänä vuonna jäänyt väliin.” Kenelläpä ei olisi!

Joitain viikkoja myöhemmin Stefan Löfven esiintyi vaimonsa Ullan kanssa suositussa perjantai-illan talk showssa. Haastattelu oli hyvin lämminhenkinen ja ensimmäinen laatuaan. Vain sydämensä kovettanut ja kadottanut paatunut kyynikko ei olisi tuntenut sympatiaa katsoessaan 30 vuotta yhdessä olleen pariskunnan keskinäistä lämpöä ja rakkautta. Löfven kertoi, että hänellä on tapana käydä itse ostoksilla, eikä voinut mitenkään käsittää asiasta noussutta kohua. Amerikassa on totuttu näkemään kuinka skandaalissa rypevän poliitikon vaimo seisoo ryhdikkäänä miehensä rinnalla lehdistötilaisuudessa. Ruotsissa pääministerin vaimo astui vihdoin julkisuuden valokeilaan puolustamaan miehensä jouluostoksia kesken pandemian. Omalla herttaisella olemuksellaan hän onnistui suuntaamaan huomion toisaalle, pois mieheensä kohdistuneesta kritiikistä. Jengiväkivallasta ei kukaan enää edes kysellyt. Kymmenen pistettä sosiaalidemokraattien puoluetoimiston PR-osastolle!

Toisen maailmansodan aikaan Britannian hallitus levitti Keep calm & carry on-julisteita vahvistaakseen yleistä moraalia ja taistelutahtoa. Stefan Löfvenin motto coronavuonna on ollut Håll ut, håll in, håll avstånd. Tilanne on jatkunut nyt reilun vuoden. Suurin osa ihmisistä toimii ohjeiden mukaan. He eivät ole tavanneet iäkkäitä sukulaisia yli vuoteen ja kaikenlainen sosiaalinen kanssakäyminen on minimissään. Loputtomine kehoituksineen ja suosituksineen Löfven on kuitenkin kuin se hiekkalaatikolla Janipetteriään ponnettomasti kieltävä äiti. Lapsi on oppinut, ettei kielloille tarvitse korvaansa lotkauttaa eikä niistä ole seurauksia.

Koronaan kuolleita on Ruotsissa tätä kirjoittaessa yli 13 500 henkeä kun Suomessa vastaava luku on alle 900. Muutamaa toreilla ja turuilla raivoavaa foliohattua lukuunottamatta ruotsalaiset ovat ottaneet tilanteen varsin stoalaisesti. Tai sitten kansankodin summerhilliläiset kasvatit yksinkertaisesti huokailevat mielessään nuorison tapaan: “Orka!”. Ei jaksa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Kristiina Katajikko 12.04.2021

[ Väliotsikointi taakkatoimitus ]

Ruotsin rikollisuudesta tuore synkkä tieto

Stefan Löfven käänsi takkinsa: Laajalla maahanmuutolla ja jengirikollisuudella on yhteys – Ruotsin rikollisuudesta tuore synkkä tieto

Ruotsin pääministeri myöntää nyt, että maata riivaavalla jengirikollisuudella ja massamaahanmuutolla on yhteys. Tähän asti sosialidemokraatit ovat kiistäneet asian.

Ruotsin pääministeri. Stefan Löfven muutti kantaansa jengirikollisuuden ja maahanmuuton yhteydestä.Kuva: PELLE T NILSSON
Ruotsin pääministeri. Stefan Löfven muutti kantaansa jengirikollisuuden ja maahanmuuton yhteydestä.Kuva: PELLE T NILSSON

Ruotsin sosialidemokraatit ovat tähän asti vältelleet sanomasta, että maata riivaava jengirikollisuuden kierre liittyisi maahanmuuttoon. Keskiviikkona pääministeri, sosialidemokraattien puheenjohtaja Stefan Löfven kuitenkin vaikutti muuttaneen mielensä asiassa, Ruotsin yleisradio SVT kertoo.

Löfveniltä kysyttiin keskiviikkona parlamentin keskustelussa, miksi hän ei näe yhteyttä kasvavan rikollisuuden ja laajan maahanmuuton välillä.

”Kun maahanmuutto on laajaa niin, että emme selviä integraatiosta, seuraa myös kasvava riski ongelmista, joita nyt näemme. Se on selvää”, Löfven yllättäen vastasi.

Häneltä kysyttiin asiasta tarkemmin Aktuellt-ohjelmassa illalla.

”Jos siirtolaisuus on sitä suuruusluokkaa, että emme selviä integraatiosta, yhteiskuntaan syntyy jännitteitä, eikä se ole hyvä”, Löfven totesi.

SVT:n mukaan Löfven myönsi nyt ensi kertaa, että juuri näin on käynyt Ruotsissa. Tämän takia hallitus muutti maahanmuuttopolitiikkaansa, pääministeri kertoi.

”Kyllä, meillä on käynyt näin, joten siksi johtamani hallitus on päättänyt muuttaa maahanmuuttopolitiikkaa”, Löfven sanoi.

”Nyt otamme vastaan merkittävästi vähemmän ihmisiä.”

Vielä viime vuoden marraskuussa Löfven vastasi suoraan ”ei” kysymykseen siitä, liittyvätkö maahanmuutto ja Ruotsin rikollisjengit toisiinsa. Tuolloin hän selitti jengirikollisuutta muun muassa segregaatiolla ja yhteiskunnan eriytymisellä.

Löfvenin mukaan Ruotsi ei siis ole kyennyt integroimaan tulijoita, koska maahanmuutto on vuosien ajan ollut niin suurta.

”Jos riittävän moni ei saa töitä, lapset näkevät aikuisten olevan vailla työtä ja ajattelevat ehkä, että se on normaalia. Tulee myös muita jännitteitä ja se on ongelma.”

Löfvenin ulostuloa edelsi Ruotsin ykkösaiheeksi – jälleen – runsaan viikon ajaksi noussut rikollisuuskeskustelu. Keskustelussa on viitattu muun muassa Johanna Bäckström Lernebyn kirjaan Familjen, joka kertoo Göteborgin Angeredin lähiötä hallitsevasta klaanista. Jengi muun muassa pystytti tiesulkuja alueelle ja valvoi liikennettä Angerediin ja Angeredista. Bäckström Lernebyn mukaan erilaiset tukihuijaukset ovat tärkeä tulonlähde rikollisjengeille.

Hallituksen ohjelma ei tuottanut tulosta, rikollisuus yltyi

Torstaina aamulla SVT kertoo, että hallituksen vuosi sitten aloittama massiivinen jengirikollisuuden vastainen ohjelma ei ainakaan vielä ole tuottanut tulosta. Päinvastoin: juuri jengeihin liittyvä väkivaltarikollisuus on yltynyt.

Ammuskeluja, surmia ja räjähdyksiä on ollut nyt enemmän kuin ohjelman aloittamista edeltäneenä vuotena.

”Emme voi olla tyytyväisiä niin pitkään kun ammuskelut jatkuvat. Samaan aikaan tiedän, että ohjelma on massiivinen. Uskon että lopulta näemme tuloksia”, oikeusministeri Morgan Johansson sanoo.

Esimerkiksi Tukholman Rinkebyssä jengirikollisuuden tila on niin paha, että poliisit saatetaan työpaikalle turvasaattueessa.

”Työskentelemme jengirikollisuuden keskellä. Jos tehdään interventio, päätetään työpäivä ja lähdetään metrolla kotiin varttia myöhemmin, tilanne ei ehkä ole optimaalinen”, paikallinen poliisijohtaja selitti Expressenille elokuussa.

LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 10.09.2020

Mitä Ruotsissa tapahtuu?

Jo sata räjähdystä vuodessa – mitä Ruotsissa tapahtuu?

Jengirikosten torjunta on osoittautunut vaikeaksi poliisille.

 KUVA: Johan Nilsson / EPA
KUVA: Johan Nilsson / EPA

Eri puolilla Tukholmaa koettiin lokakuussa kolme räjähdystä yhden yön aikana. Niiden myötä räjähdyksiä on ollut ruotsalaiskaupungeissa tänä vuonna jo sata. Britannian yleisradio BBC kysyy tästä löytyvässä reportaasissaan, mitä Ruotsissa oikein tapahtuu.

BBC huomauttaa, ettei rikostyypistä edes pidetty kirjaa ennen vuotta 2017. Vuonna 2018 räjähdyksiä tapahtui 162. Tänä vuonna poliisin pommiryhmä on hälytetty räjähdyksen takia liki 30 kertaa viimeisen kahden kuukauden aikana. Valtaosassa tapauksista on kyse käsikranaateista tai kotitekoisista räjähteistä.

Poliisin mukaan räjähdykset liittyvät usein rikollisjengien välienselvittelyihin. Niillä pyritään esimerkiksi pelottelemaan kilpailevia jengejä tai niiden jäsenten perheenjäseniä ja ystäviä. Räjähdyksiä tapahtuu pääasiassa Tukholman, Göteborgin ja Malmön kaltaisten suurien kaupunkien pienituloisissa lähiöissä. Viime aikoina räjähdyksiä on kuitenkin tapahtunut myös varakkaammilla alueilla.

– Tilanne on vakava, mutta useimpien ihmisten ei tulisi olla huolissaan, koska tällä ei tule olemaan heihin vaikutusta, Ruotsin keskusrikospoliisin tiedustelupäällikkö Linda H. Straaf toteaa.

BBC:n mukaan Ruotsi yrittää torjua ilmiötä muun muassa lähettämällä viranomaisia työskentelemään jengirikollisuuteen erikoistuneiden poliisien kanssa Yhdysvaltoihin, Saksaan ja Hollantiin. Ruotsin poliisi tekee myös yhteistyötä räjähteiden parissa Afganistanissa ja Afrikassa työskennelleiden ruotsalaisten sotilasasiantuntijoiden kanssa.

– Tämä on uutta Ruotsissa, ja etsimme tietotaitoa ympäri maailmaa, keskusrikospoliisin päällikkö Mats Löfving toteaa.

Kriminologi Amir Rostami maalaa tilanteesta synkemmän kuvan. Hänen mukaansa ainoa järkevä vertailukohta on jengiväkivallan riivaama Meksiko.

– Tällainen on ainutlaatuista maissa, joissa ei juurikaan ole sotaa tai joilla ei ole pitkää terrorismin historiaa, hän arvioi.

Jengirikosten ratkaiseminen on osoittautunut poliisille vaikeaksi ja vain noin joka kymmenes tapaus on johtanut tuomioon.

Kytköksiä huumekauppaan

Poliisin mukaan räjähdysten takana olevien jengien toiminta näkyy myös ampuma-aserikoksissa. Ruotsissa tapahtui viime vuonna peräti 45 kuolemaan johtanutta ampumavälikohtausta. Vuonna 2011 vastaavia tapauksia oli 17. Jengiväkivalta kytkeytyy usein huumekauppaan.

BBC:n mukaan Ruotsin poliisi ei pidä kirjaa tai julkaise tietoja rikoksista epäiltyjen tai tuomittujen etnisestä taustasta. Keskusrikospoliisin tiedustelupäällikkö Linda H. Straaf toteaa kuitenkin, että monet jengirikollisista istuvat samaan profiiliin.

– He ovat kasvaneet Ruotsissa ja tulevat sosioekonomisesti heikoista ryhmistä, sosioekonomisesti heikoilta alueilta. Monet ovat ehkä toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia, Straaf kertoo.

Taustoja Ruotsista: Ruotsin väestönvaihdosta

Hän torjuu väitteet siitä, että juuri maahan tulleet päätyisivät jengeihin.

Kriminologi Amir Rostamin mukaan etnisellä taustalla on harvoin suurta merkitystä Ruotsin jengeissä.

– Kun haastattelen jengien jäseniä, on jengi heidän uusi maansa. Jengi on heidän identiteettinsä.

BBC:n mukaan Ruotsin mediaa on syytetty jengirikollisuuden peittelystä. Tukholman yliopiston journalismin professori Christian Christensen kertoo olleensa yllättynyt siitä, miten vähän Tukholman kolmen räjähdyksen yöstä uutisoitiin joissain ohjelmissa. Hänen mukaansa asia oli kuitenkin kattavasti esillä suurissa lehdissä ja paikallisuutisissa.

– Ongelma on, että Ruotsia käytetää symbolisesti todisteena maahanmuuton ongelmista, vasemmistolaisen politiikan ongelmista – monissa tapauksissa epäreilusti, Christensen sanoo.

Kantar Sifon hiljattain toteuttaman tutkimuksen mukaan ”laki ja järjestys” on näkyvin uutisaihe Ruotsin televisiossa, radiossa ja sosiaalisessa mediassa.

LÄHDE: Verkkouutiset/Kasperi Summanen 12.11.2019