Suomen on vastattava jämäkästi Venäjän vaikutusyrityksiin – turvallisen maan maineella on suuri taloudellinen merkitys
Venäjä voi käyttää useita vaikuttamiskeinoja samanaikaisesti, jos Suomi päättää hakea Naton jäsenyyttä.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvaili viikonvaihteessa niitä vasta-askelia, joita Venäjä voisi ottaa, jos Suomi päättäisi hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
– Ne voivat olla rajaloukkauksia, alueloukkauksiakin, ehkä ronskinpuoleiseltakin näyttäviä, Niinistö sanoi Yle TV1:n Ykkösaamussa lauantaina.
Niinistö nosti esille myös hybridivaikuttamisen. Sen määritteleminen on vaikeaa, eivätkä kaikki vaikuttamismahdollisuudet edes ole tiedossa.
Presidentin keskeinen viesti oli se, että Natoon liittymisestä päättävän eduskunnan pitää jo ennakolta saada tarkasti selville, millaisiin toimiin Venäjä voisi mahdollisesti ryhtyä jäsenyyshankkeen konkretisoituessa. Tietoon on tultava myös se, mikä saattaisi olla Suomen vastaus Venäjälle. Päätökset vastauksista voivat olla merkittäviä, ja harkinta-aika voi olla hyvin lyhyt.”Päätökset Suomen vastauksista voivat olla merkittäviä, ja harkinta-aika voi olla hyvin lyhyt.
On tärkeää pitää mahdollinen jäsenyysprosessi läpinäkyvänä: kaikki Natoon liittymisen hyödyt ja haitat on tuotava avoimesti esille. Siksi valtioneuvoston valmistelema päivitetty puolustusselonteko ei saa jäädä ympäripyöreäksi keskustelupaperiksi, vaan sen on pureuduttava tiukasti asiaan kaikista näkökulmista.
Hybridiuhkien osaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith ja Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll avasivat lauantaina IS:ssa Venäjän tapoja vaikuttaa Suomeen mahdollisen Nato-hankkeen edetessä.
Provosoivien rajaloukkausten lisäksi Venäjä voi muun muassa tehdä valtionhallintoon ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia kyberhyökkäyksiä, pitää sotaharjoituksia rajan tuntumassa, kiristää Suomea energiapoliittisin keinoin, ohjata Suomeen pakolaisvirtoja ja häiritä ulkomaankaupalle elintärkeää meriliikennettä. Venäjä saattaa käyttää useita keinoja samanaikaisesti ja harhauttaa kiinnittämään huomiota yhteen suuntaan, kun todellinen kohde onkin toisaalla.
Lue lisää: Tässä ovat Natoon hakeutumisen ”vaaran ajan” riskit – näihin keinoihin Venäjä voisi turvautua
Sotilaalliseen painostukseen ja hybridivaikuttamiseen vastaaminen on vaikea turvallisuuspoliittinen ongelma. Alueloukkaukset on tietenkin torjuttava päättäväisesti, mutta Suomi tuskin ryhtyy itse vastaamaan niihin samalla mitalla. Suomen keinot ovat puolustuksellisia.
Kaiken perustana on suomalaisen yhteiskunnan resilienssin, sietokyvyn, parantaminen ja kriittisten järjestelmien suojaaminen kyberiskuilta. Pelotteeksi Suomi voisi myös harkita omien, hyökkäyksellisten kyberkykyjensä käyttämistä tietoverkkojen puolustuksen tueksi.
Jämäkkä toiminta mahdollisia provokaatioita ja vaikutusyrityksiä vastaan on tärkeä viesti ulkopuolelle siitä, että Suomi pysyy turvallisena maana investoida ja matkustaa. Tällä on suuri taloudellinen merkitys yhä epävarmemmaksi käyvässä maailmassa.
LÄHDE: Iltasanomat.fi 27.03.2022