”Oi Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme, sä sydäntemme valo, ain asu luonamme. Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme.” (Suvivirsi)
YLE:n verkkosivuilla (16.6.2026) kerrottiin: ”Kreetta Järvenpään tulot ovat välillä nolla euroa kuussa – kysely: yksinyrittäjistä joka kolmas tienaa alle 2 000 euroa.”
Tämä on pysäyttävä muistutus siitä, kuinka monen arkea värittävät juuri nyt epävarmuus, riittämättömyyden tunne ja huoli selviämisestä huomiseen ja sen yli.
Juuri tällaisena aikana kristityn katse ohjataan siihen, mikä ei horju. Jeesuksen risti ei ole vain menneen pelastushistorian tapahtuma. Se on Jumalan pysyvä vastaus ihmisen syvimpään hätään. Se on ankkuri, joka pitää kiinni, niin ettei elämä pääse riistäytymään ajan tuulien riepoteltavaksi.
Ristissä Jumalan rakkaus on tullut näkyväksi, synti on sovitettu, syyllisyys murrettu ja toivo avattu. Siksi risti ei petä silloinkaan, kun elämän hauraat turvaköydet menettävät otteensa meistä.
Olen koonnut seuraavat viisi kohtaa sinulle rohkaisuksi. Tutkistele niitä yksin tai raamattupiirissä toisten kanssa omasta Raamatustasi ja anna Pyhän Hengen puhutella sisintäsi.
1. Risti kertoo, että Jumalan rakkaus kestää, vaikka olosuhteet vaihtelevat.
”Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus kuoli meidän puolestamme, kun vielä olimme syntisiä.” (Room. 5:8)
Maailmassa moni asia on ehdollista. Arvostus voi riippua onnistumisesta, toimeentulo suhdanteista ja turvallisuuden tunne uutisvirrasta. Mutta ristissä näkyvä Jumalan rakkaus ei lepää meidän onnistumisemme varassa. Se lepää Kristuksen täytetyssä työssä. Risti julistaa, ettei Jumalan rakkaus ole ailahteleva tunne, vaan liiton uskollisuutta. Epävarmoina aikoina juuri tämä on sielun lepo: minä en elä Jumalan edessä oman kantokykyni vaan Kristuksen varassa.
Lue myös: Joh. 3:16; 1. Joh. 4:9–10.
2. Risti kantaa syyllisyyden, jota ihminen ei itse jaksa kantaa.
”Hän on meidän rikkomustemme tähden lävistetty, meidän pahain tekojemme tähden runneltu; rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä olisi rauha.” (Jes. 53:5)
Ihmisen ahdistus ei synny vain ulkoisesta epävarmuudesta. Usein syvin levottomuus nousee omastatunnosta, rikkoutuneista suhteista, pettymyksistä ja siitä, että tiedämme olevamme vajaita. Juuri tähän risti puhuu suurimmalla voimallaan. Kristus ei tullut vain antamaan esimerkkiä kärsivällisyydestä, vaan kantamaan syntimme. Hänen ristinsä alla syyllisyys ei ole enää lopullinen tuomio, vaan tie anteeksiantamukseen ja omantunnon rauhaan. Siksi risti on hoitava: se ei vain paljasta haavaa, vaan myös parantaa sen.
Lue myös: 1. Piet. 2:24; Kol. 2:13–14.
3. Risti kestää silloin, kun oma voima loppuu.
”Sillä sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” (1. Kor. 1:18)
Omassa ajassamme vahvuutta mitataan tehokkuudella, hallinnalla ja selviytymisellä. Risti kertoo toisenlaisesta voimasta. Jumalan voima ei ilmene ensi sijassa siinä, että ihminen pysyy aina pystyssä, vaan siinä, että Kristus kantaa langenneen, väsyneen ja pelkäävän. Risti on toivoa juuri niille, jotka ovat tulleet oman voimansa rajalle. Kun emme itse jaksa, emme ole hylättyjä. Silloin olemme paikassa, jossa Jumalan armo saa olla kaikki kaikessa.
Lue myös: 2. Kor. 12:9–10; Matt. 11:28–30.
4. Risti tuo rauhan keskelle rauhattomuutta.
”Ja että hän, tehden rauhan hänen ristinsä veren kautta, hänen kauttaan sovittaisi itsensä kanssa kaikki.” (Kol. 1:20)
Risti ei koske vain yksityistä sisäistä elämää. Se koskee koko todellisuutta. Kristuksen ristissä Jumala tekee rauhan. Siksi risti antaa kristitylle perustan elää levottomassakin maailmassa ilman toivottomuutta. Emme kiellä ajan vaikeutta emmekä sulje silmiä kärsimykseltä. Mutta tiedämme, että historian viimeinen sana ei ole kaaos, vaan sovitus ja Kristuksen voitto. Tämä antaa myös voiman olla rauhan tekijä omassa lähipiirissä, perheessä, seurakunnassa ja kansakunnan keskellä.
Lue myös: Ef. 2:13–16; Joh. 16:33.
5. Risti kantaa kohti ylösnousemuksen toivoa.
”Hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti. Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut.” (Fil. 2:8–9)
Jeesuksen risti on kristitylle toivon tuki juuri siksi, ettei risti ole tappion symboli. Kristus kuoli ristillä, mutta hänen elämänsä ei päättynyt ristille. Golgata johtaa pääsiäisaamuun. Siksi epävarmuuden keskelläkin kristitty saa ajatella pidemmälle kuin tämän hetken varjoihin. Risti kantaa, koska ristiin naulittu Kristus on ylösnoussut Herra. Hänessä kärsimys ei ole turha, pimeys ei ole lopullinen eikä kuolema viimeinen sana. Tämä toivo ei tee meistä todellisuuspakoisia, vaan antaa rohkeuden elää uskollisesti tämän päivän keskellä.
Lue myös: Room. 8:32–39; 1. Piet. 1:3–5.
On kesä ja on helle. Uutiset, taloushuolet tai henkilökohtaiset murheet pyrkivät painamaan mieltä.
Saamme joka hetki palata siihen, mikä kestää. Jeesuksen risti on tukeva risti. Se kestää koko maailman synnin, enemmän kuin meidän pelkomme, kantaa pidemmälle kuin hätämme ja antaa toivon horisontin tämän ajan epävarmuuksien yli.
Risti takaa sen, ettei mikään voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta.
Toivotan sinulle kesääsi Jumalan rauhaa, rohkaisua ja levollista luottamusta siihen, että Kristuksen risti kantaa ja kestää.
Patmos-blogilla kirjoittavat sitoutuvat Apostoliseen uskontunnustukseen. Muilta osin blogistien esittämät näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Patmos Lähetyssäätiön kantaa.
LÄHDE: Patmos.fi/blogit/Pasi Turunen 02.07.2026
INFO: Pasi Turunen (TM) on raamatunopettaja, toimittaja ja Patmos Lähetyssäätiön toiminnanjohtaja.