Suomen korruptio on vaikeasti havaittavaa

Kansanedustajan mukaan meillä korruptio on usein hienovaraista, vaikeasti havaittavaa ja siksi osin tilastoimatonta.

Raha vaihtaa pöydän alla omistajaa. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN
Raha vaihtaa pöydän alla omistajaa. LEHTIKUVA/VESA MOILANEN

Suomi on tutkimusten mukaan yksi maailman vähiten korruptoituneista maista.

– Mikään maa ei ole täysin korruptoitumaton. Jos taloudellista tai muuta etua on saatavilla, on riski korruptiosta otettava aina huomioon. Rakenteellinen korruptio piiloutuu verkostoihin, yhteiskunnan rakenteisiin, valmisteluun ja päätöksentekoon, kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) kirjoittaa Aamulehden lukijapalstalla.

Hän toteaa, että julkiset hankinnat, kilpailuttaminen, kaavoitus, kiinteistökaupat sekä poliittinen rahoitus ovat alttiita korruptiolle.

– Myös virkanimityksiin ja rekrytointeihin voi liittyä korruptiivisia piirteitä. Aina ei rikota lakia, mutta toiminta ei silti ole kestävällä pohjalla. Kansainvälisesti esimerkiksi kehitysyhteistyössä ja asekaupassa on paljon korruptiota, Kiuru toteaa.

Niin ikään velvollisuuksien laiminlyönti, tahallinen viivyttely, väärien toimintatapojen peittely sekä kelvottoman johtamisen mahdollistaminen voivat Kiurun mukaan myös olla korruptiota.

– Toiminnasta hyötyjiä on rajallinen määrä, mutta haitat kohdistuvat laajemmin koko yhteiskuntaan.

Kansanedustajan mielestä läpinäkyvyyttä on lisättävä esimerkiksi julkisomisteisista yhtiöistä.

– Lisäksi tilastointia ja tutkimusta on kehitettävä. Uusien valtuutettujen on hyvä perehtyä teemaan ja tiedostaa korruptioon liittyvät riskit.

Kiuru muistuttaa, että jokaisella on omassa roolissaan vastuu.

– On hyvä kysyä itseltään päätöksentekotilanteessa, miltä toimintani näyttää ulkopuolisen silmissä ja pystynkö perustelemaan päätökseni kiertelemättä ja punastelematta.

LÄHDE: Verkkouutiset/Ilkka Ahtokivi 30.08.2021