Monella keski-ikäisellä on muistisairaus

Yllättävän monella keski-ikäisellä on muistisairaus – 7 oiretta

Varhain alkavaa dementiaa voi olla vaikea tunnistaa.

Varhainen dementia on yleisempää kuin on luultu, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

JAMA Neurology -lehdessä julkaistujen tulosten mukaan alle 65-vuotiaana alkava dementia voi koskettaa arvioitua useampaa.

Tutkimuksesta kertoo Uutispalvelu Duodecim.

Tutkimuksen tulokset perustuvat lähes 2,8 miljoonan potilaan tietoihin ympäri maailmaa. 95 tarkastellun tutkimuksen mukaan keskimäärin 30–65-vuotiaista 120 per satatuhatta ihmistä sairastuu dementiaan.

Eniten sairastuneissa on 60–65-vuotiaita, mutta myös nuoremmat sairastuvat.

Arvio on suurempi kuin aikaisemmissa tutkimuksissa. Maailman väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa, että noin 4 miljoonaa alle 65-vuotiasta sairastaa dementiaa.

Eniten varhaiseen dementiaan sairastutaan keski- ja pienituloisissa maissa.

Suomessakin tuhansia

Suomessa varhaista, alle 65-vuotiaana alkanutta dementiaa, sairastaa arviolta 7000 ihmistä.

Alzheimerin tauti on yleisin dementian aiheuttaja tässäkin ikäryhmässä. Työikäisenä sairastuneilla myös otsa-ohimolohkorappeuman osuus dementian aiheuttajista on suuri, noin 20 prosenttia. Muita yleisimpiä syitä dementiaan ovat muun muassa, aivoverenkierron häiriöistä johtuva (vaskulaarinen) dementia sekä aivovammat.

Geenivirheistä johtuvia perinnöllisiä muistisairauksia esiintyy työikäisillä suhteessa enemmän kuin iäkkäämmillä. Esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvista muistisairauksista merkittävä osa näyttää olevan suvuittain kulkevaa.

Elintavoillakin on merkitystä muistisairauden synnyssä: työikäisten kohdalla runsaan ja kauan jatkuneen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen muistisairauden takana.

Sotketaan masennukseen

Työikäiselläkin muistisairaus voi näkyä monella tapaa, mutta ongelmallista on, ettei sitä välttämättä osata aina heti epäillä. Muistissa ei myöskään välttämättä ole sairauden alussa muutoksia. Etenevä muistisairaus voidaan diagnosoida virheellisesti esimerkiksi työuupumukseksi tai masennukseksi. Toisaalta masennus voi olla myös muistisairauden oire.

On myös mahdollista, että muistihäiriön edetessä sairastunut alkaa vähätellä ja peitellä oireitaan.

Diagnoosin viivästyminen voi olla haitallista taudin hoidon kannalta, koska Alzheimerin lääkehoidosta ja kuntoutuksesta on todettu olevan eniten hyötyä silloin, kun ne aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Työikäisellä ensioireet voivat olla esimerkiksi vaikeudet näköhahmottamisessa, liikehäiriöt, ongelmanratkaisukyvyn heikkeneminen ja muutokset käyttäytymisessä.

Käyttäytyminen muuttuu esimerkiksi otsa-ohimolohkon rappeumassa, kun sairaus muuttaa persoonallisuutta.Tämä voi näkyä aiempaa poikkeavampana ärtyneisyytenä, impulsiivisuutena tai siinä, miten ihminen suhtautuu esimerkiksi työkavereihin.

Muisti pätkii stressistäkin

On huomattava, etteivät muutokset käyttäytymisessä tai muistissa läheskään aina tarkoita muistisairautta. Työstressi, työuupumus tai uniongelmat koettelevat myös muistia ja keskittymiskykyä.

Jos oma tai läheisen käyttäytyminen kuitenkin huolestuttaa tai haittaa arkielämää, kannattaa kääntyä terveydenhuollon puoleen.

Jos herää epäilys muistisairauden mahdollisuudesta, potilaalle tehdään aluksi perustutkimukset, joihin kuuluu muun muassa muisti- ja toimintakykytestejä sekä asiaan kuuluvia laboratoriokokeita.

Työikäiset muistipotilaat tutkitaan yleensä neurologian muistipoliklinikalla.

FAKTAT

Muistisairauden mahdollisia merkkejä

Lähimuistin heikkous ja uusien asioiden oppimisen vaikeus

Asioiden organisointikyky voi heikentyä

Työ vaikeutuu, työtehtäviin ja asioiden tarkistamiseen kuluu aikaa

Sovittujen tapaamisten jatkuva unohtelu

Mielialanvaihtelut: levottomuus, ahdistuneisuus, uupumus

Uni- ja valverytmin häiriöt

Persoonallisuuden muutokset, voi näkyä esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa.

Aktiivisuutta kannattaa jatkaa

Diagnosoituun muistisairauteen ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta lääkkeillä voidaan lievittää oireita.

Moni haluaa jatkaa työelämässä myös sairastumisen jälkeen.

Sairastumisen jälkeen aivoterveyteen vaikuttavia elintapoja ei kannata unohtaa. Yhtä lailla kuin niistä on apua muistisairauksien ehkäisyssä, ravinto, liikunta ja sosiaalinen aktiivisuus pitävät yllä toimintakykyä myös muistisairaalla.

Liikunta on hyväksi, sillä se aktivoi aivojen liikeaivokuorta. Mitä enemmän aistitietoa aivoihin päätyy, sitä isompi alue aivoissa aktivoituu.

FAKTAT

Samat riskitekijät kuin valtimotaudeilla

Iän myötä riski sairastua muistisairauksiin kasvaa, mutta aivoterveyttä uhkaavat valtimotautien yleiset vaaratekijät. WHO:n mukaan joka kolmas Alzheimerin tautitapauksista olisi ehkäistävissä riskitekijöihin vaikuttamalla.

Näitä ovat kohonnut verenpaine, dyslipidemia, sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, ylipaino ja vähäinen fyysinen aktiivisuus.

Myös runsas alkoholinkäyttö on muistisairauksien vaaratekijä.

Juttu on julkaistu alun perin 2.8.2021. Tänään 21.9. on Maailman Alzheimer-päivä.

Jutun lähteenä käytetty myös: Muistiliitto.fi, Käypä hoito-suositus: Muistisairaudet, TTL.fi

LÄHDE: Iltalehti/Petra Sneck ( 18.08.2021 ja muokattu 21.09.2021 )