– seuraa lopun ajan aiheita

Koronan jälkiselvitys odottaa?

Korona on useimmissa maissa julistettu loppuneeksi. Alkaa siis olla jälkiselvittelyn aika. Sitä on alettu vaatia mediassakin. Koronan ympärillä on ollut ankaria kiistoja mm. rokoteasioissa.

Koronarokotteita. Kuvan lisännyt taakkatoimitus
Kuvan lisännyt taakkatoimitus

Viime vuosina on havaittu Suomessa iäkkäämpien ihmisten elinajanodotteen laskua eli kuolevuus vanhimmissa ikäluokissa on ollut suurta. Toki eläkelaitoksille uutiset merkitsevät rahaa, mutta sieltä tuskin löytyy selitystä. Jotta asia ei jää hiertämään, on syytä nyt avoimesti perata, mitä koronan suhteen Suomessa tapahtui.

Silloin kun tilanne oli päällä, oli ymmärrettävää, ettei kaikkia asioita tahdottu ja ehditty perata kunnolla. Nyt on sen aika. Selvittelyn laiminlyönti tulkitaan helposti asian pimittämiseksi ja poliittisten päättäjien vastuun pakoiluksi. Epäilys jäisi kalvamaan pitkäksi aikaa. Kaikki eivät varmaan olisi tyytyväisiä selvityksen tulokseen mikä se sitten olisikaan. Uskottavuuden vuoksi on tärkeää, että selvitys tehdään avoimesti ja sen tekijät ovat riippumattomia ja uskottavia. Aiheen monimutkaisuuden vuoksi noita vaatimuksia ei ole helppo täyttää.

Mistä sitten iäkkäämpien ihmisten kasvanut kuolleisuus voi johtua? Yksi lähde voi olla korona, mutta muitakin tekijöitä on varmaan olemassa. Korona lisää sairastavuutta ja kuolleisuutta erilaisiin oheistauteihin kuten veritulpat, infarktit, sydäntulehdukset ym. Noita komplikaatioita aiheuttavat koronan lisäksi influenssatartunnatkin. Nuo seuraukset voivat iskeä nuorempiinkin, jos esimerkiksi harrastetaan raskasta liikuntaa sairaana. Mahdollisesti niitä voivat aiheuttaa rokotteetkin. Ainakin asia tulee selvittää. Samoin on syytä selvittää, millaisiin ihmisryhmiin korkeammat kuolevuusluvut kohdistuvat? Esimerkiksi rokotettuihin tai rokottamattomiin.

Asian analysointia vaikeuttaa sekin, että samaan ajanjaksoon osuu monenlaisia muitakin terveydenhuollon ongelmia. Alkuaikoina Suomessa oli kuolevuus kansainvälisesti vähäistä. Suurimmat kuolevuusluvut olivat esimerkiksi maahanmuuttajien suurperheissä ja vanhusten hoitolaitoksissa, joissa turvajärjestelyt pettivät. Onko viimeaikainen suurempi kuolleisuus vain viivästymää aikaisemmasta pienestä kuolevuudesta?

Kuinka paljon kuolevuutta selittää terveydenhuollon ongelmat ja myllerrykset. Jäikö terveydenhuollossa koronan varjoon muita sairauksia? Miten paljon asiaan vaikuttivat terveysalan lakot, päivystysten kaaokset ja terveyspalvelujen organisaatiomuutokset?

Vanha sanonta väittää, että on valhe, emävalhe ja tilasto. Toki tilastoja vääntelemällä on ehkä mahdollista saada joillekin tahoille mieluisia tuloksia. Tässä korostuu selvittäjien ammattitaito, riippumattomuus ja uskottavuus. Varmaan monet poliitikot haluavat välttää selvityksiä ja suojella omaa mainettaankin. Mutta sen verran rankka kokemus korona oli suomalaisellekin yhteiskunnalle, että asia on perattava kunnolla. Sitä kutsutaan myös nimillä poliittinen vastuu ja ministerivastuu.

LÄHDE: Oikeamedia/blogi/Olli Pusa 02.01.2023

INFO: Olli Pusa on sosiaaliturvapolitiikan dosentti, Yhteiskuntatieteiden tohtori, vakuutusmatemaatikko (SHV) Eläkkeiden ja sosiaaliturvan rahoituksen asiantuntija