Poliisiylijohtaja: Suomen poliisi varautuu Venäjän vastatoimiin
Uhkaskenaarioissa on nostettu esiin muun muassa informaatiovaikuttaminen, provosoidut mielenosoitukset ja vahingonteot.
Suomen Nato-päätöksen on pelätty johtavan Venäjän vastatoimiin.
Asiatuntijat uskovat, että Venäjä pyrkisi eri tavoin hiekoittamaan Suomen ja suomalaisten arkielämää – esimerkiksi kyberhyökkäysten ja hybridivaikuttamisen muodossa. Näitä tapauksia arvellaan jo nähdyn.
– Kuten julkisuudessa on todettu, nyt Nato-hakemuksen jättämisen jälkeen ja sen hyväksynnän väliin jää aikaikkuna, niin sanottu harmaa vaihe, jonka aikana Suomea kohtaan voidaan kohdistaa erilaisia vaikuttamisyrityksiä, poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo IS:lle.
– Ja Venäjän provokaatiot ovat mahdollisia myös sen jälkeen, kun Suomesta tulee virallisesti Naton jäsen.
Lue lisää: Pekka Haavisto: Suomi odottelee kutsua Natolta – Erdogan sanoo edelleen ”ei” Suomelle ja Ruotsille
Kolehmaisen mukaan Venäjän Ukrainaan vastaan käymä hyökkäyssota on muuttanut Euroopan ja sen osana Suomen turvallisuusympäristöä merkittävästi.
– Sota on muuttanut turvallisuusympäristöämme pysyvästi. Tilanne heijastuu myös suomalaisten turvallisuuden tunteeseen, Suomen omiin turvallisuusratkaisuihin sekä poliisin toimintaan, Kolehmainen korostaa.
– Poliisin on nyt varauduttava uusin asein Nato-hakemuksen myötä syntyviin uhkiin.
Suomessa poliisi on sisäisen turvallisuuden päävastuuviranomainen. Kolehmaisen mukaan poliisi seuraa sekä arvioi nyt laajasti Nato-projektin aiheuttamia suoria tai välillisiä vaikutuksia poliisin toimintaympäristöön ja maan sisäiseen turvallisuuteen.
Poliisi on arvioinut erilaisten skenaarioiden toteutumisen mahdollisuutta ja tehnyt niiden pohjalta varautumistyötä.
Skenaarioissa on esimerkiksi nostettu esiin erilaisia uhkavaihtoehtoja, joiden toteuttamiseen Suomessa asuvia venäläisiä yritettäisiin tavalla tai toisella painostaa.
– Informaatiovaikuttaminen ja eriasteinen uhkailu, provosoidut mielenosoitukset, vahingonteot, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttö, maahantulon välineellistäminen, pakotteiden kiertäminen, kyberiskut sekä terroriteot voivat olla valtiollisen vaikuttamisen välineitä – siinä missä asevoimien käyttö, Kolehmainen linjaa.
– Myös Suomessa voidaan pyrkiä kannustamaan tai painostamaan joitakin tahoja esimerkiksi yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavien tekojen tekemiseen. Henkilötasolle menevää painostusta ei siis voida poissulkea, vaikkakaan toistaiseksi se ei erityisesti ole noussut esille poliisin näkökulmasta.
Kolehmainen muistuttaa, että tämänkaltaisen riskin tunnistaminen ja torjuminen kuuluu myös muiden turvallisuusviranomaisten kuin poliisin vastuulle.
– Asiassa tehdään jatkuvaa tiivistä yhteistyötä, hän tiivistää.
Poliisiylijohtaja pitää tärkeänä, että Venäjän vaikuttamismotiivit ovat viime aikoina nousseet säännöllisesti esiin julkisessa keskustelussa.
– Koska keskustelua käydään nyt avoimesti, suurin osa suomalaisista osaa hyvin erottaa tällaiset vaikuttamisyritykset ja motiivit niiden takana, Kolehmainen arvelee.
– Paras keino torjua epäasiallista toimintaa on varmistaa, että kaikki Suomessa asuvat henkilöt taustastaan riippumatta luottavat suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen viranomaisten kykyyn suojata sen kansalaisten oikeuksia. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa kaikki lähtee luottamuksesta.
Kolehmaisen mielestä kaikkien Suomessa asuvien ihmisten kynnys ilmoittaa poliisille kokemastaan painostuksesta saadaan pidettyä matalana, kun löytyy ”luottamusta yhteiskunnan toimivuuteen ja viranomaisten toimintakykyyn”.
Lisäksi Kolehmainen huomauttaa, että poliisilla on esitutkintaviranomaisena mahdollisuus selvittää, mistä tietyn teon taustalla voi tosiasiassa olla kysymys. Poliisin käytettävissä ovat poliisilain ja pakkokeinolain mukaiset toimivaltuudet.
– Luottamus luo kansallista resilienssiä torjua epäasiallista vaikuttamista tai painostusta, Kolehmainen korostaa.
Luottamuksesta puhuttaessa Kolehmainen nostaa esiin myös poliisin määrärahat, joista on väännetty peistä miltei vuosittain.
– Nykytilanne ja siihen liittyvät hybridivaikuttamisen riskit entisestään korostavat yhteiskunnan tarvetta huolehtia myös poliisin riittävistä resursseista ja toimivaltuuksista. Suomen turvallisuusratkaisut ovat kokonaisuus, jossa poliisin kyvykkyydellä on merkittävä rooli. Tämä olisi nyt, jos koskaan, tärkeä huomioida, hän painottaa.
Poliisiylijohtaja painottaa vielä poliisin olevan yhteiskunnassa päävastuullinen taho, joka antaa – ennen sotaa tai sodan kaltaista olosuhdetta – välittömän vasteen lähes kaikkiin hybridiuhkiin, niin operatiivisesti kentällä kuin myöhemmin tutkinnassa.
– Poliisi on varautunut hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä muuttuvassa toimintaympäristössä parhaalla mahdollisella tavalla – sillä kyvykkyydellä, jonka päättäjät sille tässä ajassa takaavat, Kolehmainen summaa.
LÄHDE: Iltasanomat/Marko Lempinen 20.05.2022