Hamasin Lokakuun 7. päivän 2023 terrori-iskun jälkeen Suomessa on aktivoitunut Sumud -järjestö eli Suomen Palestiina-verkosto. Järjestö on organisoinut palestiinalaismielistä toimintaa ja profiloitunut julkisuudessa Israel-kriittisenä toimijana. Järjestön varapuheenjohtajana toimii suomalaisillekin hyvin tuttu Israel-kriitikko Syksy Räsänen, joka ei esittelyjä kaipaa. Sumudin perustajana ja hallituksen puheenjohtajana esitellään suomalaisessa mediassakin esiintynyt gazalaissyntyinen aktivisti Majeed Abusalama.
Hänen kerrotaan toimivan väitöskirjatutkijana Tampereen yliopiston Palestine Research Groupissa. Gazasta lähdön jälkeen hänen sanotaan toimineen aktiivisesti erilaisissa ”antirasistisissa, dekoloniaalisissa ja maahanmuuttoon ja solidaarisuuteen liikkeissä ympäri Eurooppaa” sekä työskentelevän ”uupumatta äärioikeistolaisia ja fasistisia voimia vastaan.”
Sumud siis perustettiin noin neljä kuukautta ennen Hamasin 7. lokakuuta 2023 tekemää terrori-iskua, mutta järjestön oman vuosikertomuksen mukaan sen aktiivinen toiminta käynnistyi vasta lokakuussa 2023 Gazan sodan alettua.
Abusalamaa on hänen Gaza-taustansa ja suomalaisen yliopisto-opintojensa vuoksi haastateltu myös kotimaisessa mediassa. Häntä on jututettu sekä välittömästi lokakuun 2023 terrori-iskun jälkeen ja myöhemminkin.
Koska itse olen seurannut pitkään kuinka Israel näkyy ja näyttäytyy suomalaisessa mediassa, kiinnostuin hänen ajatuksistaan ja persoonastaan lähemmin. Lisäksi Sumud on tullut viime vuosien aikana itseäni vastaan siellä täällä. Siksi ajattelin hieman ottaa selvää.
Näissä merkeissä kävin läpi Abusalaman X-tilin päivitykset lokakuun 2023 ja joulukuun 2024 väliseltä ajalta sekä muuta kansainvälisesti löytämääni materiaalia.
Niissä Abusalama ylisti toistuvasti Hamasin johtamia terroristisia hyökkäyksiä, piti Hamasin arvostelua tuomittavana ja kuvasi terroristiseen iskuun liitettyä julmaa väkivaltaa historiallisena ”vapautuksena”.
Lokakuun 7. päivän jälkeisinä kuukausina hän myös antoi ymmärtää, että ainoa ratkaisu Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin on Israelin itsenäisen valtioentiteetin purkaminen ”heti ja nyt”. Samalla hän käytti sosiaalisessa mediassa rodullistavaa ja totalisoivaa kieltä.
Huhtikuussa 2024 Saksan poliisi oli aloittanut häneen kohdistuvan rikostutkinnan epäiltynä internetissä tapahtuvasta rikosten hyväksymisestä. Tutkinnan perustana olivat juuri hänen omat lokakuussa julkaisemansa X-päivitykset.
Hänen tapauksensa herättää ajankohtaisia kysymyksiä sananvapaudesta sekä yliopistojen sekä median roolista ja vastuusta.
Tämä kirjoitukseni perustuu yksinomaan Abusalaman julkisiin X-julkaisuihin, hänen pian lokakuun 7. päivän jälkeen kirjoittamaansa pitkään mielipideartikkeliin, tallennettuun kansalaisjärjestöhaastatteluun (ICHAD) sekä Saksan poliisin viralliseen asiakirjaan, jonka Abusalama itse julkaisi X-tilillään.
Keskeiset väitteet perustuvat siten hänen omiin sanamuotoihinsa, jotka on ohessa lainattu päivämäärineen. Olen kääntänyt alunperin englanninkieliset X-päivitykset suomeksi. Kaikista lainatuista X-päivityksistä hallussani on kuvakaappaus.
7.–8. lokakuuta 2023: Hamasin väkivallan juhlistaminen ja oikeuttaminen
Lokakuun 7. päivänä 2023 Abusalama kehysti Hamasin johtamat hyökkäykset oikeutettuna vastarintana ja ylpeyden aiheena. Yhdessä päivityksessään tuona päivänä hän kirjoitti:
- ”Tämä on päivä, josta saa olla ylpeä, aivan kuten silloin, kun mikä tahansa alkuperäiskansa saa maansa takaisin.” *(X, @MajedAbusalama, 7.10.2023)
Samana päivänä hän kuvasi Hamasin terroristista väkivaltaa väistämättömäksi ja normalisoi sen toteamalla:
- ”Se, mitä tapahtui, on kolonisoitujen ja saarrettujen Palestiinan ja Gazan ihmisten normaali reaktio … tästä päivästä voidaan olla ylpeitä.” *(X, @MajedAbusalama, 7.10.2023)
Seuraavana päivänä hän jatkoi Hamasin väkivallan normalisointia:
- ”Se, mitä Gazassa eilen tapahtui, ei ollut mikään yllätys. On normaalia, että ihmiset tekevät kaikkensa vapauttaakseen itsensä.” *(X, @MajedAbusalama, 8.10.2023)
Hän myös ylisti sotilaiden sieppaamista:
- ”Palestiinalainen vastarinta ja kansa mursivat Israelin saarron, vapauttivat maata ja sieppasivat israelilaisia sotilaita…” (X, @MajedAbusalama, 7.10.2023)
Juuri nämä kirjoitukset kuuluivat myöhemmin niiden julkaisujen joukkoon, joihin Saksan viranomaiset rikostutkinnassaan viittasivat, koska niiden perusteella viranomaiset ilmeisesti katsoivat hänen antavan tukensa lokakun 7. päivän terroristiselle hyökkäykselle. Tästä lisää hieman myöhemmin.
Hamasin arvostelun tuomitseminen ja väkivaltaisen ”vastarinnan” ylistäminen
Lokakuun 8. päivänä Abusalama torjui yksiselitteisesti Hamasin arvostelun:
- ”Kenelläkään ei ole oikeutta tuomita palestiinalaista vastarintaa, Hamas mukaan lukien. He tekivät sen, mitä jokainen vapautusliike on tehnyt ja tulee tekemään kolonialismia vastaan.” (X, @MajedAbusalama, 8.10.2023)
Terroristisen hyökkäyksen kuvaileminen vastarinnaksi on Hamasin käyttämää sanastoa, jolla se normalisoi siviileihin kohdistaman väkivaltansa.
Toisen vastaavan X-päivityksen yhteydessä hän samoin tuomitsee Hamasin arvostelun väittäen sen toimintaan kohdistuneita syytöksiä valheellisiksi.
Päivitykseen oli upotettuna yksi Hamas-terroristien omilla body-kameroilla hyökkäyksen aikana kuvatuista monista videopätkistä lokakuun 7. päivältä. Siinä terroristit israelilaisella kibbutsilla pitävät taukoa tappamisestaan ja kantavat sylissään pelkääviä juutalaislapsia.
Pidempi perustelu: The New Arab -artikkeli
Vain päivä lokakuun terrori-iskun jälkeen Abusalama julkaisi The New Arab -lehdessä pitkän mielipidekirjoituksen Gaza: Vapautus ei ole enää pelkkä unelma, jossa hän viittasi äitinsä sanoihin, joka ylisti lokakuun 7. päivän tapahtumia historiallisena vapautuksen päivän, josta tulee olla ylpeä.
Abusalam kirjoitti: ”Äitini kertoi minulle, että kaikki tunsivat olevansa suunnattoman liikuttuneita, onnellisia ja ylpeitä. ’Se oli kuin unta’, hän sanoi.” Hän jatkaa innostuneesti: ”Palestiinalaiset ottivat haltuunsa israelilaisia panssarivaunuja, marssivat läheisiin laittomiin siirtokuntiin … kaappasivat israelilaisia sotilasajoneuvoja ja sotilaita.”
Ja lopuksi Abusalama jutussa antaa itse ymmärtää, että lokakuun 7. päivän iskun tulisi ulottua ”joelta merelle”, siis koko Israelin alueelle: ”Tämä on todella historiallinen hetki Gazalle… taistella maamme vapauden puolesta joelta merelle.”
Artikkelissa lokakuun 7. päivän väkivaltainen hyökkäys esitetään siis innostavana ja inspiroivana esimerkkinä siitä, millä tavoin vapautus ”joelta merelle” voidaan saavuttaa.
Poliittinen ohjelma ilman rinnakkaiseloa
Kun X:ssä Abusalamalle joku huomautti, että Gazasta voisi tulla vauras alue ilman Hamasia, Abusalama ei tällaista Hamasin arvostelua hyväksynyt, vaan näpäytti takaisin 10. lokakuuta:
- ”Kyllä, siitä voisi tulla Singapore, jos Israelin kolonialistinen hallinto puretaan. Jos maa on vapaa joelta merelle.” *(X, @MajedAbusalama, 10.10.2023)
Ilmaus ”joelta merelle” liitetään nimenomaisesti Israelin itsenäisen valtion lakkauttamiseen, ei rinnakkaiseloon tai kahden valtion ratkaisuun.
ICAHD Finlandin haastattelussa Abusalamaa pyydetään esittelemään näkemystään konfliktin ratkaisusta. Tämä on kiinnostava kysymys siksikin, että Abusalama tekee väitöskirjatutkimusta politiikan tutkimuksen parissa.
Kysyttäessä mikä olisi hänen ehdotuksensa konfliktin ratkaisuksi hän esittää:
”Näen tämän konfederaationa Syyrian, Libanonin ja ehkä myös Jordanian kanssa.” Näissä maissa Abusalaman mukaan on jo nykyisellään suuri palestiinalaisväestö.
Miten tähän konfederaatioon päästäisiin?
Hän jatkaa: ”Ratkaisun alku on kolonialistisen järjestelmän ja sionismin lopettaminen ja purkaminen heti, tänään.” (ICAHD Finland -haastattelu, tekstitys).
Toisessa saman haastattelun kohdassa hän täsmentää: ”Ilman sionismin ja kolonialistisen järjestelmän purkamista joelta merelle ei voida tehdä mitään… Kun ihmiset kysyvät minulta, mitä haluan Palestiinaan, vastaan: lopettakaa tämä. Sen jälkeen kaikki muu voi tulla. Meidän täytyy lopettaa tämä järjestelmä.”
Abusalama tarkoittaa ”tällä” Israelin itsenäistä valtiota, jota hän pitää konfliktin juurisyyntä ja esteenä sen ratkaisulle.
Abusalama ei siis haastattelussa kuvaa oikeudenmukaisuutta neuvottelujen, sovinnon tai kahden kansan rinnakkaiselon kautta.
Hänen mukaansa oikeudenmukaisuus alkaa vasta, kun sionismi ja nykyinen Israelina tunnettu valtiorakenne on purettu. Sen olemassaolo sellaisenaan on väärin ja este.
Vasta sen jälkeen ”kaikki muu voi tulla”.
Sen lisäksi, että Abusalama X-päivityksissään vaikuttaa ihannoivan ja normalisoivan Hamasin väkivaltaisen hyökkäyksen Israelin eliminoimiseksi hän ei ICHADin haastattelussa esitä, millä tavoin Israelin juutalaisten poliittiset oikeudet tai kansallinen itsemääräämisoikeus turvattaisiin Israelin valtion eliminoimisen jälkeen.
”Valkoisuus on sairaus.”
Abusalama esitellään Sumudin sivuilla rasismia vastustavana aktivistina. Kuitenkin vuosina 2023–2024 hän itse käytti X-päivityksissään toistuvasti kollektivisoivaa ja rasistista kieltä.
- ”Valkoisuus on sairaus. Se ei koskaan lakkaa olemasta ylimielinen, myrkyllinen ja keskittymästä itseensä.” *(X, @MajedAbusalama, 8.10.2023)
- ”Olen niin kyllästynyt valkoisten ihmisten tietämättömyyteen ja ylimielisyyteen…”
(X, @MajedAbusalama, 27.12.2024)
Hän myös jakoi toisen henkilön X-päivityksen, jossa julistettiin:
- ”Kaikki sionismia tukevat ovat pahoja.” (X-uudelleenjulkaisu, @MajedAbusalama, 20.2.2024)
Poliittinen erimielisyys kehystetään tällä tavoin rodulliseksi patologiaksi.
Vastustajat eivät ole väärässä, vaan sairaita, myrkyllisiä tai identiteettinsä vuoksi kyvyttömiä ymmärtämään.
Tämä kielenkäyttö vahvistaa maailmankuvan sulkeutuneisuutta: vastaväitteet eivät vaadi vastaamista, vaan ne voidaan sivuuttaa identiteettipohjaisina harhoina.
Jos kerran poliittista neuvotteluratkaisua ei ole ja on vain sairaita ja pahoja ihmisiä, joiden kanssa ei voi keskustella, eikö silloin seurauksena ole väkivallan oikeuttaminen?
Saksa: rikostutkinta ja kiinniotto
Huhtikuun 23. päivänä 2024 Abusalama ilmoitti X:ssä:
- ”Näiden twiittien vuoksi. Nyt Saksan poliisi tutkii minua. He tekivät kotietsinnän, ottivat minut kiinni… Kaikki tämä valtion sorto ei pelota eikä vaienna meitä… Me vastustamme.” (X, @MajedAbusalama, 23.4.2024)
Julkaisun liitteenä olevassa virallisessa asiakirjassa rikosepäilynä mainitaan rikosten hyväksyminen ja ylistäminen internetjulkaisujen kautta. Tämä siis kuvastaa viranomaisten Saksan lakiin perustuvaa epäilyä, johon sinänsä en ota oikeudellista kantaa.
Aiheen tällaiselle viranomaisreaktiolle oli antanut Abusalaman 7.10. julkaisemat päivitykset, joissa hän ylisti Hamasin hyökkäystä. Näitä olivat muun muassa:
”Tänään on vallankumouksellinen päivä, josta saa olla ylpeä.”
”Vapaa Palestiina joelta merelle.”
”Ehdoton solidaarisuus palestiinalaiselle vastarinnalle.”
Tutkinta koski ajanjaksoa 7.–26. lokakuuta 2023. Sen kohteena ei ollut yleinen Israelin arvostelu, vaan epäilty väkivaltarikosten hyväksyminen. Abusalama ei perunut lausuntojaan. Tiedossani ei ole tutkinnan oikeudellista lopputulosta.
Perhetausta ja poliittinen konteksti
Lehtitietojen mukaan Abusalaman isä on aiemmin toiminut Palestiinan vapautuksen kansanrintamassa (PFLP), jonka Yhdysvallat, Euroopan unioni sekä useat muut valtiot ovat luokitelleet terroristijärjestöksi.
Abusalaman sisar muun muassa kertoo Al Jazeera -yhtiön verkkosivuilla 30.5.2017 julkaistussa jutussa isän saaneen: ”…seitsemän elinkautista vankeusrangaistusta, jotka hänelle oli määrätty hänen kuulumisestaan Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) -ryhmään.”
Jewish Chronicle -lehden jutussa 10.2.2022 taustoitetaan lähemmin ja kerrotaan, että isä tuomittiin 1970-luvulla terroristisista pommi-iskuista Israelissa (mm. Jerusalemin yliopistoa kohtaan) saaden niistä elinkautisen vankeusrangaistuksen. Myöhemmin isä vapautettiin 1985 Jibril-vankeinvaihdossa.
Vapautumisen jälkeen isä muutti Gazaan, missä Majeed Abusalama ja hänen sisarensa syntyivät Jabalyian kylässä, joka on historiallisesti ollut yksi Hamas-liikkeen keskeisiä pesäkkeitä.
Eräässä X-päivityksessään Abusalama ihailee ensimmäisen intifadan alkamista juuri Jabalyian kylästä.
Kirjoitukseni ei arvioi Abusalaman isän rikosoikeudellista vastuuta, vaan tuo esiin perhetaustan kontekstina, jossa Abusalaman retoriikka ja ääriajattelu on muotoutunut.
Tämä tausta ei selitä Abusalaman kantoja yksinään, mutta se sijoittaa ne dokumentoituun poliittiseen ympäristöön, jossa väkivalta on pitkään ollut normalisoitu ”vastarintana” ja Israelin eliminoimiseen tähtäävä diskurssi osa kasvuympäristöä.
Mitä tästä voimme päätellä?
Abusalaman retoriikka lokakuun 7. päivän jälkeisinä kuukausina on ollut johdonmukaista eri foorumeilla – X-julkaisuissa, mielipidekirjoituksissa ja haastatteluissa – ja se on jatkunut muuttumattomana myös oikeudellisen tarkastelun jälkeen.
Sumud -järjestön puheenjohtajan, Majeed Abusalaman, omat, päivätyt julkiset lausunnot piirtävät kuvan johdonmukaisesta maailmankuvasta, jossa lokakuun 7. päivän terrori-iskuja ihannoidaan historiallisena vapautuksena, Hamas ja sen terroristinen väkivalta oikeutetaan moraalisesti ja Israelin valtion eliminoiminen esitetään poliittisen oikeudenmukaisuuden edellytyksenä.
Juuri tällainen retoriikka johti rikostutkintaan Saksassa ja tekee hänen julkisesta toiminnastaan aiheen, joka edellyttäisi huolellista kontekstualisointia kaikkialla, missä hänelle annetaan mediassa tilaa tai akateeminen foorumi, sekä yhdistystoiminnassa.
Tampereen yliopiston vastuu?
Jatko-opiskelijana Tampereen yliopistossa Abusalaman julkinen toiminta herättää yliopistolle hallinnollisia, vaikka ei kurinpidollisia, kysymyksiä:
Miten yliopiston tulisi suhtautua tilanteissa, joissa niiden yhteydessä toimiva opiskelija joutuu rikostutkinnan kohteeksi väkivaltaa avoimesti ihannoivien julkaisujen vuoksi?
Millaisia suojatoimia on olemassa, kun kampukseen liittyviä henkilöitä tutkitaan rikollisten tekojen ihannoimisesta verkossa?
Miten akateemisia moniarvoisuuden ja väkivallattomuuden periaatteita noudatetaan, kun politiikan ja hallintotieteiden tohtoriohjelmassa opiskeleva tutkija julkisella foorumilla edistää yhden itsenäisen valtion eliminointia kannattavia näkemyksiä?
Miten toteutuu turvallisen tilan periaate muihin opiskelijoihin nähden, jotka kenties näkevät Lähi-idän konfliktin toisella tavalla?
Juuri politiikan tutkimuksen näkökulmasta Abusalaman kannanotot ovat kiinnostavia ja huomiota herättäviä. Lokakuun 7. päivää ihannoidaan vapautuksena; Hamasin väkivaltaisen toiminnan tuomitseminen torjutaan ehdottomasti; oikeudenmukaisuus määritellään sionismin ja olemassa olevan kansainvälisesti tunnustetun valtiojärjestelmän lähtökohtaisena eliminoimisena; vastustajat patologisoidaan rasistisesti tai demonisoidaan; ja vastuu kehystetään sortona.
Näistä muodostuu kokonaisuutena suljettu järjestelmä, jossa ei ole sijaa poliittisten erimielisyyksien ratkaisemiselle neuvotellen, mutta väkivalta normalisoidaan ja oikeutetaan. Myös palestiinalaisten oma moraalinen toimijuus ja vastuu poliittisista ratkaisuista häviää.
Tässä ajattelussa ei ole sijaa neuvotteluille ja sovinnon politiikalle. Siinä yhden osapuolen vapautus edellyttää toisen osapuolen eliminointia kokonaan.
Mikä on median vastuu?
Hyvä on myös kysyä median vastuun perään.
Kuinka esimerkiksi Yleisradion tai MTV3 toimitus ja toimittajat tarkistavat gazalaisten lähteittensä taustoja ennen haastattelua? Vai tarkistavatko?
Koska Abusalama on myös esiintynyt suomalaisessa mediassa olisiko toimittajien syytä olla perillä hänen radikaalista poliittisesta ääriajattelustaan haastatteluja tehtäessä?
Uutisten ja juttujen lukijoille haastateltavan taustatietojen avaaminen auttaisi kontekstualisoimaan heidän kommenttejaan ja suhtautumaan niihin asianmukaisella kriittisyydellä.
Ilman toimituksellista kriittisyyttä media voi tahtomattaan joutua Hamas-mielisen vaikuttamisoperaatioiden alustaksi.