– seuraa lopun ajan aiheita

”Gazan terveysministeriön mukaan…”

Helsingin Sanomien muisti on lyhyt. Juuri kun lehti on joutunut julkisesti tekemään parannusta Hamasin valheiden sinisilmäisestä uskomisesta ja levittämisestä (al-Ahli sairaalan tapaus) HS palaa vanhoihin tapoihin pönkittämään Hamasin narratiivia. Eikä sekään riitä. Ulkomaantoimittaja Matilda Jokisen jutun (HS 22.10.2024) mukaan ”globaalissa etelässä” ajatellaan, että se mitä Venäjä tekee Ukrainalle, sitä Israel tekee Gazalle. Toimittaja ei selvästikään ole erimieltä. 

Jokinen suhtautuu globaalin etelän vallitsevaan mielipiteeseen kaikin puolin kritiikittömästi, vaikka se heijastelee Venäjän Israel- ja länsivastaista vaikutustoimintaa globaalissa etelässä. Venäjän aktiivisen vaikutustoiminnan ansiosta siellä myös laajalti ajatellaan Venäjän taistelevan Ukrainassa natseja vastaan.

Rinnastus on groteski, pinnallinen ja kaikin puolin väärä.

Rinnastus on groteski, koska se kääntää kaiken moraalisesti päälaelleen syyttäen väkivallan uhria siitä, että tämä puolustaa itseään vuosia jatkunutta ja nyt kulminoitunutta kansanmurhaista väkivaltaa vastaan ja haluaa tehdä siitä lopun.

Rinnastus on pinnallinen, koska Venäjä pommittaa Ukrainaa ihan eri syystä kuin Israel pommittaa Gazaa. Venäjä ei puolustaudu ukrainalaisterrorismia vastaan. Päinvastoin. Ukraina ei ole ampunut tuhansittain raketteja siviilikohteisiin ja lähettänyt terroristisia partioita raiskaamaan ja mestaamaan venäläisiä siviilejä rajakylissä.

Rinnastus on kaikin puolin väärä, koska Venäjä todistetusti kohdistaa iskunsa siviilikohteisiin, joilla ei ole mitään sotilaallista tarkoitusta. Israel ei toimi näin. Venäjä ei varoita ilmaiskuistaan etukäteen. Israel varoittaa ja kehottaa siviiliväestöä siirtymään pois turvaan iskujen välittömästä läheisyydestä.

Ja niin edelleen.

Nämä ja monet muut ilmeiset eroavaisuudet eivät välttämättä merkitse mitään Venäjän voimakkaan vaikutustoiminnan kohteina olevissa globaalin etelän maissa. Mutta niiden tulisi merkitä totuudesta kiinnostuneille toimittajille.

Miten sotia oikein verenhimoisia terroristeja vastan?

”Silmittömästä väkivallasta järkyttyneen Israelin vastaus terroriin on iskenyt alusta asti koko Gazan kaistan väestöön, ei vain Hamasin jäseniin”, HS jutussa sanotaan.

Kirjoittaja uhkuu ja puhkuu omia ja toisilta lainattuja suuria sanoja (”sotarikos”, ”kollektiivinen rangaistus”, ”apatheid” jne) moittiessaan Israelia, joka toimittajan mielestä käy sotaa kansanmurhaista terroristijärjestöä vastaan ihan väärin. Sähkön toimituksen väliaikainen katkaiseminen maanalaisessa tunneliverkostossa Gaza cityn alla piileskeleviltä terroristeilta on väärin, koska muutkaan eivät saa Israelista toimitettua sähköä. Kansainvälisillä avustusrahoilla rakennetuissa terroritunneleissa voi terroristeille myös tulla nälkä ja jano, joten Israelin pitäisi huolehtia, että ruokaa ja juomaa Gazassa riittää kaikille.

Milloin alkaa Hamasin vastuu Gazan tilanteesta ja ahdingosta? Sitä lehti ei kerro. Hamas kaivoi EU:n rahoilla hankitut vesiputket maasta ja rakensi raketteja niistä. Shaar Hanegevin alueneuvoston johtaja Ofir Liebstein Israelin puolelta rakensi vesijohdon Gazan rajaa pitkin parantaakseen gazalaisten hyvinvointia ja vedensaantia. Hamas kaivoi putket ylös ja teki niistä raketteja. 7. lokakuuta Hamas hyökkäsi kibbutsiin ja tappoi Ofir Liebsteinin. Mutta Israel on vastuussa.

Kirjoittaja ei kuitenkaan osaa kertoa – eikä mielikuvitus tunnu riittävän -, miten siviilejä ihmiskilpinä ja siviili-infran keskellä häikäilemättä toimivasta Hamasista sitten pitäisi hankkiutua eroon oikein? Niin että ”vastaus” osuisi ”vain Hamasin jäseniin”. Kun kerran Israel toimittajan mielestä sotii ihan väärin ehkä Hamasin johtajat voisi kutsua Hesariin kahville keskustelemaan siitä, miten ”silmittömästä väkivallasta järkyttyneen Israelin” tulisi sotia oikein, jotta Hamas kukistettaisiin. Mikä olisi tilanteeseen nähden ”sopusuhtainen” vastaus, jotta Hamas saataisiin kukistettua barbaarisen verilöylynsä jälkeen? Joku idea juttuun varmaan syntyisi pullakahvin äärellä. Tai, ei, älä kerro. Tiedän jo: Tuhotaan Israel niin saadaan rauha Lähi-itään! Siitä sitten neuvottelemaan.

Naton pääsihteeri esitti kirjoittajan mukaan, että Israelin voimankäyttö ”tulee olemaan sopusuhtainen.” HS:n jutussa kuitenkin närkästellään Israelin ilmaiskujen laajuutta ja tuhoja lainaten asiayhteydestä irrotettua The Guardian -lehdestä löydettyä Israelin puolustusvoimien tiedottajan lausuntoa, jonka mukaan Gazaan on pudotettu ”satoja tonneja pommeja”. Tiedottajan mukaan ”painotus on vahingon aiheuttamisessa, ei tarkkuudessa.”

Kirjoittaja siis antaa ymmärtää, että Israel on luopunut terrorististen sotilaallisten kohteiden tuhoamisesta täsmäiskuin ja lähinnä kaataa kuin saavista tonneittain pommeja gazalaisten niskaan. Jotta narratiivi toimisi Hesarille ei jää paremman puutteessa muuta vaihtoehtoa kuin siteerata tueksi taas sitä kuuluisaa ”Gazan terveysministeriötä”, jonka mukaan ”alueella on viimeisten kahden viikon aikana kuollut yli 4 000 ihmistä, joista yli 1 600 on lapsia.”

Ihan arkijärjellä ajateltuna: Vaikka ottaisimme Hamasin terveysministeriön tiedot uuhrimääristäkin sellaisenaan luotettavina, niin jos Gazaan on parissa viikossa pudotettu ”satoja tonneja pommeja” lähinnä maksimaalisen vahingon aiheuttamiseksi siviileille, kuten jutussa annetaan ymmärtää, ja lopputuloksena on lopultakin vain noin 4000 kuolonuhria, niin eikö tämä käytettyyn tulivoimaan nähden pikemminkin kerro joko täydellisestä osaamattomuudesta tai sitten ilmapommitusten tarkkuudesta ja sotilaallisesta tavoitteellisuudesta mukaan lukien pyrkimyksestä välttää siviilivahinkoja?

Tai sitten Israelin ilmavoimat ei ole niin tehokas ja osaava kuin väitetään, sillä tulosta voidaan pitää huonona käytettyyn tulivoimaan nähden. Jos näet tarkoituksena oikeasti olisi ollut vahingoittaa tieten tahtoen siviilejä ja siviiliinfraa – kuten jutussa annetaan ymmärtää ja mikä olisi sotarikos – voisi tulivoiman määrää ajatellen kuvitella uhrien määrään olevan moninkertainen. Vähintään nolla lisää lukuihin.

Tässä vaiheessa voisi ajatella, että HS myös olisi jo oppinut läksynsä. Kun toimittaja Gazan terveysministeriöön vedoten antaa jutussa ymmärtää, että Israel pommittaa ”suhteettomasti” ja lähes summamutikassa siviilejä, eikö tule mieleen kertoa tai kysyä miksi Gazan terveysministeriö ei kerro kuinka moni näistä uhreista on Hamasin taistelijoita? Gazan terveysministeriön mukaan ilmeisesti yhtään Hamasin terroristia ei ole kuollut. Ainoastaan ”ihmisiä” ja ”lapsia”. Kyllä, Hamas rekrytoi alaikäisiä lapsia ”kesäleireillä” taistelijoikseen ja käyttää heitä sotatoimissa Israelia vastaan. Tämä ei ole uutinen.

Lisäksi aiemmista yhteenotoista tiedetään, että Gazan terveysministeriön siivili- ja jopa ”lapsiuhreiksi” ilmoittamista henkilöistä suuri joukko on ollut täysi-ikäisiä Hamasin aktiiveja taistelijoita. Tämä tiedetään siitä, että kuukausia taisteluiden tauottua Hamas julkaisee julisteita ja kuvia kaatuneista taistelijoistaan. Olen tämän dokumentoinut kirjassani.

Tämä ei tarkoita, että uhrien joukossa ei olisi sivullisia ja siviilejä, joita Hamas on käyttänyt ihmiskilpinä tai jotka Israelin varoituksista huolimatta eivät ole poistuneet vaaran paikasta. Ei myöskään sitä, että Israel saisi toimia pidäkkeettä sodan oikeussäännöistä piittamatta. Tämä tarkoittaa vain sitä, että olisi jo aika muistaa, että Gazan terveysministeriö on yhtä kuin Hamas ja Hamas valehtelee minkä ehtii, kuten hiljattain al-Halin sairaalan tapauksessa.

Israel noudattaa sodan oikeussääntöjä silloinkin, kun niistä ei Israel itse erityisesti saa mitään suojaa sen enempää taistelukentällä kuin sen omalle siviiliväestölle. Eipä ole nuo säännöt eikä maailman median refleksinomaisen moralisoiva sormenheristely Israelille tuntuneet hillitsevän sen enempää Hamasia kuin muitakaan terroristeja.

LÄHDE: Patmos blogit/Pasi Turunen 24.10.2023

Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.