Näin toteaa Keaton Halley CMI:n kesäkuun 2024 kiertokirjeessä. Aito elämä on mahdotonta ilman Jumalaa. Tästä syystä monet ateistit suhtautuvat elämään kaksitulkintaisella tavalla. He myöntävät, että ateismi edustaa pimeää ja kielteistä asennetta, johon he eivät voi täysin eläytyä. Sen sijaan, että yrittäisivät elää johdonmukaisesti tämän näkemyksen mukaisesti, he myöntävät teeskentelevänsä, että todellisuus olisi kuitenkin erilainen ja näin huijaavat itseään. Tämä on ilmeinen myönnytys sille, että ateismi on epä-älyllinen asenne, toisin kuin usko Jumalaan.
Piittaamattomuus iankaikkisesta kohtalosta
Klassinen esimerkki tästä on H.G. Wellsin Aikakone – science fiction novellissa. Matkustettuaan useisiin kaukaisen tulevaisuuden kohteisiin, aikamatkustaja kauhistuu havaitessaan, että ihmisyhteisö on romahtanut ja ihmiskunta on ajautunut sukupuuttoon. Matkalta palattuaan hän pohtii ihmisten edistysuskon turhuutta ja tarkoituksettomuutta, joka on tuomittua raukeamaan tyhjyyteen.
Näin on käymässä myös todelliselle maailmallemme, jos Jumala ei puutu asioihin. Vahvin luonnonlaki, lämpöoppi, osoittaa maailmankaikkeuden väistämättömästi ajautuvan ”lämpökuolemaan” ja kaiken elämän sammuvan. Ateismin näkökulmasta elämä ei jatku kuoleman jälkeen, eikä ole olemassa mitään hyvän mittapuuta. Kaikki saavutuksemme yksilöinä tai yhteisöinä ovat mielivaltaisia ja turhia, vailla pysyvää tarkoitusta tai arvoa.
Miten ateistit ratkaisisivat tämän ahdistavan ongelman?
Wellsin novellissa ehdotetaan ulospääsyä: ”Mikäli asiat ovat tällä tavalla, meidän on elettävä ikään kuin asiat eivät olisikaan näin”. Mutta onko itsepetoksesta mitään apua? Jos elämä todella on merkityksetöntä ja tarkoitusta vailla, teeskentely, että näin ei olisi, ei poista ongelmaa.
Onko ihmisten välinen tasa-arvo pelkkää kuvittelua?
Ateistikirjailija Yuval Noah Harari puuttuu kirjassaan Sapiens Ihmisen lyhyt historia, USA:n ihmisoikeusjulistukseen, jonka mukaan ihmiset on luotu tasa-arvoisiksi. Hän ei hyväksy sitä:
”Biologian mukaan ihmisiä ei ole ’luotu’. He ovat kehittyneet. Ja aivan varmasti eivät kehittyneet *tasa-arvoisiksi’. Tasa-arvo liittyy erottamattomasti luomiseen. Amerikkalaiset saivat tasa-arvokäsitteensä kristinuskosta, jonka mukaan kaikilla ihmisillä on Jumalan luoma sielu, ja kaikki sielut ovat tasa-arvoisia Jumalan edessä. Jos emme usko luomismyyttiin Jumalasta, luomisesta ja sieluista, mitä tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia?”
Muutama kappale myöhemmin kirjassa kehotetaan teeskentelemään. Vaikka Harari kieltää tasa-arvon, hän haluaa meidän toimivan ikään kuin olisimme tasa-arvoisia, koska tämä luo yhteiskuntaan vakautta:
”Uskomme tiettyyn järjestykseen, ei siksi että se olisi kiistaton tosiasia, vaan siksi että tämä usko auttaa meitä toimimaan yhdessä yhteiskunnan parhaaksi”.
Harari ei näytä ollenkaan huomaavan, että pitäessään yhteiskunnan vakautta ja ihmisten hyvinvointia kiistattomasti hyvinä asioina, niille ei ole mitään perustaa ateistisessa maailmankäsityksessä. Hän varastaa täysin tietoisesti tasa-arvon ajatuksen kristitystä maailmankäsityksestä, mutta huomaamattaan ujuttaa mukaan myös vieraita moraaliarvoja. Hän ei todellisuudessa esitä mitään pakottavaa syytä kohdella ihmisiä tasa-arvoisesti, perustelua, joka nousisi hänen ateistisesta maailmankäsityksestään. Tämän lisäksi hän myöntää avoimesti, että kohdellessaan ihmisiä tasa-arvoisesti, hän huijaa!
Ehdotus jalosta valehtelusta
Filosofi Loyal D. Rue tunnnistaa myös ateistisen maailmankäsityksensä seuraamukset. Hän väittää itsepintaisesti, että elämällä ei ole mitään kiistatonta tarkoitusta, mutta ihmiskunnan pitää välttää toivottomuuden valtaan vajoamista. Sen sijaan meidän tulee pettää itseämme ”jalolla valheella”:
”Vaihtoehto on jalo valhe … vallitsevien arvojen ja käsitysten kieltäjien kanssa torjumme ensin, mahtailevina valheina myytit luomisesta ja ihmisten iankaikkisesta kohtalosta, mutta tämän jälkeen toteamme, että ihmiskunta ei selviä ilman näitä valheita”.
Rue ehdottaa, että meidän tulee huijata itseämme ja uskoa elämän mielekkyyden myyttiin, siitä huolimatta, että elämä on todellisuudessa vailla tarkoitusta. Tämä on hänen mukaansa välttämätöntä, jotta ei ajauduta kaaokseen, missä jokainen joko elää vain itseään varten tai kaikki joutuvat elämään diktatuurissa.
Toiset filosofit ovat puolestaan selittäneet, miksi jalot valheetkaan eivät toimi. Mitä useampi ihminen hyväksyy ateismin vallitsevaksi totuudeksi jalon valheen avulla, sitä useampi lakkaa uskomasta jaloon valheeseen eli valhe menettää vähitellen voimansa käytännössä. Ihmiskunnan paras vaihtoehto ei ollutkaan itsepetos ja professori Ruen pitää aloittaa alusta filosofointi.
Kristinusko sisältää totuuden
Kristinusko on ateismin täydellinen vastakohta. Se sopii ympärillämme havaittavaan todellisuuteen. Jumala ilmoittaa itsensä Kirjoituksissa, jotka muodostavat käsitettävän kuvan elämän tarkoituksesta, moraalista, ihmisarvosta, tietoisuudesta, järjestä, vapaasta tahdosta jne. Kristittyjen ei tarvitse teeskennellä, että nämä asiat olisivat olemassa. Ne todella ovat olemassa, koska Jumala on luonut maailman ja nähnyt ne hyviksi. Ateistit tunnustavat elävänsä valheessa, mutta kristityillä on vapaus rakastaa totuutta ja palvella Jumalaa, joka on Totuus.
Totuus on liittolaisemme
Kristinusko ei tarjoa ainoastaan merkitystä, tarkoitusta ja toivoa, vaan vahva todistusaineisto puoltaa sitä. Usko Jumalaan ei edellytä loikkaa mielettömyyteen. Tänä päivänä myös tieteellinen menetelmä on liittolaisemme, sillä se kumoaa ateistien maailmanselityksen; uusdarvinistisen evoluutioteorian. Tämä käy ilmi pian julkaistavasta uutuuskirjastamme Game over Darwin – the Revolution in Origins Sciences.
Onko luonnossa Älykästä suunnittelua?
Ateistit väittävät, että luonnossa ei ole merkkejä Älykkäästä suunnittelusta. Katso oheinen Eläimet opettavat -jakso ja päätä itse: Eläimet opettavat: Lentotaito
LÄHDE: Luominen.fi/Pekka Reinikainen 30.07.2024
PEKKA REINIKAINEN, LL, tietokirjailija Pekka Reinikainen on valmistunut lääkäriksi Ranskan Montpellierissä ja toiminut käytännön lääkärinä yli 40 vuotta sekä yli 10 vuotta kuntoutuslääkärinä ja koululääkärinä. Reinikainen on toiminut kolme kautta Lääkäriliiton valtuuskunnassa ja useissa valiokunnissa sekä Kunnallislääkärit ry:n hallituksessa, Helsingin aluelääkäriyhdistyksen puheenjohtajana sekä Suomen kristillisen lääkäriseuran puheenjohtajana. Hän on myös Viron kristillisen lääkäriseuran kunniajäsen. Hän on toiminut 10 vuotta sosiaalilautakunnan, 20 vuotta Helsingin kaupunginvaltuuston ja Valtioneuvoston päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnan jäsenenä sekä kirkolliskokouksen jäsenenä 16 vuotta.
Tahdotko antaa palautetta blogista? Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen blogipalaute@luominen.fi.
Blogien kirjoittajat vastaavat itse blogiensa sisällöstä. Blogitekstit ovat kirjoittajiensa mielipiteitä eivätkä välttämättä vastaa Luominen ry:n, yhdistyksen hallituksen tai hallituksen jäsenten näkemyksiä.