Hyvä suhde isään

Hyvä suhde isään vahvasti yhteydessä lapsen psyykkiseen hyvinvointiin

Neuvoloissa tulee kiinnittää erityistä huomiota isiin.

Noin kymmenesosa äideistä kokee raskaudenaikaista tai synnytyksenjälkeistä masennusta, joka lisää lapsen myöhempien käytös- ja tunneoireiden todennäköisyyttä. Suurin riski on lapsilla, joiden äideillä oireet ovat vaikeita tai pitkäaikaisia. Äitien hoitaminen vähentää lasten oireiden riskiä, mutta myös lapsen ja isän myönteinen suhde näyttää suojaavan lasta.

Isän vanhemmuuden merkitystä selvitettiin tutkimuksessa, jossa oli 4 009 äiti-isä-lapsiperhettä. Äidin masennusoireita ja isän vanhemmuuskäytäntöjä selvitettiin lapsen ollessa 2, 8 ja 21 kuukauden ikäinen. Isiltä kysyttiin lomakkeella isyyteen liittyvästä ilosta ja itseluottamuksesta, työn ja vanhemmuuden yhdistämisestä sekä parisuhteesta (mm. keskinäisen kiintymyksen näyttäminen). Lasten oireita selvitettiin Vahvuudet ja vaikeudet (SDQ) -kyselyn avulla 3,5, 6,5, 9 ja 11 vuoden iässä. Tuloksia tarkastellessa huomioitiin mm. isän asuminen erossa perheestä, vanhemman koulutustaso ja perheen taloudellinen tilanne lapsen ollessa 0–2-vuotias. Tutkimuksessa ei eroteltu biologisia ja sosiaalisia isiä.

Vauvaperheissä, joissa äiti oli masentunut, isän myönteiset vanhemmuuskäytännöt vähensivät lapsen myöhempien tunne- ja käytösoireiden riskiä. Suojaava vaikutus säilyi osittain, vaikka isällä itselläänkin olisi ollut masennusoireita lapsen ollessa 21 kuukauden ikäinen. Isän myönteinen suhtautuminen sekä vauvaan että äitiin oli selittävä tekijä lasta suojaavalle vaikutukselle. Lisäksi havaittiin, että äidin vaikeat tai pitkäaikaiset masennusoireet yhdistyivät isien masennusoireiluun ja vähäisempään myönteiseen vanhemmuuskäyttäytymiseen.

Tutkijoiden mukaan isien rooli sosiaalisen tuen tarjoajana sekä lapsille että puolisolle on vauvaperheissä erittäin tärkeä. Neuvoloissa tulee kiinnittää erityistä huomiota isiin ja vahvistaa heidän suhdettaan sekä lapseen että toiseen vanhempaan.

Martin AF ym. The protective role of father behavior in the relationship between maternal postnatal depression and child mental health. JCPP Advances 2022;2:e12075.

Riikka Riihonen

Kirsi Kakko

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

LÄHDE: Potilaan lääkärilehti 26.11.2022