Helsingin yliopiston tutkijat: Ajatus valeuutisista on hylättävä – Kyse on ennemmin vastatiedosta
Vaihtoehtomedioihin tutkimushankkeessaan perehtyneet Helsingin yliopiston tutkijat kehottavat hylkäämään puheen valeuutisista ja totuudenjälkeisestä ajasta.
Helsingin yliopiston tutkijoiden havainnon mukaan vaihtoehtomedioita ei tule tarkastella ensisijaisesti kyseenalaistamalla niiden tarjoamien tietojen totuudenmukaisuutta. Vaihtoehtomedioiden tarkastelu edellyttää hienovaraisempaa lähestymistapaa, ei vain totuuden ja valheen vastakkainasettelua, he toteavat.
”Ajatus valeuutisista on suosittu, mutta meidän on hylättävä se. Valeuutiset perustuvat itse asiassa usein todellisiin uutisiin. Ongelmana on se, että valeuutisten tekijät seulovat parhaiten omiin tarkoitusperiinsä soveltuvat faktat”, tutkimusryhmään kuuluva Gwenaëlle Bauvois sanoo tiedotteessa.
”Esimerkiksi uutinen rikoksen tehneestä maahanmuuttajasta saattaa olla totta. Mutta jos keskitytään vain maahanmuuttajien tekemiin rikoksiin ja lietsotaan siten ihmisten pelkoa, kyse ei ole enää tiedon välittämisestä, vaan sen tarkoituksellisesta valikoimisesta.”
Tutkijat ehdottavat, että valeuutisten sijaan jatkossa käytettäisiin termiä vastatieto tai reinformaatio (uudelleentiedottaminen). Tutkijat määrittelevät reinformaation ”ääripuolueelliseksi, opportunistiseksi menettelyksi, jonka osapuolet pyrkivät vaikuttamaan julkiseen keskusteluun”.
Lisäksi he puhuisivat mieluummin vastamediasta kuin vaihtoehtomediasta, sillä vaihtoehtomedian käsite ”herättää ihmisissä helposti myönteisiä mielleyhtymiä”. Vastamedia puolestaan kuvaa sitä, että kyseiset mediat vastustavat avoimesti valtamediaa.
LUE MYÖS:
Tutkijaryhmän mukaan vaihtoehtomedioihin on suhtauduttava entistä vakavammin.
”Oli mielipiteemme niistä mikä hyvänsä, vastamediat kehittyvät jatkuvasti ja muuttuvat entistä uskottavammiksi. Niiden vaikutusvalta kasvaa, ja ne vaikuttavat valtamediaan todella paljon”, Bauvois sanoo.
Bauvois, Niko Pyrhönen ja Rūta Kazlauskaitė Helsingin yliopistosta sekä Tampereen yliopiston Tuukka Ylä-Anttila ja Jyväskylän yliopiston Karina Horsti ovat saaneet päätökseen laajan tutkimushankkeen, joka kulkee nimellä: ”Kurjistettuja kutsumassa: Totuudenjälkeisen ajan kansainväliset mobilisaatiostrategiat Suomen, Ranskan ja Yhdysvaltain vastamediassa”. Siinä tutkittiin, millaisia strategioita vaihtoehtomediat käyttävät puhutellakseen ”kurjistettuja”, ryhmää, jonka luottamus valtamedioihin on rapautumassa.
Kotimaisena esimerkkinä tutkijat ovat perehtyneet MV-lehteen. Sen jutuissa korostuvat tyylikeinot, joilla pyritään lietsomaan syrjäytetyksi tulemisen tunnetta, muodostamaan syrjäytettyjen sisäryhmä ja esittämään muut ulkopuolisina.
”Tätä luodaan myös vastakkainasettelun ja sisäisten viholliskuvien kautta, jolloin maalitauluna ovat erityisesti niin sanotut suvakit tai hyödylliset idiootit, mutta myös eliitin edustajat”, tutkijat toteavat.
”Maahanmuuttajat esitetään yhä useammin ikään kuin luonnonvoimana, ja heidän väitetään käyttävän järjestelmäämme tietenkin hyväkseen, jos sallimme sen. Siksi ongelmana esitetään yhä useammin ne, jotka mahdollistavat tämän kehityksen, niin sanotut sisäiset petturit.”
LISÄÄ AIHEESTA:
LÄHDE: Uusi Suomi/Teppo Ovaskainen 08.11.2019