Vihreä politiikka tuhosi Sri Lankan

Sri Lankan perikato oli looginen seuraus vihreästä politiikasta

Kuvan lisännyt taakkatoimitus
Kuvan lisännyt taakkatoimitus

Kaksi päivää sitten Sri Lankan presidentti Gotabaya Rajapaksa pakeni maasta ja pääministeri Ranil Wickremesinghe erosi maan taloudellisen romahduksen vuoksi. Kansalaiset ryntäsivät jopa sadoin tuhansin ylelliseen presidentin palatsiin, jossa he nauttivat eliitin luksuksista mm. uimalla presidentin uima-altaassa. Maa on nyt täysin vararikossa, niin pahassa vararikossa, että jopa kansainvälinen valuuttarahasto IMF empii osoittaa apuaan. Tämä ka tosin johtuu siitä, että Italia alkaa olla niin suuren avun tarpeessa, että se rajoittaa IMF:n liikkumavaraa.

Presidentti Rajapaksa matkalaukkuineen poistui maasta laivaston aluksella. Näin armeija vielä osoitti lojaalisuutta laillista presidenttiä kohtaan.

Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta on nyt siis laiminlyönyt valtionvelkansa eli ajautunut konkurssiin; sillä ei ole polttoainevarastoja eikä kassassaan käteistä maksaakseen valtion työntekijöiden, mukaan lukien poliisin ja armeijan, palkkoja tai ostaakseen polttoainetta maailmanmarkkinoilta. Suurin osa yrityksistä on suljettu.

SDG-politiikan tuhoisuus

Vuonna 2019 vasta valittu Sri Lankan presidentti Rajapaksa – jonka poliittista puoluetta kuvataan sosiaalisesti oikeistolaiseksi ja taloudellisesti vasemmistoiseksi – paljasti suurenmoisen ”vihreän uuden sopimuksen” ja visionsa Sri Lankasta. Se muistuttaa monin osin Euroopan Unionin Suurta Resettiä eli heinäkuussa 2021 julkaistua Fit for 55 ilmastopakettia. Tämä yhdistettynä rahan painamiseen Euroopan Keskuspankin tapaan 2019 johti lopulta koronapandemian vuoksi asetettujen sulkutoimien vuoksi katastrofin. Katastrofin aiheutti viime kädessä YK:n kautta ohjattu politiikka, jolla on pyritty ohjaamaan maita kohti YK:n Kestävän kehityksen tavoitteita (Sustainable Development Goals eli SDGs).

Olen kirjoittanut usean vuoden ajan esseitä ja raportteja ja pitänyt esitelmiä englannin kielellä tämän SDG-politiikan tuhoisuudesta erityisesti köyhimmille maille. Olen eräitä näistä linkannut tämän blogin loppuun.

Keskeinen valtaisan katastrofin syy oli Sri Lankan maatalouden täydellinen viherryttäminen. Viherryttämisen katastrofaalisia seurauksia päiviteltiin USA:n tärkeimmän ulkopoliittisen julkaisun Foreign Policyn sivuilla maaliskuun alussa 2022 eli neljä kuukautta ennen lopullista romahdusta.  Artikkelista ilmenee, että vuoden 2021 huhtikuussa Rajapaksan hallitus toteutti vihreää hallitusohjelmaansa ja kielsi synteettisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden maahantuonnin ja käytön valtakunnallisesti ja määräsi maan kaksi miljoonaa maanviljelijää siirtymään luomuviljelyyn. Ohjelmaa kutsuttiin ”loiston ja vaurauden visioksi” aivan kuten nyt EU:ssa meille myydään Fit for 55 Ilmastopakettia ja kiertotalouden järjettömiä säädöksiä lupaamalla auvoista ja loistavaa tulevaisuutta.

Seitsemän kuukautta kestäneen järjettömyyden jälkeen Rajapaksan hallitus joutui perääntymään vihreässä maatalouspolitiikassa, mutta pysyvät vauriot oli jo aiheutettu ruokaturvallisuudelle ja maa joutui mm. ostamaan kalliisti riisiä maailmanmarkkinoilta.

Euroopan Unionissa ollaan nyt tosipaikan edessä, kun osana Vihreää Siirtymää Hollannissa ollaan lakkauttamassa kolmasosa maatiloista EU:n komission ehdottamien taakanjakoasetuksen muutosten vuoksi. Kyseinen asetus on Suomelle äärimmäisen haitallinen mm. sen vuoksi, että Suomelle ja Ruotsille on siinä asetettu kaikkein ”kunnianhimoisimmat” tavoitteet. Hollannissa on saamieni tietojen mukaan 100 miljoonaan tuotantoeläintä ja se on yksi merkittävimmistä maista ajatellen Euroopan ruokaturvaa. Ruokaturvaa heikentää nyt nopeasti Ukrainan sota monista eri syistä. Onko Euroopalla varaa jatkaa tätä vihreää polkua, jota on ohjattu mm. sitouttamalla nuoria kärkipoliitikkoja molemmin puolin Atlanntia sekä YK:sta että Maailman Talousfoorumista Davosista muovailluilla politiikoilla?

Foreign Policy lehden artikkeli päättyy seuraavasti

”Sri Lankan kriisin aiheutti maaginen ajattelu, teknokraattinen röyhkeys, ideologiset harhakuvitelmat, eliitin itsekäs lyhytnäköinen ajattelu yhdistettynä siihen, että maan poliittinen johto uskoi niin sanotun kestävän maatalouden puolestapuhujiin.” 

En voi sille mitään, mutta Euroopan itsekäs poliittinen eliitti on kymmenien vuosien poliittisen kehityksen myötä lopulta syyllistynyt samaan helmasyntiin kuin Sri Lankan poliittinen eliitti uskoessaan maagiseen ajatteluun, ideologisiin harhakuvitelmiin, lyhytnäköiseen ajatteluun sekä luottanut ekoajattelijoiden seireenilaulujen säkeisiin. Hollannin maatalousyrittäjien protestit, jotka ovat laajenemassa ympäri Eurooppaa antavat poliittiselle eliitille nyt ajattelemisen aihetta. En kuitenkaan ole kovin toiveikas sille, että järki palaisi eurooppalaisen politiikan teon areenoille. Niinkuin Ruotsin (ja Suomen) legendaarinen pääministeri Axel Oxejstjärna totesi pojalleen 1648 tämän valmistautuessa Westphalenin 30-vuotisen sodan päättäneisiin rauhanneuvotteluihin:

”An nescis, mi fili, quantilla prudentia mundus regatur – poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”

https://www.thegwpf.org/content/uploads/2018/01/Paunio-PublicHealth.pdf (Esipuheen tähän kirjoitti Lordi Donoghue, jonka kynästä syntyi BBC:n hupisarjan ”Kyllä herra ministeri” hauskat sketsit ja juonenkäänteet)

In Sri Lanka, Organic Farming Went Catastrophically Wrong

LÄHDE: Oikeamedia/blogi/Mikko Paunio 11.07.2022