– seuraa lopun ajan aiheita

Aivotutkija varoittaa suomalaisia

Pian nähdään, mitä digilaitteet tekevät lasten aivoille

Lasten ja nuorten aivoterveydestä pitäisi huolehtia nykyistä paremmin, sanoo asiantuntija Tänään töissä -ohjelmassa. Liiallisen digilaitteiden käytön uskotaan näkyvän muutamien vuosien päästä.

Kansallista aivoterveysohjelmaa valmistellessaan viisikymmentä eri tieteenalan asiantuntijaa arvioivat, että kymmenen vuoden kuluttua on nähtävissä, millaisiin vaikutuksiin hyvin nuorena aloitettu digilaitteiden käyttö johtaa.

LUE MYÖS

Jäitkö jumiin nettiselailuun? – Tämän vuoksi keskittymiskyvyn katoaminen tietää huonoa työelämässä

”Olemme liian digiuskovaisia Suomessa, vaikka varmasti olemme myös saaneet aikaan kehitystä ja monia asioita eteenpäin verrattuna joihinkin toisiin yhteiskuntiin.”

Näin arvioi Aivoliiton toiminnanjohtaja Mika Pyykkö Tänään töissä -lähetyksessä. Pyykön mukaan jossain pitää olla raja, jossa kehittyvän lapsen aivot saavat myös levätä.

”Lasten ja nuorten aivojen pitää saada myös pitkästyä.”

LUE MYÖS

Uusi kansantauti laskeutui Suomeen – Tiedot suomalaisten väsymyksestä hälyttäviä, nyt unilääkäri kertoo lääkkeensä kotiin ja työpaikoille

Tänään töissä -lähetyksessä Pyykön kanssa keskustellut Ilmarisen työkykyjohtaja Kristiina Halonen muistuttaa varusmiesten huonontuneesta fyysisestä kunnosta.

”Runsas digilaitteiden käyttö on myös pois jostain muusta. Liikkumattomuus vaikuttaa yleiseen hyvinvointiin ja terveyteen. Nuorilla on selkeästi enemmän lyhyitä sairaspoissaoloja ja sekin kuvastaa elämän kokonaiskuormitusta.”

Polarisaatio hyvin ja huonosti voiviin näkyy jo nuorissa.

”Olemme niin pieni yhteiskunta, että tarvitsemme kaikki työelämään: Lapsista ja nuorista huolen pitäminen on tulevaisuuden työelämän rakentamista”, Pyykkö sanoo.

Kognitiivinen ergonomia tulee työelämässä huomioida nykyistä paremmin. Se tarkoittaa Halosen mukaan sitä, että työ suunnitellaan niin, että se ei kuormita ja siten uhkaa aivoterveyttä.

Ihmisen aivot ovat toiminnanohjauksen keskus. Myös tunnepuoli tulisi huomioida, Pyykkö sanoo.

”Kognitiiviseen ergonomiaan liittyy myös affektiivinen puoli, työpaikalla pitää tuntea olonsa turvalliseksi. Myös se, millainen informaatiotulva työssä on ja rajataanko sitä jollain lailla. Näillä asioilla on hyvin suuri vaikutus ihmisten aivoihin.”

Monella työpaikalla on siirrytty hybridimalliin, jossa osa työajasta suoritetaan etänä. Moni myös haluaa etätyöhön. Yksi syy tähän on Halosen mukaan työpaikan avokonttoriolosuhteista aiheutuvat häiriöt.

”Kotona rauhassa työskentely auttaa vähentämään tätä kuormitusta.”

Toisaalta Työterveyslaitoksen tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että etätyötä yksin kotona tekevät tuntevat olonsa yksinäiseksi. Pyykkö muistuttaa, että työyhteisöä myös kaivataan.

LUE MYÖS

Elon Muskin odottama hetki lähestyy: Neuralink valmistautuu asentamaan sirun ihmisen aivoihin

”Tässä tarvitaan tasapainottelua.”

’Kanssalaisuus’ on tärkeää

Resurssipula, jatkuvat yt-neuvottelut ja huono johtaminen voivat aiheuttaa eettistä kuormitusta. Jos ei voi tehdä työtään niin hyvin kun haluaisi, varsinkin pitkään jatkuessa, se aiheuttaa eettistä kuormitusta, Halonen uskoo.

”Tällainen tilanne voi hyvinkin olla esimerkiksi vanhustenhoidon työtekijöillä.”

Aivoterveyttä voidaan edistää ja kuormitusta ehkäistä monin tavoin.

”Työelämässä kaikki lähtee esihenkilötyöstä, työpaikan pelisäännöistä, työmäärästä ja työn tauottamisesta. Tunnin sijaan palaverit voivat kestää vain viisikymmentä minuuttia.

”Jokaisen on itse huolehdittava myös riittävästä liikunnasta ja unesta sekä hyvästä ravitsemuksesta”, Halonen sanoo.

”Listaan voi lisätä myös ’kanssalaisuuden’, Kansallisen aivoterveysohjelman sanoituksella eli yhteenkuuluvuuden tunteen rakentamisen ja siitä huolehtimisen. Se on hyvin olennainen tekijä työkyvyssä ja aivojen jaksamisessa”; Pyykkö lisää.

”Väitän, että kun pitkällä jänteellä tehdään aivoergonomisesti hyvää duunia, niin se näkyy positiivisesti tuloksen alla”, Halonen toteaa.

Aivoterveysohjelman työ on Pyykön mukaan vasta alussa, mutta esimerkiksi Aivoliiton asiantuntijoiden ja yrityksen työtekijöiden yhteisten työpajojen avulla voidaan määritellä, millaisia asioita missäkin työyhteisössä pitää parantaa.

Halonen korostaa, että tutkimusta pitää tukea.

”Tarvitaan tutkimukseen rahaa ja uusia erilaisia hankkeita.”

”Ennen kaikkea tulee päästä kiinni juurisyihin, mistä vähemmän toivottu kehitys lähtee ja toisaalta myös mitkä ovat aivoterveyttä suojaavia tekijöitä”, Pyykkö sanoo.

”Maailman onnellisimmalla maalla voisi olla vientituotteena aivoterveyttä tukeva konsepti”, Halonen toteaa.

LÄHDE: Uusi Suomi.fi/Anne Lahnajärvi 07.11.2023