Tyly näkemys lobbauksesta Suomen politiikan ja vallan huipulla – ”on meitä rehellisiä lobbareita ja sitten on niitä palkkamurhaajalobbareita”
Konsulttilobbareista esitettyjen arvioiden mukaan heidän toimintansa voi olla hämäräperäistä. ”Tekevät mitä vain rahasta”, kerrottiin tuoreessa tutkimuksessa esitetyssä väitteessä.
Oikeusministeriön tiistaina julkaisemassa Kohti avoimempaa lobbausta: Lobbauksen nykytila Suomessa valtiollisella tasolla -tutkimuksessa tarkastellaan lobbaamista eli vaikuttamista julkiseen päätöksentekoon.
”Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat ministerit ja ministeriöiden keskeiset virkamiehet”, kerrotaan tutkimuksessa.
Lisäksi tärkeitä kohteita ovat hallituksen virkamiehet sekä hallituspuolueiden johto.
”Myös ministerien avustajilla ja erityisavustajilla on merkitystä, koska he ovat reittejä ministerien luo.”
Järjestöjen ja yritysten omia lobbareita voi kutsua sisäisiksi lobbareiksi tai in-house lobbareiksi ja ulkopuolelta ostettuja taas konsulttilobbareiksi.
”Haastatteluaineistosta käy ilmi, että in-house-lobbarit näkevät konsulttilobbarit osin negatiivisessa valossa. In-house-lobbarit puhuivat konsulttilobbauksesta muun muassa viherpesuna, resurssirikkaiden tahojen rahalla vaikuttamisena tai hämäräperäisenä toimintana.”
Tutkimuksen mukaan in-house lobbarit myös usein vihjasivat, että konsulttilobbarit ”tekevät mitä vain rahasta”.
Konsulttilobbarit toivat haastatteluissa esiin, että he kuulevat usein puhuttavan itsestään negatiivisesti in-house-lobbareiden taholta.
”Me ollaan tämmösiä guns for hire [naurahtaa], mä oon kuullu tän erään in-house-lob-barin [sanomana], että ’niin, että on meitä rehellisiä lobbareita ja sitten on niitä palkka-murhaajalobbareita’. Ja sit mä olin heti et ’mä tunnistan nyt tän, et mä selvästi kuulun tähän palkkamurhaaja-kategoriaan’ [naurahtaa)”, yksi haastateltu konsulttilobbari kertoi tutkimuksen mukaan.
Lobbauksen vaikutus poliittiseen päätöksentekoon
Lobbauksen vaikutus poliittiseen päätöksentekoon on herättänyt kiivasta keskustelua viime vuosina muuan muassa Antti Rinteen (sd) hallitusneuvotteluissa keväällä 2019, joissa vihreitä edusti vaikuttajaviestintätoimisto Miltton Networksin Elina Moisio. Rkp:tä edusti taas konsulttitoimisto Rud Pedersenin osakas Marcus Rantala ja Sdp:tä Rud Pedersenin silloinen työntekijä ja nykyinen kansanedustaja Matias Mäkynen.
Huomiota on herättänyt myös se, että vihreiden kaikki kolme varapuheenjohtajaa toimivat viestintää ja vaikuttamista tekevissä konsulttitoimistoissa, Riikka Karppinen Milttonilla, Fatim Diarra Pohjoisranta BCW:ssä ja Jaakko Mustakallio Ellun Kanoissa.
Oikeusministeriön julkaiseman tutkimuksen mukaan keskeisimpiä lobbaajia ovat elinkeinoelämän järjestöt sekä institutionaaliset järjestöt, mutta ammattiliittojen merkitys on näitä vähäisempi.
Tutkimuksessa nähdään ongelmaksi, että lobbaus ei ole aina tarpeeksi läpinäkyvää.
”Lobbauksesta saatavilla olevaa virallista tietoa on runsaasti saatavilla, mutta se on hankalasti hyödynnettävää. Epävirallisten vaikutuskanavien kautta tapahtuvasta lobbauksesta etenkin ei-julkinen osa jää usein pimentoon.”
Tutkimuksen johtopäätöksissä arvioidaan, että sen tulokset voivat tukea lobbaamiseen liittyvän avoimuusrekisterin valmistelua.
”Mahdollisista puutteista ja haasteista huolimatta lobbausrekisteri, johon lobbarit tai päättäjät ilmoittavat tietoa yhteydenpidostaan, voi olla keino kerätä tietoa ei-julkisesta, epävirallisesta lobbaamisesta. Lobbausrekisteri saattaa myös parantaa lobbaustiedon keskittymistä ja sitä kautta lisätä julkisesti saatavilla olevaa sekä käytettävyydeltään hyvää tietoa lobbauksesta Suomessa.”
LÄHDE: Tekniikka&Talous/Antti Honkamaa 18.02.2021